Yksi painallus näppäimistöllä ja viesti on välitetty – enteriä painamalla internetissä on vaivatonta huudahtaa anonyymisti. Kehu, solvaus, mielipide tai ajatus on helppo heittää ilmoille. Moni saattaa luulla, että internetissä kirjoittelu jää usein vain tyhjäksi puheeksi, mutta Krista Lagus (@KristaLagus) tietää, että nämä kommentit ovat arvokasta tutkimusmateriaalia, jonka avulla voidaan tutkia kansakunnan mielenliikkeitä.
Suomi24 Keskustelu on yksi Suomen suosituimmista, kaikille avoimista keskustelualustoista. Se kokoaa yhteen vapaata keskustelua lähes aiheesta kuin aiheesta. Citizen Mindscapes -tutkimushankkeessa noin 20 tutkijaa, kolmesta eri yliopistosta ja useasta eri tutkimusyksiköstä paneutuvat juuri näihin aineistoihin – ihmisten netissä käymiin keskusteluihin. Yksi tutkimuksen kannalta keskeisimmistä henkilöistä on kognitiotieteilijä ja informaatiotekniikan menetelmätutkija Krista Lagus.
Analyysiä ihmismielen liikkeistä
Tutkimustyössään Lagus paneutuu suuriin digitaalisiin tekstiaineistoihin ja analysoi niitä. Varsinaisena tutkimusmateriaalina toimivat Suomi24-keskustelufoorumin aineistot. Mutta miksi meidän pitäisi kiinnostua siitä, mitä anonyymit tyypit huutelevat toisilleen internetin syövereissä?
— Keskustelufoorumit luovat alustan kansalaisten käymälle keskustelulle. Siellä kuka tahansa saa äänensä kuuluviin. On tärkeää kuunnella ja ymmärtää kansakunnan mielenliikkeitä. Käsissämme on arvokasta tutkimusmateriaalia, joka voi auttaa meitä ymmärtämään toisiamme paremmin, Lagus kertoo.
Lagus on aina ollut kiinnostunut ihmismielestä ja sen toiminnasta. Hän on paneutunut aiheeseen muun muassa meditaation parissa, mutta tutkimushankkeen myötä hän sai mahdollisuuden tutkia aihetta myös kollektiivisella tasolla.
— Minua kiinnostaa erityisesti ihmisten välinen vuorovaikutus: mikä on hyvää ja mikä puolestaan negatiivista vuorovaikuttamista. Mikä saa vuorovaikutuksen ajautumaan milloin positiivisille ja milloin negatiivisille urille? Muun muassa näihin kysymyksiin etsin tutkimusaineistosta vastauksia, Lagus kertoo.
Mielen makro- ja mikrotasoja
Keskusteluaineistoja voi tutkia monella tapaa, sekä makro- että mikrotasolla.
— On mahdollista tutkia esimerkiksi kansakunnan sisällä syntyviä tunneaaltoja, mutta myös yksittäisten sanojen käyttöä ja siinä tapahtuvia muutoksia, Lagus kertoo.
Hiljattain Lagus ja hänen kollegansa tarttuivat sosiaalipummi-sanan käyttöön – millaisia muutoksia sen käytön määrässä on tapahtunut ja millaisissa konteksteissa sanaa on milloinkin käytetty.
— Jo pelkillä sanavalinnoilla voi ottaa kantaa, sillä monet yksittäiset sanat voivat olla arvottavia, kuten mahdollisesti tässä tapauksessa”, Lagus muistuttaa.
Keskusteluissa näkyvät tunneaallot voivat linkittyä esimerkiksi yhteiskunnallisiin tapahtumiin, mutta jo pelkällä vuodenajalla voi olla merkittäviä vaikutuksia.
— Kesä on hyvää aikaa, mutta syyskuun mukanaan tuoma stressi näkyy heti sisällöissä. Joulukuussa positiivinen ja odottava tunnelma herää jälleen, mutta tammikuussa se romahtaa, Lagus summaa.
Kaikille avointa keskustelua
Tutkimusaineisto tarjoaa laajuutensa vuoksi mahdollisuuksia monenlaiseen tutkimukseen, joka kiinnostaa esimerkiksi kielentutkijoiden lisäksi niin sosiologeja, antropologeja kuin taloustieteilijöitäkin. Kiinnostus onkin herännyt erityisesti yksittäisten, aktiivisten tutkijoiden parissa, ja onpa aiheen tiimoilta käynnistetty jo yksi Tekes-hankekin.
Lagus uskoo, että yksi tutkimushankkeen suurimmista läpimurroista on se, että sen tutkimusdata on avattu kaikille asiasta kiinnostuneille.
— Selvitimme datan perusominaisuudet ja toimitimme raportin, jonka avulla ihmiset pystyvät tarttumaan siihen. Yritämme jatkuvasti myös helpottaa datan käyttämistä, jotta eri osapuolet voisivat hyödyntää sitä helpommin, Lagus kertoo.
Laguksen mukaan yksi avoimen tieteen suurimmista haasteista on datan avaaminen ymmärrettävällä tavalla.
— Ihmiset tulevat hyvin erilaisista taustoista ja heillä on käytössään erilaisia työkaluja. Siksi on syytä pohtia, miten data tuodaan ihmisten saataville niin, että he ymmärtävät, miten sitä voi käyttää, Lagus sanoo.
Laguksen mukaan kyseessä on yhteisöllinen oppimisprosessi, joka edellyttää käyttöliittymien, rajapintojen ja prosessien suunnittelua niin, että mahdollisimman moni oppisi, kuinka datan kanssa voi olla vuorovaikutuksessa.
Avattu data on arvokasta
Tutkimusdatan avaaminen ei ole vielä itsestäänselvyys, mutta Lagus uskoo avoimuuden lisääntyvän jatkuvasti, ja että kyseessä on ohimenevän trendin sijaan pysyvä muutos tutkimustyön saralla.
— Yksittäisillä toimijoilla ei pääsääntöisesti ole kykyjä hyödyntää omaa dataansa. Datoista tulee arvokkaita, kun niihin liittyy toimijoita ja ihmiset alkavat tehdä niillä jotain. Paras tapa saada toimijoita mukaan on avata data niin hyvin, että siihen tartutaan, Lagus sanoo.
Lagus kertoo pistäneen merkille, että vielä toistaiseksi yritysten keskuudessa avoimuuteen on suhtauduttu varauksella.
— Yrityksissä saatetaan pohtia, vaikuttaako datan avaaminen maineeseen tai onko heillä resursseja tuoda dataa esille. Kyseessä on intensiivinen prosessi, joka vaatii aikaa ja resursseja. Siitä on kuitenkin myös paljon hyötyä, Lagus sanoo.
Myös tutkijoiden keskuudessa avoimuus on vaatinut totuttelua.
— Koen, että kyseessä on iso tutkimuskulttuuriin liittyvä muutos, kun yhtäkkiä aletaan tehdä yhteistyötä laajoissa verkostoissa, Lagus sanoo.
Esille voi nousta muun muassa kysymyksiä siitä, kuinka datan hyödyntäjän tulisi antaa tunnustusta siitä aikaisemmasta työstä, joka on tehty hänen työnsä mahdollistamiseksi.
— Tällaisia yhteistoiminnan periaatteita asian tiimoilta ei vielä ole vakiintunut, mutta niitä on tärkeää kehittää, Lagus sanoo.
Laguksen mielestä on myös tärkeää, että avoimen tieteen tekemistä tuetaan ja kehitetään. Lagus kiittääkin esimerkiksi Open Knowledge Finland -yhdistyksen panosta avoimuuden lisäämiseksi.
— Hienoa kehitystä tapahtuu jatkuvasti niin pioneerien kuin koko tiedeyhteisönkin keskuudessa, Lagus sanoo.
Lue muista avoimella datalla tehtävistä tutkimuksista ja avoimesta tieteestä Helsingin yliopiston Avoin tiede -sivustolta.