Abstrakti
Nykypäivän ilmiöillä, kuten viranomaistoiminnalla ja ulkomaalaisten kohtelulla on juurensa. Osa on syvällä ja tutkijan on kaivettava ne näkyville. Selvitän tässä artikkelissa, miten suomalaiset kylmän sodan aikaiset maasta poistamisen käytännöt eroavat 2000-luvun toimintatavoista. Artikkeli perustuu viranomaisten arkistoaineistoihin, mutta tuon myös esille, kuinka arkistodokumenteista on luettavissa toimenpiteiden kohteina olevien, eli karkotusuhan alla elävien toimijuutta.
Tarkastelemani ajanjakso (1986–1990) on politiikan ja lainsäädännön murroskausi. Maasta poistamisiin oli kylmän sodan aikana lailliset raamit, mutta ne jättivät huomattavasti tilaa viranomaisharkinnalle. Samaan aikaa Suomen ulkopolitiikka muuttui, globaali blokkijako päättyi ja kotimainen perusoikeusjärjestelmä määriteltiin uudelleen. Kehitys välittyi ulkomaalaisia koskevien lainsäädännön ja käytäntöjen muuttamiseen sekä politiikan suuntautumiseen Länsi-Euroopan yhteistyöhön. Lainsäädännössä ja viranomaistoiminnassa alettiin huomioida ulkomaalaisten oikeusturva. Viranomaisilta vaadittiin kestävämpiä perusteluja ja läpinäkyvyyttä. Samanaikaisesti maahanmuutto-, turvapaikanhakija- ja maasta poistamismäärät sekä valitusten määrät kasvoivat. Kylmän sodan jälkeisessä Suomessa ja Euroopassa kansainvälisen liikkuvuuden ja sitä koskevan julkisen keskustelun lisääntyminen ja ylikansallinen, etenkin EU-tason, sääntely sekä perus- ja ihmisoikeusvelvoitteet vaikuttivat maasta poistamisiin.
Ulkomaalaisten kohtelun ulko- ja turvallisuuspoliittinen painotus on vähentynyt tai ainakin muuntunut kylmän sodan ajasta, kun suojelupoliisi on jäänyt pois matkustusasiakirjojen tarkastuksesta ja turvapaikkahaastatteluista ja ulkoministeriö turvapaikkamenettelystä. Itärajan yli tulevien turvapaikanhakijoiden erityiskohtelu päättyi Neuvostoliiton hajoamiseen. Kansainvälisiin sopimuksiin nojaava käännytyskiellon periaate leimaa uutena aikana kansallista lainsäädäntöä ja viranomaistoimintaa, samoin kuin EU-jäsenmaiden välillä tapahtuvat käännytykset.
Lue lisää (Täältä voi ladata avoimesti saatavilla olevan artikkelin, luku 5).