Valtiotieteellinen tiedekunnassa aloittaa viisi uutta Suomen Akatemian tutkimushanketta. Rahoituksen saivat tutkijat Juha Herkman, Markku Lanne, Mianna Meskus, Johanna Sumiala ja Raimo Tuomela. Lisäksi tiedekunta sai neljä uutta tutkijatohtoria.

Helsingin yliopiston tutkijan Juha Herkmanin vetämässä akatemiahankkeessa tutkitaan muotoja, joilla populismi tulee osaksi valtavirtaa 2000-luvun Euroopassa ja Amerikassa. Tutkimuksessa analysoidaan, miten erilaiset populistiset puolueet ovat tulleet osaksi valtavirtaa, kuinka muut puolueet ovat omaksuneet populistisia tapoja tehdä politiikkaa ja rakentaa poliittista identiteettiä, ja miten populismi on vaikuttanut laajemmin julkisuuteen, mediaan ja demokratiaan. Projektissa tehdään vertailevaa analyysia ja erilaisia tapaustutkimuksia.

Herkmanin lisäksi hankkeessa ovat mukana muun muassa Markku Jokisipilä Turun yliopistosta ja Urpo Kovala Jyväskylän yliopistosta.

Tutkija Johanna Sumialan johtama ryhmä sai rahoituksen hankkeelle Hybridi Terrori Terroristinen väkivalta globaalina mediatapahtumana – kohti uutta tutkimusmallia (HYTE). HYTE kehittää tutkimusmallia, jonka avulla voidaan analysoida globaaleja, terroristisen väkivallan synnyttämiä hybridejä mediatapahtumia teoreettisesti, metodologisesti ja empiirisesti. Tieteidenvälinen hanke yhdistää median ja viestinnän tutkimuksen, laskennallisten yhteiskuntatieteiden, politiikantutkimuksen ja sotatieteiden näkökulmat.

 Aineistona on Pariisin 2015 Charlie Hebdo -iskujen yhteydessä kerätty yli viiden miljoonan viestin sosiaalisen median aineisto, jota täydennetään laajoja väkivaltaisia mediatapahtumia koskevilla media-aineistoilla sekä osallistuvalla havainnoinnilla ja haastatteluilla mediatuotannossa. Hanke kokoaa alan tutkijoiden kansainvälisen verkoston, joka tuottaa tietoa hybridin terrorin toimintatavoista globaalissa medioituneessa toimintaympäristössä, lisää toimijoiden välistä vuoropuhelua ja vahvistaa näin turvallisuutta globaalissa toimintaympäristössä.

Korporaatiot keskiössä

Tutkija Raimo Tuomela johtaa hanketta Toimijuus, vastuu ja luottamus korporaatioiden maaillmassa: filosofinen tutkimus. Korporaatioiden toiminta ja niiden toimijuus, ja korporaatioiden sosiaalinen vastuu ovat monititieteisen keskustelun ja väittelyn kohteena yhteiskunnallista merkitystä ja vaikuttavuutta omaavissa yhteiskuntatieteissä. Näiden ilmiöiden ymmärtäminen ja selittäminen ovat keskeisen tärkeitä sellaisten yhteiskuntatieteiden kuin sosiologia, taloustiede ja valtio-opin tutkimuskohteen kattavan ymmärtämisen kannalta.

Projektin tutkimus tuottaa korporaatioiden toimintaa ja toimijuutta koskevan käsitteellisen viitekehyksen niiden teoreettista ja empiiristä tutkimusta varten.  Tätä projektin tutkimuksen tuloksena syntyvää filosofista viitekehystä voidaan kutsua korporaatioiden toiminnan ja toimijuuden ryhmäagenttiteoriaksi.

Tutkija Markku Lanne johtaa Ei-normaalisten makrtotaloudellisten ja rahoitusaikasarjojen rakenteellinen analyysi -hanketta. Projektissa kehitetään ja sovelletaan uusia makrotaloudellisten ja rahoitusaikasarjojen rakenteelliseen mallintamiseen soveltuvia ekonometrisia malleja ja niihin liittyviä menetelmiä. Mallit ottavat huomioon taloudellisten aikasarjojen ei-normaalisuuden, mikä mahdollistaa mallien parametrien identifioinnin ja täten taloudellisten sokkien vaikutusten analysoinnin. Yksi tärkeä erikoistapaus ovat mallit, jotka sallivat sokkien erilaiset vaikutukset eri regiimeissä, kuten eri suhdannevaiheissa.

Hankkeessa tarkastellaan myös malleja, jotka mahdollistavat niin sanottujen ei-fundamentaalisten tasapainotilojen empiirisen analyysin. Ei-fundamentaalisuus syntyy esimerkiksi taloustoimijoiden saadessa etukäteen vihjeitä tulevista talouspoliittisista toimenpiteistä ja toimiessa niiden pohjalta välittömästi. Talouspolitiikan lisäksi hankkeessa aiotaan mallien avulla tutkia rahoitusmarkkinoiden ja makrotalouden välisiä yhteyksiä, erityisesti taloudellisen volatiilisuuden siirtymistä markkinoiden ja maantieteellisten alueiden välillä.

Elämän arvottamista selvitetään lapsettomuudessa ja dementiassa

Tutkija Mianna Meskus vetää hanketta, jossa tarkastellaan elämän arvottamista lapsettomuuden ja dementian kautta. Siinä selvitetään etnografisten ja tekstianalyyttisten menetelmien avulla, miten Suomessa lääketieteen ja lainsäädännön asiantuntijat ja potilaat ja heidän tukiyhteisönsä järjestävät, hallitsevat ja arvottavat tahattomasta lapsettomuudesta ja muistisairauksista johtuvia ongelmia.

Elämän arvottamisen kysymys lapsettomuudessa ja dementiassa: Näkökulmina tiede, lainsäädäntö ja potilasaktivismi (VALDA) -hankkeessa  tutkitaan kahta nopeasti yleistyvää kansanterveydellistä ilmiötä, ja siinä vertaillaan hyvän ja normaalin elämän ehtojen tuottamista ihmisen elämänkaaren alussa ja lopussa. Hanke tarjoaa uusia näkökulmia asiantuntija- ja maallikkotiedon välisiin suhteisiin ja arvojen yhteiskunnalliseen muodostumiseen. Tulokset lisäävät tietoa kansalaisten arjesta ja hyvinvoinnista lisääntymisen ja ikääntymisen haasteissa. Tavoitteena on auttaa kehittämään eettisesti kestävämpiä tapoja kohdata ja hoitaa lapsettomuutta ja dementiaa.

Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta myönsi rahat 13. kesäkuuta. Summat vaihtelevat noin 220 000 - 480 000 euron välillä, ja hankkeet ovat pääsääntöisesti nelivuotisia.

Neljä uutta tutkijatohtoria

Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta myönsi rahoituksen myös uusille tutkijatohtoreille, joista neljä aloittaa valtiotieteellisessä tiedekunnassa.  Tutkijatohtoreina aloittavat: Matti Eräsaari (Aika ja arvo: vertaileva tutkimus),  Magdalena Malecka (Käyttäytyminen, tieto, politiikka. Tieteenfilosofinen näkökulma käyttäytymistieteiden soveltamiseen päätöksenteossa),  Timo Pankakoski (Taistelu ja kilpailu: Poliittisen konfliktin käsitteellistyksiä modernissa saksalaisessa poliittisessa ajattelussa) ja Juho Vesa (Lobbauksen ja poliittisen vaikutusvallan läpinäkyvyys uutismediassa).