Tutkimushankkeet

Koirien sairauksien ja ruokinnan yhteisvaikutusten tutkimus

Joulukuussa 2009 internetiin julkaistiin Dogrisk ryhmän www.ruokintakysely.fi -taustamuuttujakysely, joka on suunnattu koiranomistajille ja toteutettu valtakunnallisesti.

Tähän kyselyyn voivat vastata kaikki koiranomistajat riippumatta koiran rodusta tai iästä: niin 6-kuukautinen sekarotuinen pentu, 7-vuotias labradorinnoutaja tai 16 vuotta vanha mäyräkoira ovat kaikki yhtä kiinnostavia tutkimuskohteita. Kyselyyn voi vastata myös jo edesmenneen koiran osalta. Tämä on tutkimus, jossa kaikki koiranomistajat voivat helposti tehdä osansa koiransa hyvinvoinnin edistämiseksi jatkossa.

Kysely on kehitetty Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osastolla, ja siitä kertyvä data käytetään koirien sairauksien ja ympäristön suhteiden kartoittamiseen.

Kyselyn päätavoite on selvittää ympäristötekijöiden, ja niistä eritoten ravinnon, vaikutus koirien sairauksiin. Tavoitteena on saada esiin niin kiinnostavia syy-seuraus -yhteyksiä, että voimme lähteä tutkimaan niitä kliinisten kaksoissokkotutkimusten kautta.

Samalla saadaan käyttöön suuri määrä koiradataa , johon voidaan helposti palata, kun etsitään tutkimuksiin potilaita. Kyselyn avulla voidaan tutkia minkälainen on tämän päivän "Suomen peruskoira" eli miten ruokimme koirat, liikutamme niitä, minkälaisia ohjeita ja suosituksia kasvattajat antavat, miten koiria pidetään, rokotetaan, madotetaan sekä mitä koirat sairastavat ja miten usein.

Koirien ulosteesiirto-pilottitutkimus

Vuonna 2015 alkaneessa koirien ulosteensiirtotutkimuksessa tutkitaan, miten terveiltä koirilta kroonisesta ripulista tai atooppisesta dermatiitista kärsiville koirille siirretty uloste vaikuttaa kyseisiin tauteihin, ja voisiko se toimia uuden sukupolven hoitokeinona.

Terveen koiran suolistoflooran toivotaan muuttavan sairaan koiran suolistoflooraa positiiviseen suuntaan ja parantavan näin kliinisiä oireita. Tutkimus alkoi syksyllä 2014 ja toteutetaan kliinisenä kokeena Yliopistollisella Eläinsairaalalla tutkimukseen sopivilla lemmikkikoirilla.

Jos teillä on koira, joka sairastaa kroonista suolistotulehdusta ja haluatte ottaa osaa tutkimukseemme, pyydämme teitä ottamaan yhteyttä vastuututkija Ingrid Hangiin (ingrid.moistus@helsinki.fi).

Koirat tunnistavat syöpänäytteitä

Koirien hajuaisti on todettu erinomaiseksi työvälineeksi varhaisessa tautien diagnosoinnissa. Muun muuassa Ruotsissa, Saksassa, Japanissa ja USA:ssa tehdyissä tutkimuksissa on näytetty, että koirat voidaan kouluttaa erottamaan positiiviset syöpänäytteet negatiivisista hajuerottelutaitoa hyödyntäen. Vuoden 2014 lopulla solmitun yhteistyösopimuksen ansiosta on mahdollista myös Suomessa toteuttaa eri sairauksien tutkimusta koirien hajuerottelukyvyn avulla.

Hajukoiratutkimus toteutetaan Helsingin yliopiston kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osaston DOGRISK tutkimusryhmän, Yliopistollisen eläinsairaalan, HUS syöpäklinikan, Itä-Suomen yliopiston Farmasian laitoksen sekä Suomen Hajuerotteluyhdistys Wise Nosen yhteistyönä. Wise Nose kouluttaa 7 koiraa tieteen ja tutkimuksen käyttöön vuosina 2015-2018.

Tutkimuksessa selvitetään ensin, millä virhemarginaalilla erikoiskoulutetut hajutunnistekoirat löytävät ja pystyvät luotettavasti ilmaisemaan niille opetetun syöpäpositiivisen virtsanäytteen. Tämän jälkeen alkaa yhteistyö HUS syöpäklinikan kanssa, jolloin koirille opetetaan erilaisten ja eriaikavaiheiden syöpänäytteiden tunnistamista, erottamista ja ilmaisemista.

Tutkimuksen tavoitteena on sairauksien diagnosointi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja kustannustehokkaasti sekä hajumolekyylien etsiminen mahdollisen diagnostisen testin teollistamista varten.

Tutkimusasetelman validointiin etsimme tällä hetkellä lisää positiivisia virtsanäytteitä eli jos teiltä löytyy koira, jolla on maitorauhaskasvain ja jos haluatte tukea sekä koirien että ihmistensyöpätutkimusta, pyydämme teitä ottamaan yhteyttä tutkimus vastaaviin;

ELK Heidi Pikkaraiseen (050 592 0807; heidi.pikkarainen@helsinki.fi) tai hajuerottelukoirien tutkimusvastaavaan Susanna Paavilaiseen (044 504 4464; susanna.paavilainen@wisenose.fi).

Anna Hielm-Björkman ja Susanna Paavilainen kävivät kertomassa tutkimuksesta Ylen Aamu-TV:ssä.

DogNut – biopankki

DOGRISK-tutkimusryhmä kerää erilaisissa koiratapahtumissa ja näyttelyissä veri-, uloste-, karva- ja virtsanäytteitä kaikilta koirilta rotuun, ikään ja terveydentilaan katsomatta omaan DOGNUT-biopankkiinsa. Lisäksi näytteitä saadaan kliinisten tutkimusten yhteydessä, jolloin on mahdollista kerätä myös erilaisia kudosnäytteitä. Kaikista näytteen antavista koirista tallennetaan tarkat ruokinta-, elinympäristö- ja sairaushistoriatiedot, jolloin voidaan lähestyä elinympäristön ja -tapojen terveysvaikutuksia  monelta eri suunnalta.

OMIIKKATUTKIMUSTA

Koska DOGRISK-tutkimusryhmä tutkii sairastumisen taustatekijöitä laajasti niin perintötekijöiden kuin ravinnon ja ympäristötekijöidenkin osalta, tarvitaan yhteyksien löytämiseen hyvin monenlaisia näytettä, tekniikkaa ja yhteistyötä.

Genomiikan avulla selvitetään DNA:n rakennetta, transkriptomiikka kertoo geenien toiminnasta ja proteomiikka tutkii geenitoiminnan tuloksena syntyvien proteiinien määrää kudoksissa. Epigenomiikka tutkii geenien toimintaa säätelevää epigenomia, jota ympäristö ja ravinto jatkuvasti muokkaavat. Metabolomiikka taas kertoo aineenvaihdunnan lopputuotteista  tietyssä kudoksessa ja siten antaa tarkan kuvan sen hetkisestä aineenvaihdunnan tilasta. Näiden kahden viimeksi mainitun avulla kyetään kaivautumaan entistä paremmin ympäristön ja ravinnon osuuteen sairastumisen riskitekijöinä.  Mikrobiomiikka tutkii suolistoflooraa. Nutrigenomiikka tarkoittaa geenien ja ravintoaineiden yhteisvaikutusten tutkimusta. Sen avulla etsitään ravintoaineita ja ruokavalioita, jotka muuttavat tiettyjen geenien geenitoimintaa esimerkiksi sairausriskiä suurentavaksi tai pienentäväksi. Lisäksi etsitään tiettyjä geenivariantteja, joiden vuoksi jokainen yksilö reagoi eri tavalla ravintoaineisiin sekä ruokavalioihin.

Epilepsiatutkimus

Ruokintakyselyn aineistosta on löytynyt mielenkiintoisia alustavia yhteyksiä ruokinnan ja koiran myöhemmän epilepsiariskin välillä. Teemme nyt tarkempia analyyseja poimimalla aineistosta jokaiselle epilepsiaan sairastuneelle koiralle yksilölliset verrokkikoirat. Verrokit valitaan niin, että ne ovat samaa tai samankaltaista rotua ja samaa sukupuolta kuin epilepsiaa sairastava koira ja myös iältään lähellä epileptikkokoiraa. Ruokintatekijöiden mahdollinen osuus sairauden puhkeamisessa saadaan parhaiten esiin, kun koirat muuten ovat keskenään samankaltaisia. Olemme lähettäneet kesäkuun 2016 aikana epilepsiatapausten ja verrokkikoirien omistajille linkin kyselyyn, jossa keräämme lisätietoa koiran terveydentilasta sekä epilepsiaa sairastavien koirien diagnoosista ja oireista. Tiedot yhdistetään aikaisemmin kerättyihin, eri ikävaiheita koskeviin ruokintatietoihin.

Tavoitteena on selvittää, voiko ruokinnan avulla ehkäistä epilepsian puhkeamista. Tuloksia odotamme vuoden 2016 aikana. Kiitos etukäteen kaikille osallistujille, panoksenne on tärkeä tutkimuksen onnistumiselle!

Tutkimuksesta voi kysyä lisää vastaavalta tutkijalta Liisa Uusitalolta (liisa.uusitalo(at)helsinki.fi).