Terveys, ruoka ja yhteiskunnallinen muutos

Terveys, ruoka ja yhteiskunnallinen muutos aihepiiriin liittyvä tutkimus keskittyy kuluttajien terveyteen/hyvinvointiin ja syömiseen liittyviin kulutuksen käytäntöihin ja merkityksiin sekä näihin vaikuttaviin tekijöihin ja kehityskulkuihin. Aihepiiri kattaa tiettyjen terveys- ja sosiaalialan sekä ruoankulutuksen erikoisalojen mikrotutkimuksia, ruokasuuntausten ja niihin liittyvien tekijöiden analysointia eri kuluttajaryhmien osalta, ruoka- ja terveysaiheiden käsittelyä ja rajaamista mediassa, terveyttä ja/tai ruokaa koskeviin kiistanalaisiin aiheisiin liittyvää maallikkojen ja asiantuntijoiden välistä dynamiikkaa, uusien teknisten ratkaisujen esittelyä ja käyttöönotto, sosiaalipalveluihin kohdistuvaa tutkimusta ja kehitystä sekä kulutuksen hallintaa ja politiikkaa. Tämän aihepiirin keskiössä on kulutusyhteiskunnan yhteiskunnallinen ja teknologinen muutos. Tutkimuksessa käsitellään sekä tämänhetkisiin kulutustottumuksiin vaikuttavaa historiallista kehitystä että pyrkimyksiä ohjata näitä tottumuksia kohti parempaa tulevaisuutta.

Aihepiirin puitteissa tehtävässä tutkimuksessa hyödynnetään lukuisia eri tutkimusotteita, jotka perustuvat kulutuksen sosiologiaan ja kuluttajatutkimukseen, tieteen ja teknologian tutkimukseen, terveyden ja sairauden sosiologiaan, hallinnan tutkimukseen, markkinointitutkimukseen, terveys- ja sosiaalipolitiikan analysointiin sekä terveyshallintotieteeseen. Tutkimuksessa käytetään sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä. Tutkimusmateriaalina käytetään muun muassa historiallisia ja aikalaisasiakirjoja ja -tekstejä, haastatteluja ja ryhmäkeskusteluja, kyselyitä ja tilastoja sekä sosiaalisesta mediasta kerättyä dataa.

Aihepiirissä tehtävä tutkimus jakautuu tällä hetkellä kolmeen laajaan aiheeseen:

1. Kohti kestävää syömistä

Viimeaikaiset tutkimushankkeet:

POPRASUS (Politiikka, käytännöt ja kestävän ruokavalion muutospotentiaali) 2016–2020.

Ympäristöä säästävän toiminnan edistämisestä on tullut ruoka- ja ympäristöpolitiikan uusi normi. Ympäristöongelmia voidaan hillitä merkittävästi ruokavalion muutoksilla, eikä ruokavalion ohjaukseen ole kestävyysnäkökulmasta paneuduttu riittävästi yhteiskuntatieteiden alalla. POPRASUS-konsortio paikkaa tätä puutetta monin eri tavoin. Kuluttajatutkimuskeskuksessa aiheeseen paneudutaan tutkimalla kestävää ruoankulutusta tavoittelevien edelläkävijäryhmien (hyönteissyönnin edistäjien, REKO-ruokapiirien jäsenten) toimintatapoja ja pyrkimyksiä. Tutkimustuloksia hyödynnetään nousevassa tieteellisessä ja yhteiskunnallisessa keskustelussa siitä, miten kestävä ruokavalio määritellään ja mitkä ovat sen esteinä arkikulutuksessa, eri kuluttajaryhmien keskuudessa ja laitosruokailussa.

EE-TRANS (Ruoka- ja energiajärjestelmät murroksessa) 2018–2022.

Tämä tutkimuskonsortio pyrkii kehittämään vallitsevaa käsitystä tuotanto- ja kulutusmallien muuttamiseen tarvittavista uudelleenjärjestelyistä yhdistämällä yhteiskunnallisen ja teknologisen muutoksen ja käytöntöteorioita sekä kytkemään niitä uudella tavalla institutionaalisen muutoksen analysointiin. Tutkimuskonsortio analysoi kahta käynnissä olevaa siirtymää: lihansyönnin vähentämistä ruokajärjestelmän kestävyyden lisäämiseksi ja fossiilisista polttoaineista riippumattoman energiajärjestelmän edellyttämien teknisten ratkaisujen kehittämistä. EE-TRANS-konsortiossa tutkitaan näiden kahden järjestelmän edessä olevia muutoksia ja pyrkii kehittämään keskitason käsitteitä sen ymmärtämiseksi, miten kulutusta ja tuotantoa muutetaan tai voidaan muuttaa kohti kestävämpää toimintamallia.

2. Terveys, riskit ja elämäntavat

Viimeikaiset tutkimushankkeet:

+HEALTH (Making surplus health: lifestyle risk, consumption, and profit) 2017–2021

Terveydenhoito ja sairauksien torjunta perustuvat nykyisin terveysriskien minimoimiseen yksilöllisiä elintapoja muuttamalla (mm. ruokavalio ja liikunta). Terveyttä voi edistää noudattamalla tiettyjä elintapoja, joiden osatekijöistä voidaan tehdä markkinoitavia tuotteita. Näin ollen terveydestä on tullut kiivaan markkinoinnin ja kulutuksen kohde. Tätä asiaintilaa ylläpitää riskeihin perustuvan lähestymistavan sisäinen logiikka, jota hyödyntämällä tunnistettuja uusia terveysriskejä voidaan torjua ja markkinoida. Terveellisemmän elämän ja hyvinvoinnin tavoittelun sekä entistä suurempien markkinoiden ja tuottojen tavoittelun leikkauspistettä kuvataan termillä terveyden ylijäämä (surplus health). +HEALTH-hankkeessa tutkitaan prosesseja, joissa terveys on määritelty riskien ja elintapojen kautta ja joissa elintavoista on tehty kulutuksen ja liikevoiton kohde. Hankkeen empiirisenä kohteena ovat ruokaan ja syömiseen yhdistetyt terveysriskit ja elämäntapavalinnat.

3. Ruokasuuntausten tutkimus

Recent projects:

SSMA (Fiksumpaa sosiaalisen median analytiikkaa) 2016–2018.

SSMA-hankkeessa tutkitaan ja kehitetään suuriin some-aineistoihin perustuvia menetelmiä, joilla voidaan tunnistaa ruokaan ja syömiseen liittyviä suuntauksia ja ilmiöitä. Hankkeen pääasiallisena tutkimusmateriaalina käytetään Futusome Oy:n keräämää tietoaineistoa, jossa on miljardi suomenkielistä eri some-palveluissa julkaistua viestiä (2001–2016). Muita aineistoja ovat Taloustutkimus Oy:n keräämä edustava kyselyaineisto (Suomi Syö 2007–2016) ja S-ryhmän keräämät viikoittaiset myyntitiedot tietyistä elintarviketuoteryhmistä (2012–2016). Hankkeessa tunnistetaan ja analysoidaan uusia ruokaan liittyviä suuntauksia ja ilmiöitä vertailemalla näitä tietoaineistoja laskennallisten, määrällisten ja laadullisten menetelmien avulla.

RUOMU (Ruokamarkkinoiden muuttuvat rakenteet ja kilpailun toimivuus) 2016–2019.

Tässä hankkeessa Kuluttajatutkimuskeskus selvittää ruoankulutuksen muutoksia sekä tarkastelee ruokaan ja syömiseen liittyviä ajankohtaisia kehityssuuntia. Hankkeessa on selvitetty ruoankulutuksen muutoksia 1990-luvulta nykypäivään analysoimalla Tilastokeskuksen kotitalouksien kulutustutkimusta vuodelta 2016. Tutkimuksen keskiössä ovat erityyppisten kotitalouksien ruokaostokset vuosina 1998, 2006, 2012 ja 2016. Kuluttajakyselyn (N=1 000) avulla hankkeessa tutkitaan kolmea ajankohtaista aihetta: kuluttajien luottamusta vähittäismyyntiketjujen omiin tuotemerkkeihin ja niiden käyttöä, liha- ja kasviproteiinien kulutusta ja hyväksyntää sekä hyönteissyönnin edellytyksiä kuluttajan näkökulmasta.

Tutkijat
Mikko Jauho, PhD, yliopistotutkija
Outi Koskinen, tohtorikoulutettava
Senja Laakso, PhD, tutkijatohtori
Mari Niva, PhD, dosentti (Professor at the Faculty of Educational Sciences, 2018-2021)
Essi Pöyry, PhD, tutkijatohtori

Viimeisimmät julkaisut

  • Aalto K (2018) Elintarvikkeiden kulutus kotitalouksissa vuonna 2016 ja muutokset vuosista 2012, 2006 ja 1998. Faculty of Social Sciences - Publications; nro 2018:80. Helsinki: Helsingin yliopisto, Kuluttajatutkimuskeskus.
  • Aitken M, Tully M P, Porteous C, Denegri S, Cunningham-Burley S, Banner N, Black C, Burgess M, Cross L, van Delden J, Ford E, Fox S, Fitzpatrick N, Gallacher K, Goddard C, Hassan L, Jamieson R, Jones K H, Kaarakainen M, Lugg-Widger F, McGrail K, McKenzie A, Moran R, Murtagh M J, Oswald M, Paprica A, Perrin N, Richards E V, Rouse J, Webb J, Willison D J 2018. Consensus Statement on Public Involvement and Engagement with Data-Intensive Health Research. International Journal of Population Data Science (in press).
  • Holm L, Lauridsen D, Lund TB, Gronow J, Niva M, Mäkelä J (2016) Changes in the social context and conduct of eating in four Nordic countries between 1997 and 2012. Appetite 103: 358–368.
  • Jallinoja P, Jauho M, Mäkelä J (2016) Newspaper debates on milk fats and vegetable oils in Finland, 1978–2013: An analysis of conflicts over risks, expertise, evidence and pleasure. Appetite 105, 274–282.
  • Jallinoja P, Niva M, Latvala T (2016) Future of sustainable eating? Examining the potential for expanding bean eating in a meat-eating culture. Futures 83: 4–14.
  • Jallinoja P, Jauho M, Pöyry E (2018) Miten Suomi söi 2008–2016? Erityisruokavaliot ja niiden taustatekijät. Yhteiskuntapolitiikka (in press).
  • Jallinoja P, Mäkelä J, Niva M (2018) Ruuan yltäkylläisyys ja rajat – sosiologisia havaintoja Suomesta. Duodecim 134: 1501–1507.
  • Jauho M (2016) The social construction of competence: Conceptions of science and expertise among proponents of the low-carbohydrate high-fat diet in Finland. Public Understanding of Science 25 (3), 332–345.
  • Jauho M (2016) Terveellisen syömisen ja liikkumisen edistäjät ja esteet - laadullinen katsaus. Teoksessa Borodulin K, Jallinoja P, Koivusalo M (toim.) Epäterveellinen ruokavalio, vähäinen liikunta ja polarisaatio: syyt, kustannukset ja ohjaustoimet. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia, 32–55.
  • Jauho M (2017) Contesting lifestyle risk and gendering coronary candidacy: lay epidemiology of heart disease in Finland in the 1970s. Sociology of Health & Illness 39 (7), 1005–1018.
  • Jauho M (2018) Patients-in-waiting or chronically healthy individuals? People with elevated cholesterol talk about risk. Sociology of Health & Illness (in press).
  • Jauho M, Helén I (2018) Symptoms, signs, and risk factors: Epidemiological reasoning in coronary heart disease and depression management. History of the Human Sciences 31 (1), 56–73.
  • Jauho M, Meskus M (2017) Tieteen- ja teknologiantutkimuksen näkökulma terveyteen. Teoksessa: Karvonen S, Kestilä L, Mäki-Opas T (toim.) Terveyssosiologian linjoja. Helsinki: Gaudeamus, 125–140.
  • Jauho M, Mäkelä J, Niva M (2016) Weight management, a compound practice of healthy eating and slimming? Sociological Research Online 21 (2) 5.
  • Kahma N, Mäkelä J, Niva M, Ganskau E, Minina V (2016) Convenience food consumption in the Nordic countries and St. Petersburg Area. International Journal of Consumer Studies 40: 492–500.
  • Laakso S (2017) Creating New Food Practices: A Case Study on Leftover Lunch Service. Food, Culture & Society 20(4), 631–650.
  • Mäkelä J, Niva M (2016) Citizens and sustainable culinary cultures. In Paloviita A, Järvelä, M (eds.):  Climate Change Adaptation and Food Supply Chain Management. Routledge, 172–182.
  • Niva M (2017) Online weight-loss services and a calculative practice of slimming. Health 21 (4), 409–424.
  • Niva M, Jallinoja P (2018) Taking a stand through food choices? Characteristics of political food consumption and consumers in Finland. Ecological Economics 154, 349–360.
  • Peura-Kapanen L, Jallinoja P, Kaarakainen M (2017) Acceptability of convenience food among older people. SAGE Open 7 (1), 1–11.
  • Santaoja M, Niva M (2018) Hyönteissyönnin etiikka, ekologia ja estetiikka. Niin & näin 25 (3), 77–87.
  • Soila T, Kaarakainen M (2018) Potilaasta kuluttajaksi? Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkuuksien rakenteellinen muutos mediassa 2007–2017. Hallinnon Tutkimus 37 (4), 269–284.
  • Vainio A, Niva M, Jallinoja P, Latvala T (2016) From beef to beans: Eating motives and the replacement of animal proteins with plant proteins among Finnish consumers. Appetite 106: 92–100.