Eurooppalaisen oikeusperinteen luominen ja narratiivi oikeuksista

Kaius Tuori (2022). In: Journal of European Studies, 52(3–4), 204–218.

Abstrakti

Tässä artikkelissa tarkastellaan Euroopan yhdentymisen taustalla olevien ajatusten historiallisia juuria. Euroopan maiden yhdentymisellä tarkoitetaan Euroopan valtioiden oikeudellista ja hallinnollista yhdenmukaistamista, joka alkoi toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1945. Artikkelissa esitetään, että monet näistä ajatuksista, kuten se, että Euroopalla on yhteinen oikeudellinen perinne, syntyivät 1930-luvulla vastareaktiona tuolloin vallalla olleelle natsismille ja fasismille. Esimerkiksi natsien mukaan lain olisi pitänyt perustua kansallisuuteen ja etniseen alkuperään, ja että vain Saksan lakia olisi pitäisi soveltaa saksalaisiin.

Tässä artikkelissa tarkastellut kirjoittajat esittivät uuden, rasistisia ideoita vastustavan teorian. He esittivät niistä poiketen, että kaikkialla Euroopassa on yhteisiä lainsäädännöllisiä piirteitä, mikä on merkki yhteisestä oikeuskulttuurista. He väittivät myös, että tämä yhteinen oikeuskulttuuri perustui oikeusvaltion, ihmisarvon ja oikeudenmukaisuuden kaltaisiin ajatuksiin, jotka olivat vastakkaisia totalitarististen hallitusten ajatuksille, mikä oli syy siihen, että monet keskustelun kohteena olleista kirjailijoista joutuivat pakenemaan ja kirjoittamaan maanpaossa.

Lopuksi artikkelissa osoitetaan, miten näiden juristien kehittämät ajatukset sisällytettiin myöhemmin perussopimuksiin sekä muihin Euroopan yhdentymistä koskeviin teksteihin vuodesta 1973 alkaen. Ihmisoikeuksien ohella oikeusvaltion ja oikeudellisen perinnön ajatuksista tehtiin tärkeä osa Euroopan omakuvaa.

Lue lisää (englanniksi).