Dosentti, vastuullinen tutkija Elina Kontu toimii Erityispedagogiikan tutkimusryhmän johtajana. FT, KL, elo, lto, musiikkiterapeutti Kontu toimii erityispedagogiikan yliopistonlehtorina sekä Kasvatustieteiden kandiohjelman johtajana Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Lisäksi hän on varhaiserityiskasvatuksen dosentti Turun yliopistossa. Elina Kontu on toiminut vuosina 1980-1999 lastentarhanopettajana, päiväkodin johtajana, erityisluokanopettajana ja musiikkiterapeuttina sekä vuodesta 1999 alkaen Helsingin yliopistossa yliopistonlehtorina. Väitöskirja vuodelta 2004 liittyy mielen teorian ja autismikirjon problematiikkaan, myöhemmät tutkimukset kehitysvammaisten ja autismikirjon  lasten oppimiseen, musiikkterapian käytäntöihin, joustaviin pedagogisiin ratkaisuihin sekä psykoterapian tutkimukseen.

Tutkijaprofiili TUHAT-tutkimustietojärjestelmässä

Ritva Ketonen (FT, erityisopettaja, puheterapeutti) toimii yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston Kasvatustieteellisessä tiedekunnassa kouluttaen tulevia erityisopettajia ja psykologian aineenopettajia. Hänen erityisalaansa on lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen ja näihin liittyvät mahdolliset vaikeudet. Lisäksi hän on kiinnostunut lasten kielenkehityksestä sekä nuorten ja aikuisten lukutaidosta. Hän on toiminut aikaisemmin mm. tutkijana ja Ekapelin kehittäjänä Niilo Mäki Instituutissa ja kirjoittanut useisiin alan oppikirjoihin. Tällä hetkellä hän mukana Suomen Akatemian DysGeBra-hankkeessa (Dyslexia, Genes and Brain), missä tutkitaan sellaisten lasten taitoja, joilla on vaikeuksia oppia lukemaan 1. luokalla. Psykologisten tutkimusten lisäksi tutkitaan lasten geenejä ja osa lapsista käy aivokuvantamistutkimuksissa.

Tutkijaprofiili TUHAT-tutkimustietojärjestelmässä

Kasvatustieteiden tohtori Riitta Lahtinen toimii sosiaalishaptisen kommunikaatio-ryhmän tutkijana ja vetäjänä. Hän on kehittänyt, tutkinut ja opettanut sosiaalishaptista kommunikaatiota, haptiiseja eli kosketusviestejä ja niiden kielioppia, hapteemeja, lähes 30 vuotta. Hän väitteli aiheesta 2008. Hän on opettaja, liikkumistaidon ja näönkäytön ohjaaja sekä kuvailutulkki. Lahtinen on kirjoittanut useita artikkeleja, kirjoja ja oppimateriaalia kosketuksesta, haptiiseista, kuvailusta, sekä eri kommunikaatiomenetelmistä. Hän kouluttaa ja opettaa haptiikkaa ja haptiisien käyttöä eli hapteeraamista kansainvälisesti eri ikäisille henkilöille osana varhaista vuorovaikutusta, ikääntymistä ja kuntoutusta sekä erilaisille oppilaille ja aistivammaisille opetuksen ja hahmottamisen tukena.

riitta.lahtinen@icloud.com

 

Sari Lahtinen (FM, aineenopettaja, erityisopettaja) toimii JOPO-luokanopettajana Kartanonkosken koulussa Vantaalla. Erityisopettajan opintojen lopputyönä Lahtinen kokeili opetustapaa, joka hyödyntää useita aisteja ja jossa kosketusviestinnällä on keskeinen rooli. Kokeilusta saatu palaute oli niin rohkaisevaa, että Lahtinen jatkoi opetustavan kehitystyötä yhteistyössä opettajakollegoiden ja vaativan erityisen tuen työryhmän jäsenten kanssa. Kevääseen 2018 mennessä opetustapa on ollut käytössä ala- ja yläkoulussa ympäristöopin, matematiikan ja biologian oppitunneilla. Oppilaat ovat olleet sekä yleisopetuksen että pienryhmien oppilaita. Syksyllä 2018 opetustapa otetaan mukaan äidinkielen (kirjainten opetteleminen) sekä kuvaamataidon (kultainen leikkaus, mittasuhteet) oppitunneille.

sari.lahtinen68@gmail.com

Lisätietoja: https://blogs.helsinki.fi/lahtisar/

KT, ELO, LTO. Hanna Lampi on työskennellyt Helsingin kaupungilla erityisluokanopettajana inkluusiomallisessa peruskoulussa Opetushallituksen pilottikokeilusta v. 2009 saakka. Tätä ennen hänellä on kokemusta sekä pienluokkamuotoisen että laaja-alaisen erityisopettajan työstä, luokanopettajuudesta ja lastentarhanopettajana toimisesta. Elokuusta 2018 Hanna siirtyy Valtion oppimis- ja ohjaamiskeskus Valteriin ohjaavaksi opettajaksi ja toimii sitä ennen kesällä Helsingin avoimen yliopiston tuntiopettajana Käyttäytymisen haasteet -kurssilla. Väitöskirja ”Aina liikkeessä” (2017) tutki pitkittäis- ja poikittaistutkimuksena suomalaisten, tansanialaisten, intialaisten, ghanalaisten ja isobritannialaisten lasten ja nuorten tulevaisuusmielikuvia ja käsitteli tulevaisuuskasvatuksen lisäksi myös inkluusion teemaa. Hanna on erityisen kiinnostunut yhteisopettajuudesta.

Birgit Paju (KM, erityisopettaja) toimii koulunjohtajana ja erityisopettajana perusopetuksessa. Hän on toiminut erityisopetuksen eri tehtävissä ja toteuttanut opetuksessaan osallisuutta ja opettajien yhteistyötä tukevia toimintatapoja. Birgitin väitöskirjatutkimuksessa syvennytään opettajien ja koulunkäyntiavustajien käsityksiin siitä, miten he kokevat tukea tarvitsevien oppilaiden opettamisen työssään. Tutkimuksessa perehdytään inkluusion käsitteeseen sekä hyödynnetään kulttuuris-historiallista toiminnan teoriaa ristiriitojen sekä henkilöstön kehittämisen tarpeiden löytämiseksi. Birgit kuuluu myös Oppiminen, kulttuuri ja interventiot (Learning, Culture and Intervention, LECI) asiantuntijaryhmään, jonka yhtenä tavoitteena on kehittää uusia toimintakäytäntöjä vastauksena organisaatioiden ja yhteisöjen kokemiin ristiriitoihin ja haasteisiin.

Tutkijaprofiili TUHAT-tutkimustietojärjestelmässä

birgit.paju@helsinki.fi

Kansaivälinen musiikki- ja matalataajuus terapeutti Russ Palmer on ISE-tutkimusryhmän asiantuntijajäsen haptiikan ja hapeeraamisen alueelta. Hän on sosiaalishaptisen kommunikaation kehittäjä ja testaaja arjen eri tilanteissa. Hän on muusikko ja sanoittaja, ja on julkaissut oman CDn ja DVD:n. Hän on ollut mukana suunnittelemassa kannettavaa ”musiikkilattiaa” (Tac-Tile Sounds SystemTM) Sheffieldin yliopiston kanssa. Palmer julkaisi ensimmäisen akateemisen oppimateriaalin Manchesterin yliopistoon nimeltä ”Using Music with Sensory Impaired People including those with Profound Learning Disabilities” vuonna 2000. Hänen tutkimuksensa ja kirjoituksensa keskittyvät aistivammaisten musiikin vibraation kokemiseen sekä kuulemiseen sisäkorvaistutteilla. Musiikin ilmaisun ja terapian avulla hän pyrkii ymmärtämään kuinka kuulon ja näön menettämisen myötä voi tuntea musiikin vibraation. Palmer on kansainvälinen luennoitsija, sekä kuulonäkövammainen kahden sisäkorvaistutteen käyttäjä.

russ@russpalmer.com

Lisätietoja:  http://www.russpalmer.com

Satu Peltomäki (KK, tutkimusavustaja) toimii tutkimusavustajana Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa erityispedagogiikan tutkimusryhmässä ja viimeistelee kasvatustieteen maisterin opintojaan. Tutkimusavustajana Satu työskentelee mm. In-To, VattiK ja VattiK2.0 -hankkeiden parissa. Hänen pääaineenaan on erityispedagogiikka ja pitkänä sivuaineena matematiikka. Satu tutkii pro gradu -tutkielmassaan toiminta-alueittain opiskelevien oppilaiden HOJKS-tavoitteita ja niiden arviointia lukuvuositodistuksissa. Erityispedagogiikan opinnoissaan Satu on keskittynyt vaativan erityisen tuen, matematiikan opetuksen ja ympäristökasvatuksen näkökulmiin.

satu.peltomaki@helsinki.fi

Henri Pesonen (KT, erityisluokanopettaja) toimii yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa, erityispedagogiikan opintosuunnassa. Pesonen on opiskellut luokanopettajaksi Englannissa (BA, Primary Education), pääaineena erityispedagogiikka (2007). Tämän jälkeen hän on työskennellyt opettajana ja jatkanut opintojaan Pace-yliopistossa (Pace University, New York), josta hän valmistui 2010 (M.Sc. Childhood Education). Henri väitteli vuonna 2016 vaativan erityisen tuen henkilöiden kuuluvuuden tunteesta perusopetuksessa ja sen jälkeen. Henrin tieteellinen mielenkiinto kohdistuu kuuluvuuden tunteen eri osatekijöihin ja niiden tukemiseen koulukontekstissa. Erityisesti oppilaat, joiden tuen tarpeiden taustalla on autismikirjo, ovat Pesonen tutkimusintressien ytimessä.

Tutkijaprofiili TUHAT-tutkimustietojärjestelmässä

Sanna Ryökkynen (Mmus, ammatillinen erityisopettaja, tohtorikoulutettava) toimii päätoimisena tuntiopettajana vaativan erityisen tuen ammattioppilaitoksessa ammatillisiin opintoihin valmentavassa koulutuksessa. Sannan väitöskirjatutkimus syventyy opiskelijan ja opettajan väliseen vuorovaikutukseen uudistuvassa ammatillisessa koulutuksessa, jossa henkilökohtaistaminen ja yksilölliset opintopolut painottuvat. Vuorovaikutuksen merkitys ja erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan kokemukset ovat tutkimuksen ytimessä.

Irene Rämä (KT) toimii Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksessa tutkijatohtorina. Hänen tutkimusintressinsä kohdistuvat pääasiassa vaativan erityisen tuen alueelle, erityisesti autismikirjoon. Sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja kommunikaatioon liittyvät aiheet sekä oppimiseen ja opettamiseen kiinnittyvät seikat erityispedagogisessa tutkimuksessa ovat hänen tieteellisen kiinnostuksen kohteitaan. Osassa tutkimuksiaan Irene on hyödyntänyt Maailman terveysjärjestön ICF-luokitusta (toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälistä luokitus). Viimeisimmät Irenen tutkimuksista käsittelevät koulujen perusopetuksen normiston tuntemusta erityisen tuen osalta sekä autismikirjon tyttöjen tunnistamista suomalaisessa peruskoulussa. Tieteellisen raportoinnin ohella Irenen kirjoittaa mielellään yleistajuisia tekstejä tutkimusaiheistaan ja on verkkolehti e-Erikan toimituskunnan jäsen. Lisäksi Irene käy säännöllisesti esittelemässä tutkimustuloksiaan sekä kouluttaa opetushenkilökuntaa eri oppilaitoksissa ja täydennyskoulutuksissa. Paitsi tutkijana Rämä on myös vanhempana päässyt käytännössä soveltamaan osaamistaan autismin kirjon kohtaamisissa. (Kuva: Raisa Ahtiainen)

Tutkijaprofiili TUHAT-tutkimustietojärjestelmässä

Minna Saarinen, KT, YTL, erityisopettaja, toimii yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa, erityispedagogiikan opintosuunnassa. Saarinen on opiskellut Jyväskylän yliopistossa niin kasvatustieteen tohtoriksi (erityispedagogiikka) kuin yhteiskuntatieteiden lisensiaatiksi (sosiologia). Minna Saarinen on työskennellyt useissa hankkeissa yliopistonlehtorin tehtävissään ja välillä tutkijatohtorina. Näitä ovat Transit, joka on Suomen akatemian rahoittama tutkimushanke, Tämä elämä-ESR-rahoitteinen tutkimus- ja kehittämishanke sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Tuetaan yhdessä-hanke. Saarisen kiinnostuksen kohteita ovat kehitysvammaisiksi luokiteltujen nuorten sosiaaliset suhteet ja ystävyyssuhteet tuetussa aikuisopiskelussa, inklusiiviset oppimisympäristöt ja yhteisopettajuus. Viime aikoina Minna Saarisen tutkimusintresseissä on ollut nuoristotutkimuksen kenttä, jossa hän on tutkinut nuorten koulutuspolkuja peruskoulusta jatko-opintoihin, siirtymien valmistelua. Saarinen on perehtynyt myös maahanmuuttajataustaisten nuorten koulutussiirtymiin sekä pelillistettyihin työkaluihin opinto-ohjauksen tueksi nuorten siirtymien valmistelussa peruskoulusta jatko-opintoihin.

Tutkijaprofiili TUHAT-tutkimustietojärjestelmässä

Iris Vainio on erityisluokanopettaja ja kasvatustieteen maisteri. Hän jatko-opiskelee Helsingin yliopistossa SEDUCE-tohtoriohjelmassa sekä tekee väitöskirjaa koira-avusteiseen opetukseen ja autismikirjoon liittyen. Lisäksi Iris on toiminut Kasvatustieteellisessä tiedekunnassa tuntiopettajana ja ohjannut kandidaatintutkielmia. Väitöskirjassa Iriksen tavoite on perehtyä koira-avusteisen toiminnan, varsinkin opetuksen, esiintymiseen Suomessa ja selvittää millaista hyötyä opettajat kokevat koira-avusteisesta opetuksesta olevan, etenkin vaativaa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden parissa. Iriksen tavoitteena on myös tapaustutkimusten avulla selvittää millä tavoin koulutetun koiran läsnäolo ja koiran kanssa vuorovaikuttaminen muuttaa oppilaiden, joilla on jokin autismikirjon oireyhtymä, kommunikaatiota. 

Piret Vermilä (KM, erityisopettaja) toimii Espoon kaupungilla erityisopettajana. Hän on kiinnostunut matematiikan opetuksen- ja arvioinnin monipuolistamisesta ja kehittämisestä sekä kaikkien oppilaiden osallistamisesta kouluyhteisössä. Väitöskirjatyössään Piret tutkii toiminnallisesti opiskelevien alkuopetusikäisten oppilaiden, joilla on autismi, leikkiä, leikin muotoja ja keskinäistä vuorovaikutusta leikin aikana sekä vertais- että lasten ja aikuisten välisissä suhteissa. Tutkimuksessa huomioidaan sanallisten viestien lisäksi sanattomat ilmaisut kuten elealoitteet, katseet, eleet, kosketukset, ilmeet jne. Piret on kiinnostunut leikin vahvistamisesta lapsen kehitysikään, myönteiseen kanssakäymiseen, vahvuuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin perustuvan vuorovaikutuksen avulla.

Jael Virtanen (KM) toimii Rinnekoti-Säätiön HETKI -hankkeen (2017-2019) projektisuunnittelijana. Toimintatutkimuksena toteutettavan hankkeen tavoitteena on kehittää haastavasti käyttäytyvien kehitysvammaisten lasten vanhemmille suunnattu voimavaralähtöinen vertaisryhmämalli. Työssään Jael pyrkii purkamaan lapsen ja vanhemman välille muodostunutta negatiivisen vuorovaikutuksen kehää myönteistä vuorovaikutusta lisäämällä. Jael on kiinnostunut erityistä tukea tarvitsevan lapsen kohtaamisesta sekä lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen vahvistamisesta myönteisyyden kautta.  

Hetki -hanke/Rinnekoti-Säätiö, Kornetintie 8, 00380 Helsinki

p. 040 356 4185

jael.virtanen@rinnekoti.fi

https://www.rinnekoti.fi/tutkimus-ja-kehitys/kehittaminen/hetki.html