Tiedote tutkittaville projektista Nuoret ja historia II: kyselytutkimus, aineistonkeruu
Olet ottamassa osaa tieteellisen tutkimuksen kyselylomakkeen testaukseen. Tämä tietosuojaseloste kuvaa, miten henkilötietojasi tullaan käsittelemään siinä.
1. Rekisterinpitäjä(t)
Turun yliopisto
Assistentinkatu 5, 20014 Turun yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3 (Fabianinkatu 33), 00014 Helsingin yliopisto
Jyväskylän yliopisto
Seminaarinkatu 15, 40014 Jyväskylän yliopisto
Youth and History II -hankkeen tieteellinen komitea
koordinaattori Piero Colla,
koordinaattori Margarita Limon,
Yhteyshenkilö projektia koskevissa asioissa:
Nimi: Jan Löfström
Osoite: Assistentinkatu 5, 20014 Turun yliopisto
Puh.: +358 40 721 7551 / +358 29 450 4755
E-mail:
2. Kuvaus tutkimuksesta ja henkilötietojen käsittelystä
Syksyllä 2025 tehdään Suomessa kyselytutkimus Nuoret ja historia II, joka on osa kansainvälistä tutkimusta Youth and History II. Tutkimukseen osallistuu 14–15-vuotiaita nuoria kymmenessä eri Euroopan maassa. Hanketta johtaa näiden maiden edustajista koostuva tieteellinen komitea, jonka koordinaattoreina ovat tohtori Piero Colla Brysselin yliopistosta ja professori Margarita Limon Madridin autonomisesta yliopistosta. Suomen osahankkeen johtaja on professori Jan Löfström Turun yliopistossa, tutkimusryhmässä ovat lisäksi professori Jukka Rantala ja FM Tanja Taivalantti Helsingin yliopistosta ja apulaisprofessori, dosentti Najat Ouakrim-Soivio ja projektitutkija Elina Vaara Jyväskylän yliopistosta. Tutkimusavustajina kyselyn aineistonkeruussa toimivat Elina Vuorela (Helsingin yliopisto) ja Otto Mäntyniemi (Turun yliopisto).
Tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita siitä, mitä nuoret ajattelevat historiasta, mitä se heille merkitsee ja miten he suhtautuvat eräisiin historiaa ja historian käyttöä koskeviin väittämiin. Kyselyn sisältö on pääosin kuten vuonna 1995 tutkimuksessa Nuoret ja historia, johon Suomi myös osallistui (tutkimustuloksista ks. Sirkka Ahonen, Historiaton sukupolvi? Suomen Historiallinen Seura, 1998). Uudella tutkimuksella saadaan tietää, minkälaisia muutoksia nuorten käsityksissä ja asenteissa on tapahtunut vuoden 1995 tutkimukseen verrattuna ja miten suomalaisnuoret mahdollisesti eroavat vastauksissaan muiden tutkimusmaiden nuorista. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään historian opettajien koulutuksessa sekä historian opetussuunnitelmien ja oppimateriaalin kehittämisessä.
Tutkimukseen osallistuu luokkia 150 yläkoulusta siten, että ne muodostavat tilastollisesti edustavan otoksen Manner-Suomen suomen- ja ruotsinkielisistä yläkouluista. Oppilaat vastaavat kyselyyn esimerkiksi historian tai yhteiskuntaopin oppitunnilla. Alle 15-vuotiaiden huoltajilta pyydetään suostumus oppilaan osallistumiseen halutessaan.
Tutkimushanke sitoutuu Euroopan unionin yleiseen tietosuoja-asetuksen määräyksiin (General Data Protection Regulation of the EU, Regulation 2016/679) ja Suomessa noudatettaviin kansallisiin tutkimusetiikan ja tieteellisen hyvän käytännön ohjeisiin. Hanketta johtava tieteellinen komitea on laatinut tietosuoja-asetuksen määräysten mukaiset aineiston käsittelyn ja säilytyksen periaatteet sekä tehnyt niistä sopimuksen kansallisten osahankkeiden johtajien ja hankkeen teknisen johtajan kanssa. Kyselylomake ja vastausaineisto sijaitsevat ei-julkisen Copeca.it-verkko-osoitteen salatulla alustalla. Alustalle on rajattu pääsy ja se on hankkeen tieteellisen komitean omistuksessa. Copeca.it. on hankkeen teknisen johdon hallinnoima osoite serveri-palveluita tarjoavan Aruba S.p.a.:n palvelimella. Vastausaineistosta otetaan aineistonkeruun päätyttyä kaksi off-line-kopiota, toinen on professori Margarita Limonin ja toinen tohtori Piero Colla vastuulla. Professori Limon ja tohtori Colla ovat hanketta johtavan tieteellisen komitean jäseniä ja he toimivat hankkeen koordinaattoreina.
Suomessa kerätty vastausaineisto toimitetaan osahankkeen johtajalle ja tallennetaan Turun yliopiston tietoturvalliseen Seafile-pilvitallennuspalveluun. Siihen avataan pääsy Helsingin, Turun ja Jyväskylän yliopiston tutkimusryhmien jäsenille yhteisrekisterinpitäjyyssopimuksella. Aineistoa käsitellään edellä mainitussa tutkijaryhmässä Turun, Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen tietoturvaohjeiden mukaisesti. Hanketta johtavan tieteellisen komitean periaatepäätöksen mukaan eri maiden vastauksista koostuva raaka-aineisto avataan 31.12.2028 jälkeen tutkimuskäyttöä varten tarkemmin sovittavalla avoimen tieteen ja tutkimustieteen periaatteita noudattavalla tavalla. Suomessa anonymisoidun aineiston tallennuspaikaksi on suunniteltu Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto.
Vastaajista kerätään epäsuoria henkilötietoja mutta ei suoria henkilötietoja. Tutkittavan vastausta ei saada tunnistettua aineistossa eivätkä vastaaja ja koulu ole tunnistettavissa tulosten raportoinnissa. Tieteellistä tutkimusta varten Suomessa vastausaineistoa voidaan yhdistää opetushallinnon oppilasrekisterin (KOSKI) tietoihin.
Kyselyn toteuttamiseen haetaan luvat opetuksen järjestäjiltä, koulujen rehtoreilta ja alle 15-vuotiaiden oppilaiden huoltajilta. Huoltajien suostumusten keräämisen menettelystä sovitaan tutkimukseen osallistuvien koulujen ja opettajien kanssa.
Kyselyyn osallistuminen on vapaaehtoista. Oppilas voi huoltajan antamasta suostumuksesta riippumatta päättää olla osallistumatta; siitä ei koidu hänelle haittaa. Vastaaminen kyselyyn vie 50–60 minuuttia. Vastaamisohjeet antaa historian opettaja tai hankkeen tutkija. Kyselyyn voi vastata koulun tietokoneella, tabletilla ja älypuhelimella. Vastauksen jättämällä oppilas antaa suostumuksensa sen käyttöön tutkimuksessa.
3. Tutkimusryhmän vastuullinen yhteyshenkilö
Nimi: Jan Löfström
Osoite: Assistentinkatu 5, 20014 Turun yliopisto
Puh.: +358 29 450 4755 / +358 40 721 7551
E-mail:
4. Tietosuojavastaavan yhteystiedot
Turun yliopiston tietosuojavastaava on tavoitettavissa sähköpostitse osoitteesta:
5. Henkilöt, jotka osallistuvat henkilötietojen käsittelyyn
Jan Löfström (
Jukka Rantala (
Tanja Taivalantti (
Najat Ouakrim-Soivio (
Elina Vaara (
Elina Vuorela (
Otto Mäntyniemi (
6. Tutkimuksen nimi sekä tutkimuksen kesto
Tutkimuksen nimi: Nuoret ja historia II: kyselytutkimus
Henkilötietojen käsittelyn ajallinen kesto: Aineistonkeruu on 01.09.–31.12.2025. Tutkimuksen kesto on 01.09.2025–31.12.2028.
7. Henkilötietojen lainmukainen käsittelyperuste
Henkilötietoja käsitellään seuraavan, tietosuoja-asetuksen 6(1) artiklassa mainitun, käsittelyperusteen nojalla (alleviivattu kohta):
rekisteröidyn suostumus;
käsittely on tarpeen sopimuksen täytäntöön panemiseksi;
rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattaminen;
käsittely on tarpeen rekisteröidyn elintärkeiden etujen suojaamiseksi;
käsittely on tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi tai rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttämiseksi:
tieteellinen tai historiallinen tutkimus tai tilastollisia tarkoituksia varten;
tieteellisten aineistojen tai kulttuurisperinnöllisten materiaalien arkistointia varten;
rekisterinpitäjän tai kolmannen osapuolen oikeutettu etu.
8. Tutkimusmateriaaliin sisältyvät henkilötiedot sekä suojatoimenpiteet
Vastaajilta ei kysytä suoria henkilötietoja (tunnistetietoja) mutta eräitä epäsuoria henkilötietoja (uskonnollinen vakaumus, yhteiskunnallinen mielipide). Oppilas vastaa sähköisen lomakkeen kysymyksiin valitsemalla tarjotuista vaihtoehdoista tai kirjoittamalla numeron. Vastausaineisto on numeraalista ja siitä lasketaan tilastollisia tunnuslukuja. Opettaja ei näe oppilaansa vastauksia eikä tutkimusryhmän tutkija tiedä vastaajien henkilöllisyyttä. Oppilaan vastausta ei saada tunnistettua aineistosta.
Tutkimushanke sitoutuu Euroopan unionin yleiseen tietosuoja-asetuksen määräyksiin (General Data Protection Regulation of the EU, Regulation 2016/679) ja Suomessa seurattaviin kansallisiin tutkimusetiikan ja tieteellisen hyvän käytännön ohjeisiin. Kyselylomake ja vastausaineisto ovat alustalla, jolla on ei-julkinen verkko-osoite rekisteröidyssä verkko-osoitteessa. Alustalle on rajattu pääsy ja se on hankkeen tieteellisen komitean omistuksessa. Aineistosta otetaan aineistonkeruun päätyttyä kaksi off-line-kopiota, toinen on professori Margarita Limonin ja toinen tohtori Piero Colla vastuulla. Limon ja Colla ovat hanketta johtavan tieteellisen komitean jäseniä ja toimivat hankkeen koordinaattoreina.
Suomessa kerätty vastausaineisto toimitetaan Suomen osahankkeen johtajalle ja tallennetaan Turun yliopiston tietoturvalliseen Seafile-pilvitallennuspalveluun. Siihen avataan pääsy Helsingin, Turun ja Jyväskylän yliopistojen edellä mainittujen tutkimusryhmien jäsenille. Aineistoa käsitellään edellä mainitussa tutkijaryhmässä Turun, Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen tietoturvaohjeiden mukaisesti. Eurooppalaisen hankkeen tieteellisen komitean periaatepäätöksen mukaan raaka-aineisto avataan tutkimuskäyttöä varten tutkimuksen valmistuttua. Suomessa aineiston tallennuspaikaksi on suunniteltu Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto.
9. Erityiset henkilötietoryhmät (arkaluontoiset henkilötietoryhmät)
Uskonnollinen vakaumus, mielipiteitä yhteiskunnallis-poliittisista kysymyksistä.
10. Henkilötietojen keräämisen lähteet
Syksyllä 2025 järjestettävä kysely.
11. Henkilötietojen siirtäminen ja jakaminen kolmansille osapuolille
Hankkeen tieteellinen komitea luovuttaa kyselylomakkeella kerätyn vastausaineiston Suomen osahankkeen johtajalle, se tallennetaan Turun yliopiston Seafile-pilvitallennuspalveluun. Siihen avataan pääsy Helsingin, Turun ja Jyväskylän yliopistojen edellä mainittujen tutkimusryhmien jäsenille.
12. Henkilötietojen siirtäminen EU:n tai ETA:n ulkopuolelle
Henkilötietoja ei siirretä Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen ulkopuolelle.
13. Automaattinen päätöksenteko ja noudatettavat suojatoimet
Automaattista päätöksentekoa ei toteuteta käsiteltäviin henkilötietoihin.
Henkilötietoihin sovelletaan seuraavia suojatoimia (alleviivattu kohta):
Aineisto on salassa pidettävää.
Kirjalliseen materiaaliin sovellettavat suojatoimet: rekisteröity ei ole tunnistettavissa; aineistoon pääsy on rajoitettu (kohta 5).
IT-järjestelmissä toteutettava henkilötietojen käsittely:
Muu:
Suorien tunnistetietojen käsittely: Aineisto kerätään ilman suoria tunnistetietoja, tutkittavan vastausta ei saada vastauksen jättämisen jälkeen enää tunnistettua aineistosta.
Suorat tunnistetiedot poistetaan analysointivaiheessa.
Analysoitava aineisto sisältää suorat tunnistetiedot.
Perustelut:
14. Henkilötietojen käsittely tutkimuksen päättymisen jälkeen
Hanketta johtavan tieteellisen komitean periaatepäätöksen mukaan eri maiden vastauksista koostuva raaka-aineisto avataan 31.12.2028 jälkeen tutkimuskäyttöä varten tarkemmin sovittavalla avoimen tieteen ja tutkimustieteen periaatteita noudattavalla tavalla. Suomessa anonymisoidun aineiston tallennuspaikaksi on suunniteltu Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto.
15. Oikeutesi rekisteröitynä sekä näihin tehtävät poikkeamat
Tutkittava voi olla halutessaan yhteydessä hankkeen Suomen osahankkeen johtajaan tai Turun yliopiston tietosuojavastaavaan. Kaikki oikeuksien toteuttamista koskevat pyynnöt toimitetaan Turun yliopiston kirjaamoon: Kirjaamo ja arkisto, Turun yliopiston kirjaamo, 20014 Turun yliopisto
Rekisteröidyn oikeuksiin tehtävät poikkeamat
Tietosuoja-asetuksen sekä kansallisen tietosuojalain nojalla rekisteröidyn oikeuksiin voidaan tehdä tiettyjä poikkeamia, kun henkilötietojen käsittelyperusteena toimii tieteellinen tutkimus ja oikeuksien toteuttaminen tekisi käsittelyn tarkoituksen mahdottomaksi tai aiheuttaisi huomattavaa haittaa käsittelylle.
Tarve tehdä poikkeamia rekisteröityjen oikeuksiin arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Tämän tietosuojaselosteen tutkimuksessa on todennäköisesti tarpeen tehdä poikkeamia seuraaviin rekisteröityjen oikeuksiin (ei tarvetta tehdä poikkeamia mihinkään mainituista kohdista):
Oikeus saada pääsy tietoihin (Artikla 15)
Oikeus tietojen oikaisemiseen (Artikla 16)
Oikeus tietojen poistamiseen (Artikla 17)
Oikeus käsittelyn rajoittamiseen (Artikla 18)
Oikeus siirtää tiedot järjestelmästä (Artikla 20)
Vastustamisoikeus (Artikla 21)
Perusteet tehtäville poikkeamille sekä tehtävien poikkeamien ulottuvuus:
Oikeus valituksen tekemiseen
Sinulla on oikeus tehdä valitus tietosuojavaltuutetulle, jos koet, että henkilötietojasi on käsitelty soveltuvan tietosuojalainsäädännön vastaisesti.
Tietosuojavaltuutetun yhteystiedot:
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Käyntiosoite: Lintulahdenkuja 4, 00530 Helsinki
Postiosoite: PL 800, 00531 Helsinki
Puhelinvaihde: 029 566 6700
Sähköposti (kirjaamo): tietosuoja(at)om.fi
Tiedote tutkittaville projektista Nuoret ja historia II : opettajakysely
Olet ottamassa osaa tieteellisen tutkimuksen kyselylomakkeen testaukseen. Tämä tietosuojaseloste kuvaa, miten henkilötietojasi tullaan käsittelemään siinä.
1. Rekisterinpitäjä(t)
Turun yliopisto, Assistentinkatu 5, 20014 Turun yliopisto
Helsingin yliopisto, PL 3 (Fabianinkatu 33), 00014 Helsingin yliopisto
Jyväskylän yliopisto, Seminaarinkatu 15, 40014 Jyväskylän yliopisto
Yhteyshenkilö projektia koskevissa asioissa:
Nimi: Jan Löfström
Osoite: Assistentinkatu 5, 20014 Turun yliopisto
Puh.: +358 40 721 7551 / +358 29 450 4755
E-mail:
2. Kuvaus tutkimuksesta ja henkilötietojen käsittelystä
Syksyllä 2025 tehtiin Suomessa peruskoulun yhdeksäsluokkalaisille kysely Nuoret ja historia II. Siihen osallistui oppilaita lähes 80 koulusta ja vastaajia oli lähes 850 Manner-Suomen suomen- ja ruotsinkielisistä yläkouluista. Kysely on osa kansainvälistä Youth and History II -tutkimusta, joka tehdään kymmenessä Euroopan maassa. Suomen osahankkeen johtaja on professori Jan Löfström Turun yliopistossa; tutkimusryhmässä ovat myös professori Jukka Rantala ja FM Tanja Taivalantti Helsingin yliopistosta sekä apulaisprofessori, dosentti Najat Ouakrim-Soivio ja projektitutkija Elina Vaara Jyväskylän yliopistosta. Tutkimusavustajina aineistonkeruussa toimivat Elina Vuorela (Helsingin yliopisto) ja Otto Mäntyniemi (Turun yliopisto).
Oppilaskyselyn aiheena oli, mitä nuoret ajattelevat historiasta, mitä se heille merkitsee ja miten he suhtautuvat eräisiin historian käyttöä koskeviin väittämiin. Kyselyn sisältö on pääosin kuten vuonna 1995 tutkimuksessa Nuoret ja historia, johon Suomi osallistui. Tutkimus avaa näkymiä siihen, mitä muutoksia nuorten käsityksissä ja asenteissa on tapahtunut vuoteen 1995 verrattuna ja miten suomalaisnuorten vastaukset eroavat muiden tutkimusmaiden nuorten vastauksista tai ovat yhteneviä niiden kanssa. Kuten vuonna 1995, kyselyyn osallistuneiden luokkien historian opettajille lähetetään kutsu erilliseen kyselyyn, joka sisältää osia oppilaskyselystä ja taustatietokysymyksiä. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään historian opettajien koulutuksessa.
Lomakkeen suunnittelussa ja aineiston käsittelyssä sitoudutaan Euroopan unionin yleisen tietosuoja-asetuksen (General Data Protection Regulation of the EU, Regulation 2016/679) määräyksiin ja Suomessa noudatettaviin kansallisiin tutkimusetiikan ja tieteellisen hyvän käytännön ohjeisiin. Kyselyyn vastataan Webropol-työvälineellä. Vastaukset tallentuvat Turun yliopiston palvelimelle, josta ne siirretään Turun yliopiston tietoturvalliseen Seafile-pilvitallennuspalveluun. Siihen avataan pääsy Helsingin, Turun ja Jyväskylän yliopiston tutkimusryhmien jäsenille yhteisrekisterinpitäjyyssopimuksella. Aineistoa käsitellään mainitussa tutkijaryhmässä Turun, Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen tietoturvaohjeiden mukaisesti. Vastausaineisto avataan 31.12.2028 jälkeen oppilaskyselyn aineiston tavoin tutkimuskäyttöä varten avoimen tieteen periaatteita noudattavalla tavalla. Suomessa anonymisoidun aineiston tallennuspaikaksi on suunniteltu Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto.
Vastaajista kerätään epäsuoria henkilötietoja mutta ei suoria henkilötietoja. Tallennettuja tietoja ei voida käyttää yksittäisen vastaajan yksilöimiseen nimen mukaan, ja teknisin ja organisatorisin toimin varmistetaan, ettei henkilötietoja voida yhdistää tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön. Tiedot käsitellään siten, että henkilötiedon ja tietyn henkilön yhdistämiseen tarvittava lisätieto säilytetään erillään vastausaineistosta. Jokaisella kyselyyn vastanneella opettajalla on ID-tunnus, jolla vastaukset kohdennetaan tietyn luokan vastausaineistoon oppilaskyselyssä. Oppilaat eivät ole vastausaineistossa tunnistettavissa. Opettajan ID-tunnus ja nimi on vain tutkimusryhmän vastuullisen johtajan tiedossa eikä tietoja jaeta kolmansien osapuolten kanssa. Vastaajaa ei voida näin tunnistaa tutkimusaineistossa eikä vastaaja tai koulu ole tunnistettavissa niin muodoin myöskään tutkimustulosten raportoinneissa.
Kyselyyn osallistuminen on vapaaehtoista. Kyselyyn voi vastata tietokoneella, tabletilla ja älypuhelimella. Vastauksen jättämällä opettaja antaa suostumuksensa sen käyttöön tutkimuksessa.
3. Tutkimusryhmän vastuullinen yhteyshenkilö
Nimi: Jan Löfström
Osoite: Assistentinkatu 5, 20014 Turun yliopisto
Puh.: +358 29 450 4755 / +358 40 721 7551
E-mail:
4. Tietosuojavastaavan yhteystiedot
Turun yliopiston tietosuojavastaava on tavoitettavissa sähköpostitse osoitteesta:
5. Henkilöt, jotka osallistuvat henkilötietojen käsittelyyn
Jan Löfström (
Jukka Rantala (
Tanja Taivalantti (
Najat Ouakrim-Soivio (
Elina Vaara (
Elina Vuorela (
Otto Mäntymäki (
6. Tutkimuksen nimi sekä tutkimuksen kesto
Tutkimuksen nimi: Nuoret ja historia II: opettajakysely
Henkilötietojen käsittelyn ajallinen kesto: Aineistonkeruu on 20.11.–30.11.2025. Tutkimuksen kesto on 01.09.2025–31.12.2028.
7. Henkilötietojen lainmukainen käsittelyperuste
Henkilötietoja käsitellään seuraavan, tietosuoja-asetuksen 6(1) artiklassa mainitun, käsittelyperusteen nojalla [alleviivattu kohta]:
8. Tutkimusmateriaaliin sisältyvät henkilötiedot sekä suojatoimenpiteet
Vastaajilta ei kysytä suoria henkilötietoja (tunnistetietoja) mutta eräitä epäsuoria henkilötietoja. Opettaja vastaa sähköisen lomakkeen kysymyksiin valitsemalla tarjotuista vaihtoehdoista tai kirjoittamalla numeron. Lomakkeessa on lisäksi avokysymys, johon opettaja vastaa kirjoittamalla vastauksen. Vastausaineisto on numeraalista ja siitä lasketaan tilastollisia tunnuslukuja. Opettajan vastausta ei saada tunnistettua aineistosta. Tallennettuja tietoja ei voida käyttää yksittäisen vastaajan yksilöimiseen nimen mukaan, ja teknisin ja organisatorisin toimin varmistetaan, ettei henkilötietoja voida yhdistää tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön. Tiedot käsitellään siten, että henkilötiedon ja tietyn henkilön yhdistämiseen tarvittava lisätieto säilytetään erillään vastausaineistosta. Jokaisella kyselyyn vastanneella opettajalla on ID-tunnus, jolla vastaukset kohdennetaan tietyn luokan vastausaineistoon oppilaskyselyssä. Oppilaat eivät ole vastausaineistossa tunnistettavissa. Opettajan ID-tunnus ja nimi on vain tutkimusryhmän vastuullisen johtajan tiedossa eikä tietoja jaeta kolmansien osapuolten kanssa. Vastaajaa ei voida näin tunnistaa tutkimusaineistossa eikä vastaaja tai koulu ole tunnistettavissa niin muodoin myöskään tutkimustulosten raportoinneissa.
Tutkimushanke sitoutuu Euroopan unionin yleiseen tietosuoja-asetuksen määräyksiin (General Data Protection Regulation of the EU, Regulation 2016/679) ja Suomessa seurattaviin kansallisiin tutkimusetiikan ja tieteellisen hyvän käytännön ohjeisiin.
Kyselyyn vastataan Webropol-työvälineellä. Vastausaineisto tallentuu Turun yliopiston palvelimelle, josta se siirretään Turun yliopiston tietoturvalliseen Seafile-pilvitallennuspalveluun. Siihen avataan pääsy Helsingin, Turun ja Jyväskylän yliopiston tutkimusryhmien jäsenille yhteisrekisterinpitäjyyssopimuksella. Aineistoa käsitellään mainitussa tutkijaryhmässä Turun, Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen tietoturvaohjeiden mukaisesti. Vastausaineisto avataan 31.12.2028 jälkeen oppilaskyselyn aineiston tavoin tutkimuskäyttöä varten avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteita noudattavalla tavalla.
9. Erityiset henkilötietoryhmät (arkaluontoiset henkilötietoryhmät)
Ei
10. Henkilötietojen keräämisen lähteet
Marraskuussa 2025 järjestettävä kysely.
11. Henkilötietojen siirtäminen ja jakaminen kolmansille osapuolille
Vastausaineisto tallennetaan Turun yliopiston Seafile-pilvitallennuspalveluun. Siihen avataan pääsy Helsingin, Turun ja Jyväskylän yliopistojen tutkimusryhmille yhteisrekisterinpitäjyyssopimuksella.
12. Henkilötietojen siirtäminen EU:n tai ETA:n ulkopuolelle
Henkilötietoja ei siirretä Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen ulkopuolelle.
13. Automaattinen päätöksenteko ja noudatettavat suojatoimet
Automaattista päätöksentekoa ei toteuteta käsiteltäviin henkilötietoihin.
Henkilötietoihin sovelletaan seuraavia suojatoimia [alleviivattu kohta]:
Suorien tunnistetietojen käsittely: Aineisto kerätään ilman suoria tunnistetietoja, tutkittavan vastausta ei voida tunnistaa käsitellyssä vastausaineistossa. Tiedot käsitellään siten, että henkilötiedon ja tietyn henkilön yhdistämiseen tarvittava lisätieto säilytetään erillään vastausaineistosta. Jokaisella kyselyyn vastanneella opettajalla on ID-tunnus, jolla vastaukset kohdennetaan tietyn luokan vastausaineistoon oppilaskyselyssä. Oppilaat eivät ole vastausaineistossa tunnistettavissa. Opettajan ID-tunnus ja nimi on vain tutkimusryhmän vastuullisen johtajan tiedossa eikä tietoja jaeta kolmansien osapuolten kanssa. Vastaajaa ei voida näin tunnistaa tutkimusaineistossa.
14. Henkilötietojen käsittely tutkimuksen päättymisen jälkeen
Vastausaineisto avataan 31.12.2028 jälkeen tutkimuskäyttöä varten tarkemmin sovittavalla avoimen tieteen periaatteita noudattavalla tavalla. Suomessa anonymisoidun aineiston tallennuspaikaksi on suunniteltu Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto.
15. Oikeutesi rekisteröitynä sekä näihin tehtävät poikkeamat
Tutkittava voi olla halutessaan yhteydessä hankkeen Suomen osahankkeen johtajaan tai Turun yliopiston tietosuojavastaavaan. Kaikki oikeuksien toteuttamista koskevat pyynnöt toimitetaan Turun yliopiston kirjaamoon: Kirjaamo ja arkisto, Turun yliopiston kirjaamo, 20014 Turun yliopisto
Rekisteröidyn oikeuksiin tehtävät poikkeamat
Tietosuoja-asetuksen sekä kansallisen tietosuojalain nojalla rekisteröidyn oikeuksiin voidaan tehdä tiettyjä poikkeamia, kun henkilötietojen käsittelyperusteena toimii tieteellinen tutkimus ja oikeuksien toteuttaminen tekisi käsittelyn tarkoituksen mahdottomaksi tai aiheuttaisi huomattavaa haittaa käsittelylle.
Tarve tehdä poikkeamia rekisteröityjen oikeuksiin arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Tämän tietosuojaselosteen tutkimuksessa on todennäköisesti tarpeen tehdä poikkeamia seuraaviin rekisteröityjen oikeuksiin [ei tarvetta tehdä poikkeamia mihinkään mainituista kohdista]:
Perusteet tehtäville poikkeamille sekä tehtävien poikkeamien ulottuvuus:
Oikeus valituksen tekemiseen
Sinulla on oikeus tehdä valitus tietosuojavaltuutetulle, jos koet, että henkilötietojasi on käsitelty soveltuvan tietosuojalainsäädännön vastaisesti.
Tietosuojavaltuutetun yhteystiedot:
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Käyntiosoite: Lintulahdenkuja 4, 00530 Helsinki
Postiosoite: PL 800, 00531 Helsinki
Puhelinvaihde: 029 566 6700
Sähköposti (kirjaamo): tietosuoja(at)om.fi
Suomen osahankkeen toteuttamiseen osallistuvat seuraavat henkilöt:
Professori Jan Löfström (Turun yliopisto), Suomen osahankkeen johtaja ja kansainvälisen tieteellisen komitean jäsen, on ollut mukana kyselylomakkeen päivittämisessä ja osallistuu myös aineiston analyysiin sekä tutkimusraporttien laatimiseen. Hän on tutkinut nuorten historiasuhdetta, erityisesti eettisten kysymysten ja demokratiakasvatuksen näkökulmista.
Professori Jukka Rantala (Helsingin yliopisto) osallistuu osahankkeen suunnitteluun, aineiston analyysiin ja tutkimusraporttien laatimiseen. Hän on tutkinut historianopetuksen sekä historian käytön kysymyksiä lukuisissa hankkeissa, joissa on käytetty myös määrällisiä menetelmiä.
Apulaisprofessori Najat Ouakrim-Soivio (Jyväskylän yliopisto) on kvantitatiivisten menetelmien tuntija ja tutkinut muun muassa peruskoululaisten historian osaamista ja asenteita historiaan. Hän osallistuu hankkeessa vastausaineiston analyysiin ja tutkimusraporttien laatimiseen.
FM Tanja Taivalantti (Helsingin yliopisto) on tohtoritutkija, jonka väitöskirja käsittelee historian opetusta ja nuorten historiallisia identiteettejä sekä Suomessa että laajemmin Euroopassa. Hän osallistuu aineiston analyysiin ja tutkimusraporttien laatimiseen erityisesti väitöstutkimuksensa teemoihin liittyen.
VTM Elina Vaara (Jyväskylän yliopisto) toimii projektitutkijana. Hän osallistuu hankkeessa vastausaineiston analyysiin ja tutkimusraporttien laatimiseen.
Tutkimusavustajina kyselyn aineistonkeruussa toimivat Elina Vuorela (Helsingin yliopisto) ja Otto Mäntyniemi (Turun yliopisto).
Nuoret ja historia II – Eurooppalaisnuorten historiasuhdetta koskevan tutkimuksen Suomen osahanke
Tässä esitelty tutkimus on laajan eurooppalaisen Nuoret ja historia -tutkimuksen Suomen osahanke. Sen tavoitteena on selvittää, millaiset ovat suomalaisten 14–15-vuotiaiden historian tiedonalaan ja historiankäyttöön liittyvät käsitykset ja asenteet sekä millaiset ovat nämä heidän historiasuhteensa piirteet verrattuna Euroopan muiden maiden nuoriin. Tutkimuksessa myös verrataan tämän päivän suomalaisnuorten historiasuhdetta siihen, millainen se oli vuonna 1995 tehdyssä eurooppalaisessa Youth & History -tutkimuksessa. Tutkimuksessa etsitään lisäksi syitä mahdollisiin eroihin maiden välillä ja Suomen osalta vuosien 1995 ja 2025 välillä.
Tutkimuksen toteutus
Nuoret ja historia -tutkimuksessa on mukana kymmenen Euroopan unionin jäsenmaata. Hanketta johtaa tieteellinen komitea, jossa on edustajat jokaisesta näistä maasta. Hanketta koordinoivat tohtori Piero Colla (Strassbourgin yliopisto) ja professori Margarita Limon (Madridin yliopisto). Tutkimusaineisto kerätään syksyllä 2025 sähköisellä kyselylomakkeella. Lomakkeen sisältö on eräin muutoksin sama kuin vuonna 1995, mikä antaa mahdollisuuden ajallisiin vertailuihin. Suomen osahankkeen toteuttavat Turun, Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen tutkijoiden muodostama konsortio.
Nuoret ja historia on perustutkimusta, jossa on merkittäviä soveltamismahdollisuuksia historian opetuksen, opettajankoulutuksen ja opetussuunnitelmatyön alueilla. Se on pääosin määrällinen tutkimus, mutta sen tulokset antavat tukevan perustan laadullisille jatkotutkimuksille samasta aihepiiristä.
Tutkimuksen tausta, tavoitteet ja tutkimuskysymykset
Historiaa koskevat käsitykset ja asenteet ovat vahvasti läsnä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja ajattelussa: historialla monesti perustellaan nykyisiä oloja koskevia näkemyksiä ja tulevaisuutta koskevia odotuksia. Toisaalta se, millaisena nykyisyys ja tulevaisuus nähdään, vaikuttaa siihen, mitä menneisyydestä ajatellaan. Jotta voidaan ymmärtää tätä dynamiikkaa ja sitä, mikä merkitys historialla on kansalaisten orientoitumisessa nykypäivään ja tulevaisuuteen, on syytä kartoittaa ja tutkia heidän käsityksiään ja asenteitaan historiasta ja historian käytöstä. Nuoret kansalaiset ovat tässä suhteessa erityisen tärkeä tutkimuskohde, sillä heitä koskevien tutkimustulosten perustalta voidaan pyrkiä kehittämään koulun historianopetusta, opettajankoulutusta ja opetussuunnitelmia vastaamaan historiallis-yhteiskunnallisen kasvatuksen haasteisiin entistä paremmin.
Vuonna 1995 Euroopassa tehtiin laaja nuorten historiasuhdetta koskeva kyselytutkimus Youth & History (Borries, 1997a, 1997b). Siinä 15-vuotiailta nuorilta kysyttiin historiaa koskevia tietoja ja asenteita, kuten mitä historia merkitsi heille, miten paljon he luottivat erilaisiin historian esityksiin, mitä he pitivät kehityksen tärkeinä muutosvoimina menneisyydessä ja nykyhetkessä sekä miten he ratkaisisivat jonkin kuvitteellisen historiapoliittisen kiistanaiheen. Osa kysymyksistä koski nuorten demokratiakäsitystä ja poliittista sosialisaatiota. Tutkimuksen tulokset julkaistiin loppuraportissa ja lukuisissa kansallisissa raporteissa. Suomen osahankkeen koordinoi ja raportoi dosentti Sirkka Ahonen (Ahonen, 1997; Ahonen, 1998).
Youth & History -tutkimuksesta on kulunut nyt 30 vuotta ja samanlaiselle vertailututkimukselle on tarve. Kansalaisten näkemys yhteiskunnan kehityssuunnasta, omasta yhteiskunnallisesta tilanteesta ja omista poliittisista vaikutusmahdollisuuksista liittyy tiiviisti heidän historiatietoisuuteensa, siihen mitä yhteyksiä ihmiset rakentavat menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välille, esimerkiksi tulevaisuuden odotuksissaan (Alvén, 2017; Ammert ym., 2022; Lopez Facal & Shugurensky, 2022; Wilschut, 2019). Youth & History -tutkimuksessa havaittiin eroja eri maiden nuorten käsityksissä muun muassa siinä, miten historiallisen kehityksen yleislinja nähtiin ja millaisena muutosvoimana taloutta, teknologiaa ja yksittäistä kansalaista pidettiin historiassa ja nykyisyydessä. Erot näyttivät selittyvän paljolti sillä, millaiset tulkinnat kehityksestä hallitsivat oman maan historiakulttuurissa. Kansalliseen ja etniseen identiteettiin liittyvien merkitysten paino historian tulkinnoissa oli eräissä maissa suuri, toisissa maissa taas koettiin tärkeäksi liberaalidemokratian arvot ja perinne (Borries, 1997a, 1997b). Vuoden 1995 jälkeen Euroopan kulttuurinen moninaisuus on kasvanut, Euroopan integraatio on syventynyt, tietotekniikan kumous on muuttanut arkea ja ympäristökriisi on entistä vakavampi. Näillä asioilla voidaan olettaa olevan merkitystä sille, miten historiaa tulkitaan, miten nykyisyys koetaan ja mitä tulevaisuudelta odotetaan (McGregor ym., 2021; Nordgren, 2023; Rosa, 2015). Myös muistin ja historian suhde sekä historian tulkinnoista käydyt kiistat ovat 2000-luvulla entistä polttavampi poliittinen kysymys (Assmann, 2020).
Tätä taustaa vasten on merkityksellistä tutkia eurooppalaisnuorten käsityksiä ja asenteita historian suhteen ja verrata niitä eri maiden välillä sekä ajassa 30 vuoden taakse. Tulosten voidaan odottaa valaisevan, miten yhteiskunnan, talouden, teknologian ja ekologian alueen muutokset heijastuvat nuorten historiasuhteessa. Sen tiedon pohjalta voidaan tarkentaa kuvaa koulun historianopetuksen sekä myös demokratiakasvatuksen haasteista: millä tavoin historian tiedonala voi olla relevantti nuorille yhteiskunnallis-kulttuuris-ekologisten muutosten keskellä ja miten historian opiskelu voi tukea nuorten kasvua demokraattiseen kansalaisuuteen nykyisessä tilanteessa (Ammert ym., 2022; Edling ym., 2025).
Suomessa on tutkittu pääasiassa täysi-ikäisten kansalaisten suhdetta historiaan (Torsti, 2012). Nuoret ja historia II -tutkimus fokusoi 14–15-vuotiaisiin peruskoulun 9.-luokkalaisiin. Tutkimustuloksia voidaan verrata kohderyhmän iän osalta suoraan vuoden 1995 Youth & History -tutkimukseen, ja niitä voidaan peilata myös aikaisempiin suomalaisnuorten historiasuhteen tutkimuksiin. Viimeksi mainittujen aiheita ovat olleet nuorten historialliset identiteetit (Taivalantti, 2017; Taivalantti ym., 2024), historian moraalista tarkastelua koskevat käsitykset (Ammert ym., 2022; Löfström ym., 2020), historiallisen tiedon luonteen ymmärtäminen (Rantala & Khawaja, 2019), historiallisen perspektiivinoton taito (Silfver-Kuhalampi ym., 2021), historiatietoisuuden rakentuminen (Rantala, 2022, 2012) ja historian koetut merkitykset (Löfström, 2023). Nämä tutkimukset ovat olleet lähinnä laadullisia, ja nyt esitelty tutkimushanke tuo määrällisellä otteella tutkimusalueeseen tärkeän lisän. Määrällinen analyysi tarjoaa välineitä tunnistaa historiasuhteen osatekijöiden yhdysvaikutuksia ja tilastollisia riippuvuuksia esimerkiksi edellä mainittujen aikaisempien tutkimusteemojen osalta.
Nuoret ja historia II -kyselytutkimus antaa tilaisuuden pureutua lähemmin eräisiin kiinnostaviin Suomea koskeviin teemoihin. Historianopetus keskittyi monissa maissa aikaisemmin valtiollisen kehityksen ja kansallisen identiteetin tukemiseen (Carretero ym., 2012). Näin oli myös Suomessa, mutta 2000-luvun opetussuunnitelmissa historian opetuksen tavoitteissa on painotettu vahvasti historian tiedon muodostamisen taitoja (Rantala & Ahonen, 2015; Marti ym., 2020). Opetuksessa silti korostuu yhä paljon historian sisältöjen opiskelu (Rantala ym., 2020; Rantala & Ouakrim-Soivio, 2020). Vuoden 1995 Youth & History -tutkimuksen ja uuden Nuoret ja historia II -tutkimuksen aineistoja yhdistäen voidaan etsiä historian opetussuunnitelman muutosten mahdollisia yhteyksiä nuorten käsityksiin ja asenteisiin sekä pureutua näihin myöhemmin laadullisella tutkimuksella.
Historianopetuksen kansalliseen tehtävään liittyen Nuoret ja historia II -tutkimuksen aineiston avulla voidaan arvioida myös, minkälaisena kansallisvaltion ja kansallisuuden merkitys näyttäytyy 2020-luvun suomalaisnuorille. Vuonna 1995 kyselytutkimuksessa kansallisvaltiolla oli yhä tärkeä asema 15-vuotiaiden suomalaisnuorten historiaa koskevien tulkintojen osana (Ahonen, 1997), kymmenen vuotta myöhemmin 14-vuotiaiden yhteiskunnallisia asenteita koskevassa ICCS-tutkimuksessa joka toinen nuori sen sijaan koki itsensä enemmän Euroopan kuin Suomen kansalaiseksi (Suoninen ym., 2010). Onko suomalaisnuorten kiinnittymisessä kansallisvaltioon ja eurooppalaisuuteen tapahtunut muutoksia, on relevantti kysymys, jonka selvittämiseen uusi tutkimus tuo valaistusta. Kolmantena mainittava huomion arvoinen seikka koskee demokratiakasvatusta: Nuoret ja historia -tutkimuksen aineiston avulla voidaan tutkia historiasuhteen eri tekijöiden välisiä yhteyksiä eri vastaajaryhmissä sosiaalisen taustan ja sukupuolen suhteen. Se tukee demokratiakasvatusta palvelevien ratkaisujen kehittämistä historianopetuksessa liittyen esimerkiksi siihen, millaisena nuoret näkevät yksittäisen kansalaisen merkityksen yhteiskunnallisena muutosvoimana. Tutkimustuloksia voidaan tältä osalta suhteuttaa aiempiin havaintoihin peruskouluikäisten nuorten kansalaispätevyydestä (mm. Borg ym., 2022) ja sukupuolittaisista eroista historiaa kohtaan tunnettuun kiinnostukseen (Ouakrim-Soivio & Kuusela, 2012).
Tutkimuksen pääkysymykset ovat tiivistetysti seuraavat:
Kirjallisuus
Ahonen, S. (1997). Historical consciousness of Finnish adolescents. Teoksessa M. Angvik & B. von Borries (toim.) Youth & history. A comparative European survey on historical conciousness and political attitudes among adolescents. Hampuri: Koerber-Stiftung, A257–261.
Ahonen, S. (1998). Historiaton sukupolvi? Historian vastaanotto ja historiallisen identiteetin rakentuminen 1990-luvun nuorison keskuudessa. Helsinki: SKS.
Ahonen, S. (2016). Kaanonin paluu: historianopetuksen politiikkaa idässä ja lännessä. Historiallinen Aikakauskirja, 11 (3), 254–266.
Ahonen, S. (2020). Form or substance? Weighing critical skills against identity narratives in history education. Teoksessa C. Berg & T. Christou (toim.), The Palgrave handbook of history and social studies education. PalgraveMacmillan, 145–163.
Alvén, F. (2017). Marking democrats while developing their historical consciousness: A complex task. Historical Encounters, 4(1), 52–67.
Ammert, N., Edling, S., Löfström J. & Sharp, H. (2022) Historical and moral consciousness in education: learning ethics for democratic citizenship education. London: Routledge.
Angvik, M. & von Borries, B. (1997). Youth & history. A comparative European survey on historical conciousness and political attitudes among adolescents. Hampuri: Koerber-Stiftung.
Assmann, A. (2020). Is time out of joint? On the rise and fall of the modern time regime. Ithaca: Cornell University Press.
Borg, S. & Vadén, S. (2022). Kansalaispäteyys ja yhteiskunnallinen osallistuminen. Teoksessa E. Kestilä-Kekkonen & A. Tiihonen (toim.), Nuoret kansalaiset. Tilastollinen tutkimus yhdeksäsluokkalaisten kansalaispätevyydestä. Helsinki: Oikeusministeriö.
Borries, B. (1997a). Political attitudes and decisions based on historical experiences and analyses. Teoksessa M. Angvik & B. von Borries (toim.), Youth & history. A comparative European survey on historical conciousness and political attitudes among adolescents. Hampuri: Koerber-Stiftung, A153–180.
Borries, B. (1997b). Concepts of historical thinking and historical learning in the perspective of German students and teachers, International Journal of Educational Research, 27(3), 211–220.
Carretero, M., Rodriquez-Moneo, M. & Asensio, M. (2012). History education and the construction of a national identity. Teoksessa M. Carretero, M. Asensio & M. Rodriquez-Moneo (toim.) History education and the construction of national identities. Charlotte: Information Age, 1–14.
Edling, S., Sharp, H., Ammert, N., Alvén, F. & Löfström, J. & (2025). Editorial and introduction: Intersections of historical and democratic consciousness in history curriculum and/or syllabus. A study across nine countries. Citizenship, Social and Economics Education, 24(1), 3–17.
Lopez Facal, R. & Schugurensky, D. (2022). History education and democracy. Teoksessa C. Gomez Carrasco (toim.) Re-imagining the teaching of European history. Promoting civic education and historical consciousness. Routledge.
Löfström, J., Ammert, N., Edling, S. & Sharp, H. (2020). Can, and should history give ethical guidance? Swedish and Finnish Grade 9 students on moral judgment-making in history. Nordidactica, 10(4), 88–114.
Löfström, J. (2023). What students see as generally important and personally interesting in the history classroom, and how it matches the history curriculum. Teoksessa M. Furrer, P. Gautschi & N. Fink (toim.), Why History Education? Wochenschau.
Marti, A., Norppa, J. & Taivalantti, T. (2020). Läntinen identiteetti, tiedonalakohtaiset taidot vai historian käytön ymmärtäminen? Opetussuunnitelmat historianopetuksen orientaatioiden ristipaineessa. Kasvatus ja Aika, 14(2), 75–98.
McGregor, H., Pind, J. & Karn, S. (2021). A ‘wicked problem’: rethinking history education in the Anthropocene. Rethinking History, 25(4), 483–507.
Nordgren, K. (2023). History curriculum in the Anthropocene: how should we tell the story? Teoksessa R. Tierney, F. Rizvi & K. Ercikan (toim.), International Encyclopedia of Education (s. 296–307). Elsevier.
Ouakrim-Soivio, N. & Kuusela, J. (2012). Historian ja yhteiskuntaopin oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa. Helsinki: Opetushallitus.
Rantala, J. (2012). Lapset historiakulttuurin kuluttajina. Helsinki: Helsingin yliopisto, historiallis-yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen tutkimuskeskus.
Rantala, J. (2022). The significance of family reminiscing for children’s historical consciousness. Memory Studies, 15(5), 1142–1158.
Rantala, J. & Ahonen, S. (2015) Ajan merkit. Historian käyttö ja opetus. Helsinki: Gaudeamus.
Rantala, J. & Ouakrim-Soivio, N. (2020). Why does changing the orientation of history teaching take so long? A case study from Finland. Teoksessa C. Berg & T. Christou (toim.), The Palgrave Handbook of History and Social Studies Education (s. 471–494). Cham: Palgrave Macmillan.
Rantala, J., Puustinen, M., Khawaja, A., van den Berg, M. & Ouakrim-Soivio, N. (2020). Näinkö historiaa opitaan? Helsinki: Gaudeamus.
Rantala, J. & Khawaja, A. (2019). Assessing historical literacy among 12-year-old Finns. Curriculum Journal, 29(3), 354–369.
Rosa, H. (2015). Social acceleration. A new theory of modernity. Columbia University Press.
Silfver-Kuhalampi, M., Löfström, J. & Myyry, L. (2021). Moraali ja näkökulmanotto historian opetuksessa nuorten vastauksissa. Psykologia, 56(1), 33–49.
Suoninen, A., Kupari, P. & Törmäkangas, K. (2010). Nuorten yhteiskunnalliset tiedot, osallistuminen ja asenteet. Kansainvälisen ICCS 2009 -tutkimuksen päätulokset. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, koulutuksen tutkimuslaitos.
Taivalantti, T. (2017). Eurooppa-koulun oppilaiden identiteetti: suomalainen, eurooppalainen vai jotain muuta? Koulu ja menneisyys, 57, 95–117.
Taivalantti, T., Norppa, J. & Löfström, J. (2024). Elements of historical personal identity construction of Finnish-speaking students. Societies, 14(7),
Torsti, P. (2012). Suomalaiset ja historia. Helsinki: Gaudeamus.
Wilschut, A. (2019). Historical consciousness of time and its societal uses. Journal of Curriculum Studies, 51, 831–849.