Syöpään sairastuvista lapsista valtaosa paranee pysyvästi, mutta viidesosalla potilaista sairaus johtaa edelleen kuolemaan. Uusien ja parempien hoitojen kehittämiseksi tarvitaan lisää tietoa syöpien biologisista ominaisuuksista.
Angiogeneesi eli verisuonten uudismuodostus on tärkeä ilmiö monessa syövässä. LL Mikael Porkholm tutki väitöstyössään angiogeneesiin estoon perustuvien hoitojen tehoa ja turvallisuutta vaikeiden syöpien hoidossa lapsipotilailla sekä kahden angiogeneettisen merkkiaineen diagnostista merkitystä.
Yksi väitöstutkimuksen osatyö koski angiogeneesin estoon osittain perustuvan Angiocomb-hoidon tehoa ja turvallisuutta diffuuseja aivorunkoglioomia sairastavilla lapsilla. Nämä aivojen syvissä osissa sijaitsevat kasvaimet johtavat vääjäämättä potilaan kuolemaan. Tutkimuksessa oli mukana 41 lasta.
– Tutkimushoito ei pidentänyt siihen osallistuneiden keskimääräistä elinaikaa, mutta hoitoa saaneet lapset pystyivät käymään koulua tai päiväkotia ja liikkumaan ilman apuvälineitä kauemmin kuin vertailuryhmä. Hoito oli myös yleisesti ottaen hyvin siedetty, Porkholm kertoo.
Porkholm tutki myös Extended Angiocomb -nimisen hoidon vaikutuksia parantumatonta tai korkean uusiutumisriskin syöpää sairastavien lasten ryhmässä. Tähän tutkimukseen osallistui 17 lasta. Osa tutkimukseen osallistuneesta näytti hyötyvän hoidosta, sillä heidän oireensa lievittyivät väliaikaisesti. Sivuvaikutuksia oli kuitenkin odotettua enemmän. – Tulokset osoittavat, että oikea potilasvalinta ja hoidon tiivis seuranta ovat erittäin tärkeitä, Porkholm arvioi.
Väitöstutkimuksen yhdessä osatyössä analysoitiin diffuusien aivorunkoglioomien geeni- ja proteiinitason poikkeavuuksia sekä kasvainten verisuonitiheyttä. Tutkimusta varten kehitetyn geenipaneelin avulla todettiin, että 87 prosentilla tutkimukseen osallistuneista 23 potilaasta oli huonoon ennusteeseen liittyvä H3K27M-mutaatio. Kahdelta poikkeuksellisen pitkään selviytyneeltä potilaalta mutaatiota ei löytynyt. Kasvainten verisuonitiheydessä esiintyi huomattavaa vaihtelua. – Näiden ilmiöiden kliinisen merkityksen arvioiminen vaatii lisää tutkimusta, väittelijä toteaa.
Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin myös angiogeneesiä säätelevien VEGF- ja Ang-2-kasvutekijöiden pitoisuuksia kantasolusiirron saaneiden lapsipotilaiden veressä; tässä tutkimuksessa oli mukana 67 lasta. Tulokset osoittivat, että korkeat VEGF- ja Ang-2-pitoisuudet olivat yhteydessä kantasolusiirron komplikaationa kehittyvän akuutin käänteishyljinnän esiintymiseen ja vaikeusasteeseen sekä siirron jälkeiseen suurempaan kuolleisuuteen. Angiogeneettisten merkkiaineiden määrityksiin liittyy kuitenkin epävarmuustekijöitä, jotka on huomioitava kun arvioidaan tulosten kliinistä merkitystä.
LL Mikaela Porkholm väittelee 13.1.2017 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Angiogenesis in Pediatric Malignancies - From Molecular Markers to Therapeutic Applications". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Niilo Hallman -sali, Lastenklinikka, Stenbäckinkatu 11. Vastaväittäjänä on professori Kjeld Schmiegelow Kööpenhaminan yliopistosta, ja kustoksena on professori Taneli Raivio. Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/172340
Väittelijän yhteystiedot: mikaela.porkholm@helsinki.fi