Koko suomalaisväestön kattavan tutkimuksen mukaan aiemmat aivovammat ovat yhteydessä myöhemmin kehittyviin dementoiviin aivorappeumasairauksiin; vastaavaa yhteyttä Parkinsonin tautiin ja ALS:iin sen sijaan ei havaittu. Tutkijat uskovat, että tuloksilla on merkitystä aivovammapotilaiden kuntoutuksen ja pitkäaikaisseurannan kannalta.

Aivovammat ovat yksi merkittävimmistä kuoleman ja invaliditeetin aiheuttajista erityisesti nuorilla ja keski-ikäisillä ihmisillä. Noin kolmasosa keskivaikean tai vaikean aivovamman saaneista menehtyy, ja eloonjääneistä noin puolet jää vaikeasti vammautuneeksi.

Aivorappeumasairauksiin kuuluvat muun muassa muistisairaudet – esimerkiksi Alzheimerin tauti –sekä Parkinsonin tauti ja amyotrofinen lateraaliskleroosi (ALS). Yhteys aivovammojen ja myöhemmin kehittyvien aivorappeumasairauksien välillä on havaittu jo aikaisemmin, mutta kattavaa tutkimustietoa työikäisten aivovammojen vaikutuksesta aivorappeumasairauksiin ei ole ollut.

Helsingin yliopiston ja yliopistollisen sairaalan tutkijat ovat nyt selvittäneet aivovammojen ja myöhemmin kehittyvien aivorappeumasairauksien yhteyttä koko väestön kattavassa tutkimuksessa, jossa terveydenhuollon rekisteritietojen avulla seurattiin kymmenen vuoden ajan yli 40 000 työikäistä aivovamman saanutta ihmistä. Tutkimuksessa huomioitiin myös aivovamman saaneiden ihmisten koulutustaso ja sosioekonominen asema.

Korkein riski keski-ikäisillä miehillä

– Vaikuttaa siltä, että riski aivovamman jälkeen kehittyvään muistisairauteen on korkein keski-ikäisillä miehillä. Mitä vakavampi aivovamma on ollut, sitä suurempi on riski myöhemmille muistisairauksille. Aiempien tutkimusten perusteella hyvä koulutus ja sosioekonominen asema ovat olleet muistisairauksilta suojavia tekijöitä mutta tätä ei havaittu aivovamman saaneilla potilailla, kertoo yksi tutkimuksen päätekijöistä, kokeellisen neurokirurgian dosentti Rahul Raj.

Merkillepantavaa löydöksissä on, että aivovammasta näennäisesti hyvin selvinneiden ihmisten riski sairastua muistisairauteen säilyy vuosia aivovamman jälkeen. Raj huomauttaa, että aivovamman saanut potilas voidaan joskus virheellisesti diagnosoida muistisairaaksi aivovamman aiheuttamien vaurioiden vuoksi, mutta tämä virhemahdollisuus otettiin tutkimusasetelmassa huomioon.

– Tulostemme perusteella näyttää siis siltä, että aivovamma käynnistää jonkin prosessin, joka myöhemmin johtaa muistisairauteen.

– Näillä tuloksilla on merkitystä aivovammapotilaiden kuntoutuksen ja seurannan kannalta. Aivovammojen myöhäisvaikutuksia ei samalla tavalla ole aiemmin voitu luotettavasti tutkia, toteaa tutkimusryhmässä mukana ollut professori Jaakko Kaprio

Aivovammojen määrä kasvaa

Maailman terveysjärjestö WHO on ennustanut, että aivovammat tulevat olemaan yksi merkittävimmistä kuolinsyistä ja pitkäaikaissairauksien aiheuttajista kymmenen vuoden kuluessa. Jo nyt yhdellä prosentilla Yhdysvaltain väestöstä on aivovamman aiheuttama pitkäaikaissairaus. Länsimaissa väestön ikääntyminen ja vanhuuteen liittyvät tapaturmat lisäävät aivovammojen määrää, Aasiassa puolestaan lisääntyvät liikenneonnettomuuksien aiheuttamat aivovammat.

Muistisairauksia on pidetty pääasiassa vanhusväestön ongelmana. Suomalaistutkimus kuitenkin osoittaa, että aivovamman seurauksena muistisairaus voi alkaa jo työikäisenä ja että vammautumisen aiheuttamat muistisairaudet ovat luultua paljon yleisempiä.

– Työikäisen ihmisen sairastuminen aivovammasta toipumisen jälkeen muistisairauteen on tragedia, ei vain omalle ja läheisten elämälle vaan myös työyhteisöille. Tulevaisuudessa on entistäkin tärkeämpää pyrkiä ehkäisemään aivovammoja ja kehittää aivovamman saaneiden kuntoutusta ja pitkäaikaisseurantaa, dosentti Raj sanoo.

Lisätietoja:

Dosentti Rahul Raj, Helsingin yliopisto ja HYKS neurokirurgian klinikka
Sähköposti: rahul.raj@hus.fi
Puh. 050 427 2516

Viite: Raj R, Kaprio J, Korja M, Mikkonen E, Jousilahti P, Siironen J: Risk of hospitalization with neurodegenerative disease after moderate-to-severe traumatic brain injury in the working-age population: a retrospective cohort using the Finnish national health registries. PLoS Medicine, 2017 http://journals.plos.org/plosmedicine/article?id=10.1371/journal.pmed.1002316