Datatiede kurottaa rajojen yli – HiData etsii uusia sovelluksia

Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto etsivät datatieteen menetelmille uusia käyttötapoja yhteisessä HiData-tutkimuskeskuksessa, joka esittäytyy Tiedekulmassa toukokuun lopulla.

Helsinki Centre for Data Science eli HiData on Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteinen tutkimuskeskus. Se etsii ratkaisuja yhteiskunnan ja teollisuuden haasteisiin yhdistämällä tietojenkäsittelytiedettä, matematiikkaa, tilastotiedettä ja koneoppimista muiden tieteenalojen tarpeisiin.

– Monitieteinen tekeminen on HiDatan ydintä. Tavoitteenamme on kehittää datatieteen työkalupakkia, jossa sovellamme monitieteisessä ympäristössä ongelmanratkaisuun datatieteen ja tekoälyn välineitä. Sitten yritämme päästä soveltamaan tuloksia nopeasti käytäntöön, sanoo tietojenkäsittelytieteen osaston johtaja, professori Sasu Tarkoma matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta.

Tiistaina 29. toukokuuta HiData esittäytyy Tiedekulmassa päivän mittaisessa tilaisuudessa. Päivä tarjoaa yleiskäsityksen datatieteen menetelmistä ja siitä, miten niitä voi hyödyntää muilla tieteenaloilla.

MegaSense kärjessä

Ensimmäisiä esimerkkejä HiDatan projekteista on Helsingin yliopiston ja Nokia Bell Labsin yhteinen tutkimusohjelma MegaSense. Se yhdistää ilmakehätieteitä, tietojenkäsittelytiedettä ja geotieteitä. Tuloksena syntyy reaaliaikainen ja tarkka ilmanlaadun seurantajärjestelmä.

– Haluamme, että MegaSensen kaltaisesta yhteistyöstä tulee vakiintunut tapa toimia. Yksi toukokuun tilaisuuden tavoitteista onkin löytää uusia aihioita, joista löytyisi uusia synergioita eri tieteenalojen välille, Tarkoma sanoo.

Myös esimerkiksi syöpätutkimuksessa, historiantutkimuksessa ja bio- ja ympäristötieteissä on jo saatu hyviä kokemuksia suurten datamassojen analysoinnista ja hyödyntämisestä.

Tutkimuksen pitää vaikuttaa

Tutkimusta ei tehdä pöytälaatikkoon, vaan sen on sysättävä meitä toimimaan uudenlaisilla tavoilla. Tarkoman mukaan esimerkiksi MegaSense-projektissa tämä tarkoittaa sitä, että kaupungit, valtionhallinto ja kuluttajat voivat tehdä päätöksiä reaaliaikaisen paikallisen ilmanlaatutiedon perusteella.

– Kun tiedämme, mistä saasteet tulevat, voimme vaikuttaa niiden vähentämiseen ajantasaiseen tietoon perustuvien päätösten avulla. Voimme esimerkiksi rajoittaa sellaisia tuotantoprosesseja, jotka tuottavat terveydelle vaarallisia päästöjä, Tarkoma sanoo.

Tarkoma myöntää, että yritysten sitouttaminen päästökuriin on oma lukunsa. Toisaalta ainakin kuluttajat voivat hyödyntää ilmanlaadun täsmätietoja nopeasti ja valita esimerkiksi kulkureittejään sen mukaan, missä on hyvä hengittää.

– Erilaisilla täsmätoimilla pääsemme pitkälle, Tarkoma sanoo.

 

Lue lisää aiheesta: Datatiede