Afasia on aikuisiän kielihäiriö, joka ilmenee esimerkiksi puhe- tai sananlöytämisvaikeuksina. Se on useimmiten seurausta aivoverenkiertohäiriöstä, mutta voi liittyä myös eteneviin muistisairauksiin. Afasia voi merkittävästi rajoittaa sairastuneen ihmisen osallistumista erilaisiin arkipäivän kommunikaatiotilanteisiin, kuten jutusteluun tai kuulumisten vaihtoon läheisten ja ystävien kanssa.
Afaattisen ihmisen kommunikaation kokonaisvaltainen arviointi on perusta vaikuttavalle afasiakuntoutukselle. Puheterapeuteilla on käytössään useita arviointivälineitä afaattisten ihmisten kielellisten taitojen arviointiin, mutta toiminnallisen kommunikaation arviointivälineitä ei juuri ole. Tämän vuoksi toiminnallista kommunikaatiota ei nykyään arvioida johdonmukaisesti, mikä voi heikentää kuntoutuksen tehokkuutta.
Tutkimushankkeessa tarkastellaan suomenkielisten afaattisten ihmisten toiminnallista kommunikaatiokykyä sekä kuvitteellisissa arkipäivän kommunikaatiotilanteissa että vapaassa keskustelutilanteessa. Lisäksi selvitetään, miten afaattisten ihmisten suoriutuminen kielellisiä ja ei-kielellisiä taitoja mittaavista testeistä on yhteydessä toiminnalliseen kommunikaatioon.
Hankkeen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa toiminnallisesta kommunikaatiosta ihmisillä, joilla on aivoverenkiertohäiriöperäinen afasia tai etenevään muistisairauteen liittyvä kielellinen oirekuva. Uusi tieto voi auttaa kehittämään afaattisille ihmisille ja heidän läheisilleen tarjottavaa kommunikaation ohjausta. Lisäksi hankkeessa otetaan käyttöön ja kehitetään uusia arviointivälineitä puheterapeuteille toiminnallisen kommunikaation arvioimiseksi. Kokonaisuudessaan hankkeessa tuotettu uusi tieto ja uudet arviointimenetelmät mahdollistavat tarkemman ja kattavamman kuvan suomenkielisten afaattisten ihmisten kommunikaatiosta.
Tutkimushanke toteutetaan Helsingin yliopiston, Turun yliopiston ja HUSin yhteistyönä.