Painoalueella tutkitaan mm. ruokatrendejä ja niitä muokkaavia tekijöitä eri kuluttajaryhmissä; ruoka- ja terveysaiheita mediassa; maallikko- ja asiantuntijasuhteita terveys- ja ruokakiistoissa; uusien terveys- ja ruokainnovaatioiden kehittämistä ja vastaanottoa; sekä kulutuksen hallintaa ja politiikkaa. Aihepiirin keskiössä on kulutusyhteiskunnan yhteiskunnallinen ja teknologinen muutos. Tutkimuksessa käsitellään sekä tämänhetkisiin kulutustottumuksiin vaikuttavaa historiallista kehitystä että pyrkimyksiä ohjata näitä tottumuksia kohti parempaa tulevaisuutta.
Hankkeissa hyödynnetään lukuisia eri tutkimusotteita, jotka perustuvat kulutuksen sosiologiaan ja kuluttajatutkimukseen, tieteen ja teknologian tutkimukseen, terveyden ja sairauden sosiologiaan, yhteiskunnallisen hallinnan tutkimukseen (Governmentality Studies), markkinoinnin tutkimukseen, sekä terveys- ja sosiaalipolitiikan analysointiin. Tutkimuksessa käytetään sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä. Tutkimusmateriaalina käytetään muun muassa asiakirjoja ja -tekstejä, haastatteluja ja ryhmäkeskusteluja, kyselyitä ja tilastoja sekä sosiaalisesta mediasta kerättyä dataa.
• Vihreä hyvinvointi: Tiede, markkinat ja politiikka (2022–2024)
Hanke tarkastelee luonnon positiivisten terveysvaikutusten toteen näyttämistä ja hyödyntämistä sekä näiden pyrintöjen laajempaa oikeuttamista Suomessa. Uusi ympäristöterveys tai ”vihreä hyvinvointi” on nouseva ilmiökenttä, joka kerää yhteen erilaisia toimijoita ja pyrintöjä. Sitä muotoilevat niin terveysvaikutuksista kiinnostuneet tutkijat, luontomatkailun ja turismin edistäjät, luontoarvojen puolustajat kuin vaihtoehtolääketieteelliset toimijatkin. Luontovaikutuksista etsitään henkilökohtaista hyvinvointia, keinoja väestön terveyden edistämiseen, uusia liiketoimintamahdollisuuksia tai argumentteja ympäristönsuojelun puolesta. Hanke kartoittaa ilmiötä ja tarkastelee sitä valikoitujen tapausten avulla. Huomio kohdistetaan sosioteknisiin käytäntöihin, joilla käsitystä luonnon terveysvaikutuksista todennetaan ja muokataan hyödynnettäväksi, sekä tähän liittyviin eettispoliittisiin keskusteluihin ja kiistoihin.
• Elämäntapaterveyden nousu: Elintasosairaudet, terveydenhoito ja kulutus (2021–2022)
Terveydenhoito ja sairauksien torjunta perustuvat nykyisin terveysriskien minimoimiseen muuttamalla yksilöllisiä elintapoja (mm. ruokavalio ja liikunta). Elintavat käsitetään yksilön omina valintoina, ja niiden osatekijöistä on tehty markkinoitavia kulutustuotteita. Kirjahanke tarkastelee historiallista kehitystä, jonka tuloksena henkilökohtaiset elämäntavat määriteltiin keskeiseksi yhteydeksi sairauksien torjumisen ja terveyden edistämisen kannalta sekä tähän liittyvää kaupallista kulttuuria. Kirjan empiirisenä ytimenä on sepelvaltimotauti, keskeinen elämäntapasairaus 1900-luvun Suomessa.
• Arkinen lihankulutus moninaisina hoivasuhteina (2019–2022)
Lihansyöntiin liittyy useita kiistanalaisia ulottuvuuksia, joista meidän edellytetään välittävän: lihansyömisen haitalliset seuraukset ympäristölle, epäsuotuisat terveysvaikutukset sekä eläinten hyvinvointiin ja oikeuksiin liittyvät vaikeat eettiset kysymykset vaativat kaikki huomiota. Samaan aikaan lihalla on kuitenkin keskeinen rooli nautinnollisessa syömisessä, vieraanvaraisuudessa ja niin itsen kuin toistenkin ruokkimisessa ja hemmottelussa. Tämä hanke kartoittaa uudenlaisia tapoja käsitteellistää ja ymmärtää arkisia lihaan liittyviä ruokakäytäntöjä, joihin nykyään kohdistuu yhä enenevissä määrin paineita muuttua. Hankkeessa kerättyä aineistoa suomalaisilta kuluttajilta lähestytään näkökulmasta, jossa arkiseen lihansyöntiin liittyvät suhteet punoutuvat yhteen hoivan, affektiivisten käytäntöjen ja eettisten kysymysten kanssa.
• RUOMU (Ruokamarkkinoiden muuttuvat rakenteet ja kilpailun toimivuus) 2016–2019
Hankkeessa selvitettiin ruoankulutuksen muutoksia 1990-luvulta nykypäivään analysoimalla Tilastokeskuksen kotitalouksien kulutustutkimusta vuodelta 2016. Tutkimus kohdistui erityyppisten kotitalouksien ruokaostoksiin vuosina 1998, 2006, 2012 ja 2016. Kuluttajakyselyn (N=1 000) avulla hankkeessa tutkittiin kolmea ajankohtaista aihetta: kuluttajien luottamusta vähittäismyyntiketjujen omiin tuotemerkkeihin ja niiden käyttöä, liha- ja kasviproteiinien kulutusta ja hyväksyntää sekä hyönteissyönnin edellytyksiä kuluttajan näkökulmasta.
• SSMA (Fiksumpaa sosiaalisen median analytiikkaa) 2016–2018
SSMA-hanke tutki ja kehitti suuriin some-aineistoihin perustuvia menetelmiä, joilla voidaan tunnistaa ruokaan ja syömiseen liittyviä suuntauksia ja ilmiöitä. Hankkeen pääasiallisena tutkimusmateriaalina käytettiin Futusome Oy:n keräämää tietoaineistoa, jossa on miljardi suomenkielistä eri some-palveluissa julkaistua viestiä (2001–2016). Muita aineistoja olivat Taloustutkimus Oy:n keräämä edustava kyselyaineisto (Suomi Syö 2007–2016) ja S-ryhmän keräämät viikoittaiset myyntitiedot tietyistä elintarviketuoteryhmistä (2012–2016). Hankkeessa tunnistettiin ja analysoitiin uusia ruokaan liittyviä suuntauksia ja ilmiöitä vertailemalla näitä tietoaineistoja laskennallisten, määrällisten ja laadullisten menetelmien avulla.
• POPRASUS (Politiikka, käytännöt ja kestävän ruokavalion muutospotentiaali) 2016–2020
Ympäristöä säästävän toiminnan edistämisestä on tullut ruoka- ja ympäristöpolitiikan uusi normi. Ympäristöongelmia voidaan hillitä merkittävästi ruokavalion muutoksilla, eikä ruokavalion ohjaukseen ole kestävyysnäkökulmasta paneuduttu riittävästi yhteiskuntatieteiden alalla. POPRASUS-konsortio paikkasi tätä puutetta monin eri tavoin. Kuluttajatutkimuskeskuksessa aiheeseen paneuduttiin tutkimalla kestävää ruoankulutusta tavoittelevien edelläkävijäryhmien (hyönteissyönnin edistäjien, REKO-ruokapiirien jäsenten) toimintatapoja ja pyrkimyksiä. Tutkimustuloksia on hyödynnetty nousevassa tieteellisessä ja yhteiskunnallisessa keskustelussa siitä, miten kestävä ruokavalio määritellään ja mitkä ovat sen esteinä arkikulutuksessa, eri kuluttajaryhmien keskuudessa ja laitosruokailussa.
Mikko Jauho, VTT, yliopistotutkija
Outi Koskinen, tohtorikoulutettava
Aalto K (2018) Elintarvikkeiden kulutus kotitalouksissa vuonna 2016 ja muutokset vuosista 2012, 2006 ja 1998. Faculty of Social Sciences – Publications; nro 2018:80. Helsinki: Helsingin yliopisto, Kuluttajatutkimuskeskus.
Ehrnström-Fuentes M, Jauho M & Jallinoja P (2019) Perceptions and experiences of sustainability among alternative food network REKO producers in Finland. Sosiologia 56:4, 401–421.
Jallinoja P, Jauho M & Pöyry E (2019) Miten Suomi söi 2008–2016? Erityisruokavaliot ja niiden taustatekijät. Yhteiskuntapolitiikka 84:2, 135–151.
Jauho M (2022) Terveyskansalaisuus ja terveyspalvelut. In: Missä mennään, SOTE-palvelut? Tutkijapuheenvuoroja sosiaali- ja terveyspalvelujen nykytilasta, tulevaisuudesta ja kuluttajapolitiikan keinoista. Helsinki: Kuluttajaliitto ja Kuluttajatutkimuskeskus, 12–24.
Jauho M (2022) Elevated cholesterol and the experience of risk: Beyond chronic illness and patienthood. Health, Risk & Society.
Jauho M (2021) Becoming the North Karelia Project: The Shaping of an Iconic Community Health Intervention in Finland (1970–1977). Social History of Medicine 34:4, 1212–1235.
Jauho M (2020) From the local to the global, from the environment to the individual: Epidemiological knowledge production and changing notions of public health. Hakosalo H & Ruuskanen E (eds.) In Pursuit of Healthy Environments: Global Perspectives, 1400–2000, Abingdon & New York: Routledge, 195–217.
Jauho M (2020) Uudet ruoan hankinnan kanavat jakamistaloudessa. Mäenpää P, Timonen P & Söyrinki S (eds.) Kuluttajat ja kansalaiset jakamistaloudessa. Helsinki: Ministry of Economic Affairs and Employment, 103–131.
Jauho M (2019) Patients-in-waiting or chronically healthy individuals? People with elevated cholesterol talk about risk. Sociology of Health & Illness 41:5, 867–881.
Jauho M (2017) Contesting lifestyle risk and gendering coronary candidacy: lay epidemiology of heart disease in Finland in the 1970s. Sociology of Health & Illness 39:7, 1005–1018.
Jauho M (2016) The social construction of competence: Conceptions of science and expertise among proponents of the LCHF-diet in Finland. Public Understanding of Science 25:3, 332–345.
Jauho M & Meskus M (2017) Sairaus ja terveys tieteen- ja teknologiantutkimuksen näkökulmasta. Karvonen S, Kestilä L & Mäki-Opas T (eds.): Terveyssosiologian linjoja. Helsinki: Gaudeamus, 125–140.
Jauho M, Pääkkönen J, Isotalo V, Pöyry E & Laaksonen, S-M (2021) How do trendy diets emerge? An exploratory social media study on the low-carbohydrate diet in Finland. Food, Culture & Society.
Niva M, Jallinoja P (2018) Taking a stand through food choices? Characteristics of political food consumption and consumers in Finland. Ecological Economics 154, 349–360.
Puhakka R, Haskins A H, Jauho M, Grönroos M & Sinkkonen A (2021) Factors affecting young adults’ willingness to try novel health-enhancing nature-based products. Journal of International Consumer Marketing 33:5, 595–612.
Pääkkönen J, Jauho M & Laaksonen S-M (2020) Expectations of automated future in social media analytics. Convergence 26:4, 790–807.
Santaoja M & Jauho M (2020) Institutional ambiguity and ontological politics in integrating sustainability into Finnish nutrition guidelines. Sustainability 12:13, 5330.
Santaoja M & Jauho M (2019) Ruokapolitiikka etsii linjaansa – kestävän syömisen ohjeistus puuttuu. Versus 12.11.2019.
Santaoja M, Niva M (2018) Hyönteissyönnin etiikka, ekologia ja estetiikka. Niin & näin 25 (3), 77–87.
Sigfrids A & Jauho M (2020) Hoitosuositukset ja kolesterolihäiriöiden hoidon lääkkeellistyminen Suomessa 1986–2017. Sosiologia 57:4, 363–385.
Väliverronen E, Laaksonen S-M, Jauho M & Jallinoja P (2020) Liberalists and data-solutionists: Redefining expertise in Twitter debates on coronavirus in Finland. Journal of Communication.