- Ajallisen avun osalta kuva on kaksijakoinen. Henkilöt, joilla on ainakin toinen vanhemmista elossa ja vähintään yksi aikuinen lapsi antavat lastenhoitoapua aikuisille lapsilleen huomattavasti todennäköisemmin kuin hoiva-apua iäkkäille vanhemmilleen. Sen sijaan käytännön apua nämä henkilöt antavat todennäköisemmin vanhemmilleen kuin aikuisille lapsilleen, kertoo VTM Hans Hämäläinen.
Väitöstyössä avun suuntaa on tarkasteltu henkilöillä, joilla on ainakin toinen vanhemmista elossa ja vähintään yksi aikuinen lapsi sekä mahdollisesti lastenlapsia.
Lapsia autetaan
ilman tarvettakin
Väitöstutkimuksen mukaan avun tarpeet ovat yhteydessä vanhempien ja lasten tukemiseen. Sen sijaan paremmat mahdollisuudet auttaa lisäävät lähinnä aikuisten lasten tukemista. Esimerkiksi eläkkeellä olevat auttavat lapsiaan yleisemmin kuin työssäkäyvät, mutta vastaavaa yhteyttä ei ole vanhempien tukemiseen.
- Tutkimuksen haastatteluissa iäkkäiden vanhempien auttamista perustellaankin heidän avuntarpeilla. Lapsia taas tuetaan omien mahdollisuuksien mukaan ja ilman, että lapsilla olisi tarvetta avulle, Hämäläinen toteaa.
Väitöskirjassa Perhesukupolvien välinen apu tutkitaan omien iäkkäiden vanhempien ja aikuisten lasten auttamista. Tutkimus on tehty osana Väestöliiton ja Helsingin yliopiston Sukupolvien ketju -tutkimushanketta (http://blogs.helsinki.fi/gentrans/). Työn aineistoina käytetään kahta suurilta ikäluokilta kerättyä postikyselyä sekä suurille ikäluokille tehtyjä teemahaastatteluita.
Auttamista tarkastellaan erikseen taloudellisen tuen ja ajallisen avun kohdalla. Taloudellisella tuki sisältää rahan antamisen ja kustannusten kattamisen. Ajallinen apu tarkoittaa käytännön apua, vanhemmille annettua hoiva-apua sekä aikuisille lapsille annettua lastenhoitoapua eli lastenlasten hoitamista.
VTM Hans Hämäläinen väittelee 17.3.2017 kello 10 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Perhesukupolvien välinen apu - Tutkimus suurten ikäluokkien vanhemmilleen ja aikuisille lapsilleen antamasta avusta" (Help between family generations. Support provided by Finnish baby boomers to their elderly parents and adult children.). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, auditorium XII, Unioninkatu 34, 3 krs..
Vastaväittäjänä on professori Juho Saari, Tampereen yliopisto, ja kustoksena on professori Keijo Rahkonen.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja. Painettua julkaisua myy ja välittää: Unigrafia kirjamyynti http://kirjakauppa.unigrafia.fi books@unigrafia.fi.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot:
Hans Hämäläinen
Puh. 044-291 3523
hans.hamalainen@helsinki.fi