Monikielisten lasten varhaiset matemaattiset taidot

Tervetuloa Monikielisten lasten varhaiset matemaattiset taidot -tutkimuksen sivuille!

Aiempien tutkimusten mukaan lapset, joilla on rajallinen matemaattinen sanasto, ovat alttiimpia myöhemmille matematiikan oppimisvaikeuksille (Bezuidenhout, 2018; Forsyth & Powell, 2017; Lariviere ym., 2025). Erityisesti monikielisten lasten kohdalla matemaattisen sanaston hallinta on tunnistettu keskeiseksi varhaiseksi indikaattoriksi matemaattisten oppimisvaikeuksien kehittymiselle (Powell ym., 2022). Monikielisellä lapsella tarkoitetaan lasta, joka käyttää kahta tai useampaa kieltä arjessaan eikä varhaiskasvatuksen opetuskieli ole hänen äidinkielensä tai muuten arjessaan käyttämänsä ensisijainen kieli. Varhaiskasvatusikä on tärkeä ajanjakso varhaisten matemaattisten, ml. matemaattisen sanaston, kehittymiselle. 

Pienten lasten matemaattisten sanaston hallinta tarkoittaa esimerkiksi sellaisten käsitteiden osaamista kuin enemmän, eniten, vähemmän, vähiten, ensimmäinen, viimeinen, alla, edessä, keskellä (Purpura & Logan, 2015) yhtä monta sekä jälkeen (Clements & Sarama, 2009, Fritz et al. 2013), joita käytetään kardinaali- ja ordinaalisuhteiden ymmärtämisessä. Vertailussa lapsi oppii käyttämään sellaisia käsitteitä kuten samankokoinen, isompi, isoin, suuri, suurempi, suurin, tyhjä, kaikki, pitkä, pidempi, pisin, lyhyt, lyhempi, lyhyin (Dehaene & Brannon (2011).

Tutkimushankkeessa on tarkoitus kehittää arviointivälineistö monikielisten lasten varhaisten matemaattisten taitojen kartoittamiseen. Kehitystyö on osa FUNA-JR-mittarin kehitystyötä. Ensimmäisessä vaiheessa laaditaan mittari matematiikan sanastoon liittyvän osaamisen mittaamiseen. 

 

Lähteet

Bezuidenhout, H. S. (2018). Diagnostic test for number concept development during early childhood. South African Journal of Childhood Education, 8(1), Article a584. 

Clements, D. H., & Sarama, J. (2009). Learning trajectories in early mathematics–sequences of acquisition and teaching. Encyclopedia of Language and Literacy Development, 7, 1–6. 

Dehaene, S., & Brannon, E. (Eds.). (2011). Space, time and number in the brain: Searching for the foundations of mathematical thought. Academic Press.

Fritz, A., Ehlert, A., & Balzer, L. (2013). Development of mathematical concepts as basis for an elaborated mathematical understanding. South African Journal of Childhood Education, 3(1), 38–67.

Lariviere, D. O., Arsenault, T. L., & Payne, S. B. (2025). A literature review: Mathematics vocabulary intervention for students with mathematics difficulty. School Science and Mathematics, 125(1), 6–17. 

Powell, S. R., Urrutia, V. Y., Berry, K. A., & Barnes, M. A. (2022). The word-problem solving and explanations of students experiencing mathematics difficulty: A comparison based on dual-language status. Learning Disability Quarterly, 45(1), 6–18. 

Purpura, D. J., & Logan, J. A. (2015). The nonlinear relations of the approximate number system and mathematical language to early mathematics development. Developmental Psychology, 51(12), 1717–1724.