Ilmastonmuutos nähdään usein ennen kaikkea ympäristö- ja päästöhaasteena. Yhä selvemmin se on kuitenkin myös liiketoiminnan, huoltovarmuuden ja kilpailukyvyn kysymys. Sään ääri-ilmiöt, toimitusketjujen häiriöt sekä kiristyvät kestävyysvaatimukset vaikuttavat yritysten toimintaympäristöön jo nyt. Siksi ilmastonmuutokseen sopeutuminen ei ole vain julkisen sektorin tehtävä, vaan myös yritysten vastuulla.
Visiona ilmastokestävä Uusimaa (VILKKU) -hankkeessa tarkasteltiin ilmastoriskejä ja niihin liittyviä vastuita erityisesti neljällä yhteiskunnan toimivuuden kannalta keskeisellä toimialalla: energia-alalla, kuljetusalalla, rakennusalalla ja teknisessä tukkukaupassa. Tulokset osoittavat, että ilmastonmuutoksen vaikutukset ulottuvat läpi koko arvoketjun ja koskettavat yrityksiä toimialasta riippumatta.
Ilmastoriskit näkyvät jo yritysten arjessa
Yritykset kohtaavat ilmastonmuutoksen vaikutuksia sekä suoraan että välillisesti. Suoria vaikutuksia ovat esimerkiksi sään ääri-ilmiöiden aiheuttamat häiriöt tuotannossa, energiaverkoissa, logistiikassa ja rakentamisessa. Välillisiä vaikutuksia syntyy puolestaan toimitusketjujen häiriöistä, raaka-aineiden saatavuusongelmista sekä markkinoiden muuttumisesta.
Monet yritykset ovat jo havainneet ilmastoriskien vaikutuksia kansainvälisissä toimitusketjuissaan. Viivästykset, kustannusten nousu ja saatavuushaasteet voivat heijastua nopeasti myös Uudellemaalle ja koko Suomen talouteen. Samalla päästövähennystavoitteet ja kiristyvät kestävyysvaatimukset muuttavat markkinoita ja lisäävät tarvetta liiketoiminnan uudistamiselle.
Vastuut jakautuvat julkisen ja yksityisen sektorin välillä
VILKKU-hankkeen keskeinen havainto on, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttää tiivistä yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä.
Julkinen sektori vastaa sääntelystä, strategisesta ohjauksesta, ilmastotiedon tuottamisesta sekä toimintaympäristön kehittämisestä. Eri ministeriöillä ja viranomaisilla on merkittävä rooli esimerkiksi energiajärjestelmän, liikenneinfrastruktuurin ja rakennettua ympäristöä koskevien vaatimusten ohjaamisessa.
Yritysten vastuulla puolestaan on oman toimintansa ja arvoketjunsa riskien tunnistaminen sekä tarvittavien sopeutumistoimien toteuttaminen. Vastuu ulottuu yhä useammin myös toimitusketjujen ilmastokestävyyden arviointiin ja raportointiin.
Haasteena on kuitenkin se, että vastuiden rajat eivät aina ole selviä. Epäselvyys siitä, kuka vastaa mistäkin riskistä tai toimenpiteestä, voi hidastaa päätöksentekoa ja vähentää investointeja. Myös sääntelyn koettu ennakoimattomuus lisää epävarmuutta yrityksissä.
Sopeutuminen on vielä varovaista
Vaikka ilmastoriskit tunnistetaan aiempaa paremmin, yritysten käytännön sopeutumistoimet keskittyvät usein nykyisten toimintatapojen kehittämiseen ja perinteiseen riskienhallintaan. Laajamittaista liiketoiminnan uudistamista tai ilmastonmuutokseen varautumista strategisena kilpailuetuna näkyy toistaiseksi vain rajallisesti.
Tämä viittaa siihen, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen on monilla toimialoilla vielä alkuvaiheessa. Samalla riski kasvaa, että tulevaisuuden häiriöihin reagoidaan vasta niiden toteuduttua.
Yhteinen toimintamalli tukee varautumista
VILKKU-hankkeessa esitellään toimintamalli, jonka avulla julkinen ja yksityinen sektori voivat tarkastella sopeutumista yhteisenä prosessina.
Toimintamalli perustuu kolmeen vaiheeseen:
- Ilmastoriskien arviointi
Tunnistetaan keskeiset riskit ja arvioidaan, miten ilmastonmuutos vaikuttaa toimintaympäristöön tulevaisuudessa. - Riskienhallintatoimien ja vastuiden määrittely
Päätetään, kuka vastaa riskien hallinnasta ja millaiset toimenpiteet ovat tehokkaita ja oikea-aikaisia. - Sidosryhmäyhteistyö
Tuodaan yhteen toimijat, joita riskit koskevat, ja sovitaan yhteistyöstä sekä kustannusten ja hyötyjen jakautumisesta.
Kohti ilmastokestävää Uuttamaata
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ei ole yksittäinen projekti vaan jatkuva prosessi. Uudenmaan kaltaisella taloudellisesti merkittävällä alueella yritysten rooli on ratkaiseva, sillä suuri osa yhteiskunnan toimivuuden kannalta tärkeistä palveluista, infrastruktuurista ja toimitusketjuista on yksityisen sektorin hallinnassa.
Onnistunut sopeutuminen edellyttää selkeitä vastuita, parempaa saatavilla olevaa ilmastotietoa sekä aktiivista yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Mitä aikaisemmin ilmastoriskit otetaan osaksi strategista päätöksentekoa, sitä paremmin yritykset ja koko yhteiskunta voivat varautua muuttuvaan toimintaympäristöön.