Hammashoitolaitteita valmistava Planmeca ja Helsingin yliopiston tutkijat ovat jatkokehittäneet yhdessä 3D-kuvantamisohjelmistoa. Sitä on kehitetty sopimaan eläintutkijoiden työn tueksi

Hammashoitolaitteita Herttoniemessä valmistava Planmeca yllättyi kesällä vuonna 2015, kun heihin otti yhteyttä Helsingin yliopiston professori Jukka Jernvall. Yleensä yrityksen asiakkaita ja kumppaneita olivat hammaslääketieteelliset klinikat ja sairaalat ympäri maailman, eivät kehitysbiologian tutkijat. Nyt langan päässä oli kuitenkin kuuluisa evolutiikan ja kehitysbiologian professori.

OH­JEL­MIS­TOA JATKOKE­HI­TET­TIIN NOR­PAn hampaille sopivaksi

Jernvall tutki työryhmineen saimaannorpan historiaa ja sen hampaiston kehitystä. Tarjolla olevat kuvantamistyökalut olivat kuitenkin hitaita ja tarkkuudessakin oli parantamisen varaa. Hampaiden kuvantamiseen tarvittavaa parempaa tekniikkaa etsiessään Jernvall päätyi kysymään sopivia laitteita suomalaisesta Planmecasta.

Yhteydenotosta alkoi hedelmällinen tutkimusyhteistyö, jonka myötä Jernvall alkoi käyttää tutkimuksessaan Planmeca PlanScan -intraoraaliskanneria. Planmecan asiantuntijat ja yliopiston osaajat jatkokehittivät yhteistyössä laitteen ohjelmiston, Planmeca Romexiksen, juuri norpan hampaille sopivaksi.

PIE­NI­KO­KOI­NEN SKAN­NE­RI KIIN­NOS­TAA

Tällä hetkellä Planmecan 3D-kuvantamislaitteita ja ohjelmistoja käyttävät useat suomalaiset paleontologit ja kiinnostus kasvaa paleontologien keskuudessa ulkomaillakin. Suun sisäiseen kuvantamiseen tarkoitettu laite muistuttaa sähköhammasharjaa ja sillä voi kuvata kokonaisen hammasrivin muutamassa kymmenessä sekunnissa.

- Hampaiden muoto ja rakenne tallentuvat tietokoneelle digitaalisena jäljennöksenä, joka on helppo siirtää avoimeksi aineistoksi kaikkien tutkijoiden käyttöön, kertoo Sanna Tolmunen Planmecan viestinnästä.

Planmecan skanneria on käytetty paleontologiassa niin pandojen, muinaisten luolakarhujen, jääkarhujen, hiirien kuin sikojenkin hammaskaluston tutkimukseen. Pienikokoinen laite on helppo kuljettaa tutkijan mukana kokoelmasta ja museosta toiseen. Laitteen nopeus, pieni koko ja ohjelmiston ketterä kehitys ovat vieneet sen tutkijoiden mukana jopa Keniaan Turkanan laaksoon, jossa antropologit tutkivat ihmiskunnan esihistoriaa.