Ulkomaisten asiantuntijoiden haastattelut

Haastateltavat olivat työskennelleet vapaaporsituksen parissa pääosin tutkijan roolissa. Yksi haastateltava oli pitkän linjan vapaaporsittaja. Haastateltaviin viitataan vastauksissa alla maan lyhtenteellä ja numerolla (esim. GER1, GER2).

Haastattelun runkona käytettiin laajaa kysymyspatteristoa, mutta haastateltava sai vapaasti keskittyä asioihin jotka hän tunsi hyvin ja/tai koki olevan erityisen tärkeitä.

Karsinakoko

Suositukset vapaaporsitukseen 6-9 m2 välillä

• Yli 5 m2, suositeltavaa on ainakin 6 m2 UK2
• Vähintään 6 m2 jos ei tilajaottelua karsinassa - tilajaottelu vaatii suuremman karsinan UK1
• 6,2-6,3 m2 on ihan toimiva SWE1
• Suositaltavaa 6,5-7,0 m2 SUI3
• väh. 6,5 suositeltavaa 7-7,5 m2 GER2
• väh. 6,5 mielellään 7-8 m2 SUI2
• suositaltavaa 7 m2 SWE2
• väh. 7,5 m2 GER4
• väh. 7,5 suos. 8 m2 SUI4
• luomuun väh. 7,5 m2 suos. yli 8 m2 sisällä olevan karsinan mitoiksi, lisäksi ulkotarha GER1, HOL
• Väh. 7,6 m2 jos tilajaottelu UK1
• Väh. 8 m2 HOL
• Suos. 9 m2 GER5

Vapaaimetys

• 6,5 m2 voi riittää GER2 / pitäisi riittää GER4
• 6 m2 GER5
• Ryhmäkarsinassa emakon om karsina 4,7 m2 GER5

Ei määritelty (vapaaporsitus vai -imetys)

• Emakolle 5 m2 + muu karsinan varustelu GER3
• Neliökarsina väh. 5,76 m2 DEN2
• Neliökarsina väh. 6,76 m2 DEN3
• Väh. 6,0-6,5 m2  suos. 7 m2 DEN1

Emakon kääntöympyrä

Kääntöympyrällä tarkoitetaan suurimman kuvitteellisen ympyrän läpimittaa, jonka karsinaan voi piirtää. Mitalla pyritään kuvaamaan emakon kääntymisen helppoutta karsinassa - hankala käntyminen saattaa vähentää emakon liikkumista, mikä ei ole toivottavaa. Kääntöympyrä mitataan emakon olkapään korkeudelta.

Tarkkoja suosituksia

• 2m leveä karsina. Ympäri kääntyessä vähempi voi riittää, mutta makuulle käydessä emakko tarvitsee tämän tilan. Minimimitat voi laskea painon (W) mukaan: pituus = 38.4 x W x 0,33 ja leveys = 12,6 x W x 0,34. GER1
• 2m leveä karsina DEN2, HOL
• Riippuu emakoiden rodusta. Kääntöympyrä tulisi määrittää edustavan emakko-otoksen perusteella. GER2
• Makuualueella 2,3-2,5 m, enempi parempi, koska emakot voivat olla 2m pitkiä DEN1
• Tarvitaan n. 3,8 m2 lapojen korkeudelta mitattuna (jalkojen korkeudella ei tarvitse olla yhtä paljon tilaa) UK1, UK2

Ei vähemmän kuin emakon pituus

• DEN1, SUI3, SUI4, UK2, UK1
• Emakko pystyy kääntymään ympäri tjos halkaisija on puolet sen rumiin pituudesta, mutta jo emakon pituinen kääntöympyrä vähentää käännöksien määrää UK1
• 140cm (FAT2-karsinan maakuualueen leveys) on liian kapea täysikasvuiselle emakolle kääntyä ympäri SUI3

Karsinaan kulku ja karsinoiden väliset seinät

Ovien suhteen erilaisia suosituksia

• Oven kautta, jonka pitäisi olla huoltokäytävällä GER1 DEN3
• Tulisi olla kaksi ovea UK1, SUI3
  • Jos emakko on toisen edessä, voi käyttää toista. Ovet ulostamisalueella helpottavat karsinan puhdistamista. SUI3
  • Emakon taakse ulostamisalueelle on helppo päästä esim. tarkistamaan vesi ja ruokintakaukalo. Emakon ollessa vapaana on ylipäätään tärkeää päästä helposti joka paikkaan karsinassa. UK1
• Ovet karsinan takaosassa helpottavat karsinasta karsinaan kulkua ja esim. karsinoiden puhdistusta, kun voi kävellä kaikkien karsinoiden läpi. Ovet voivat toimia myös niin, että niillä saadaan suljettua emakko makuualueelle, jolloin voi rauhassa puhdistaa ritiläalueen. SUI4
• Ovet tulisi olla helppo avata, ja karsinaan tulisi päästä mahdollisimman pienellä polvien nostelulla DEN2

Muita kommenteja

• Jotkut tuottajat ovat tehneet seiniin luukkuja joista voi kätevästi kulea karsinoihin (vapaaporsituskarsinoissa on tyypillisesti korkeat seinät) DEN1
• Hyvä jos työntekijä pystyy kulkemaan karsinaan niin, että emakko näkee jonkun tulevan DEN3
• Jossakin karsinoissa, kuten WelCon Farrowing Penissä on mahdollisuus kulkea karsinaan porsaiden alueen kautta. Tämä ei kuitenkaan ole suositeltavaa taudinaiheuttajien siirtymisen takia GER1
• Tärkeää, että karsinat eivät olisi kokonaan kiinteää seinää, jotta emakot pystyisivät näkemään toisensa, etenkin ensikot UK1
• Matalat karsinaseinät helpottavat porsaiden kiinniottamista GER4

Suoja-aitaan (porsimishäkkiin) sulkemisen tarpeellisuus

Yleistä häkin käytöstä

• Häkkiä käytetään pienten porsaiden suojelemiseksi GER1, GER3, DEN2, UK1, UK2, HOL
• Pesänrakennuksen estyminen on ongelma UK1, UK2, SWE1
• Biologisessa mielessä häkitys ei ole hyvä asia GER1, UK2

Suosittelee lyhytaikaista häkissäpitoa

• DEN2, GER3
• Vain 2-5% tuottajista selviää (100%) vapaaporsituksesta DEN2

Lyhytaikainen häkissäpito voi olla tarpeen jos

• siirryttäessä vapaaporsitukseen (tila opettelee) GER3, HOL, DEN1, DEN3, SWE1, SUI4, UK2
• ennenkuin emo-ominaisuuksiin on ehditty kiinnittää huomiota jalostuksessa/ tilan emakkovalinnassa GER3, HOL, SUI4
• huonokuntoinen, esim. jalkaongelmainen emakko GER2, GER3, SUI1
• hermostunut tai aggressiivinen emakko GER4, SUI1
• erityistapauksissa HOL, ja silloinkin vain porsimisen aikana SUI3
• iso pahnue (18 tai yli elävää) GER2
• vanha emakko GER2
• jos on tarvetta siirtää porsaita keinoemolle UK1
• ennenkuin saadaan käyttöön sopivat karsinat (tarkoittaa koko elinkeinoa) UK1
• jos on iso tila ja työntekijät vaihtuvat useasti UK2

Häkissäpitoa ei tarvita lainkaan jos

• häkkiä ei ylipäätään tarvita vapaaporsituksessa GER1, GER2, SWE1
• häkkiä ei välttämättä tarvita HOL, SUI3
• hyvä karsina SWE2 ja hyvät rutiinit SWE1
• hyväkuntoiset emakot ja korkeintaan 14 elävää porsasta GER2
• elinvoimaiset > 1 kg porsaat, maltillinen pahnuekoko GER2

Muita kommentteja

• Vapaaporsitus ei onnistu karsinassa, joka ei ole siihen suunniteltu. Karsina on rakennettava aidoksi vapaaporsituskarsinaksi. DEN1, UK1
• Sveitsissä Suurimmassa osassa tiloista ja niiden karsinoista ei ole enää ollenkaa häkkiä SUI2
• Jillakin tiloilla häkkejä on säästösyistä vähemmän kuin karsinoita. Häkki irroitetaan käytön jälkeen kokonaan ja siirretään tarpeen mukaan toiseen karsinaan HOL
• Siirtymävaiheessa häkkiporsituksesta vapaaporsitukseen tarvitaan aikaa ja opettelemista. Joskus tuottajilla loppuu luottamus liian nopeasti ja ajattelevat että vapaaporsituksessa on jotain vikaa, vaikka kyse on siitä, etteivät eläimet ja hoitajat ole tottuneet uuteen. Emakoiden pitää tottua uuteen systeemiin, genetiikka ei välttämättä ole isossa roolissa. UK2

Emakon kiinni pitäminen: ajankohta ja kesto

Häkityksen tulisi haitata emakkoa mahdollisimman vähän

• Häkkiä tulee käyttää niin, että se häiritsee emakkoa mahdollisimman vähän UK1
• tulisi olla mahdollisuus sulkea emakko häkkiin toimenpiteiden ajaksi GER1

Häkin käytön ajoituksesta eriäviä mielipiteitä

• Lähellä porsimista häkkiin -> 2-4 pv kiinni
• 24 h ennen porsimista -> 3 vrk jälkeen GER5
• 1 pv ennen porsimista -> 4 pv jälkeen GER4
• 1 pv ennen porsimista -> 4-5 pv jälkeen DEN2
• Porsimisen alkaessa -> 1 pv SUI1
• Porsimisen alkaessa -> 3 pv porsimisen jälkeen GER1
• Porsimisen alkaessa  -> 3-4 pv HOL
• Porsimisen alkaessa -> Yhteensä 4 pv DEN1
• Porsimisen alkaessa (ei kommenttia kestosta) SWE2
• Porsimisen alkaessa tai päättyessä -> 3 pv jälkeen GER3
• Häkkiin vain, jos emakko porsiessa liian kipeä tai hermostunut ollakseen tarkkaavainen. Häkkiin kun ensimmäinen porsas on syntynyt. Häkki avataan porsaiden synnyttyä. SUI3

Eivät suosittele häkin sulkemista porsimisen alettua

• Sulkeminen porsimisen alettua (eli kesken porsimisen) ei suositeltavaa koska häiritsee porsimista, myös vaikea ennustaa porsimisen alkaminen ja kesto joten sulkemisen ajankohta vaihtelee käytännössä paljon GER1, GER2, UK2

Häkissäpidon kesto (ilman kommenttia häkkiin sulkemisen ajankohdasta)

• yhteensä 3 pv GER2
• 3-4 pv on porsaiden kannalta tarpeeksi, mutta pitäisi olla joustovaraa esim. heikkojen pahnueiden kohdalla UK2
• Emakosta riippuen 3, 5, tai 7 pv – sen mukaan, miten käyttäytyy porsaitaan ja ihmistä kohtaan  (häkissäpidon tarpeen tulee vaikuttaa jalostusvalintoihin) SUI4
• Mahdollisimman lyhyen aikaa, mutta niin paljon kuin tarpeellista DEN2, DEN3

Muita kommentteja väliaikaisesta häkin käytöstä

• Saksassa sallittu 5 pv GER1
• Sveitsissä suurimmalla osalla tiloista ei ole lainkaan häkkejä. Jos häkkejä on, niitä käytetään vain joissakin karsinoissa. SUI2
• Häkissäpitoaikaaa voidaan tulevaisuudessa lyhentää, kun opitaan tekemään avaamisvaihe paremmin GER5
• Osa tuottajista luopuu häkkien rutiinikäytöstä muutaman vuoden päästä vapaaporsituksen aloituksesta ja käyttävtä häkkiä vain erityistapauksissa DEN1
• Jos häkkiä käyttää rutiininomaisesti ja emakko viettää siinä pidempiä aikoja täytyy suunnitella karsina niin että emakko pystyy syömään ja lepäämään häkissä. Tämä voi johtaa liiaksi kompromisseihin, jolloin tuottajien mielestä karsina ei toimi. DEN1
• Hoitajien pitää oppia näkemään koska emakon voi päästää irti UK1
• Emakko pitää totuttaa häkkiin, antaa sille ruokaa ja olkea häkissä, ja päästää se välillä pois UK1
• Osalla tiloista käytetään häkkejä jotka voidaan laittaa kiinni eri asentoihin: esim. porsimisaikaan lähelle pesää ja jos emakko halutaan muuten laittaa kiinni toista seinää vasten DEN3

Suoja-aidan (porsimishäkin) koko ja sijainti

Häkin koko

• 2,1m pitkä ja minimileveys 62 cm, kun häkki on kiinni; takana hieman säätövaraa, että isotkin emakot mahtuvat DEN2
• Häkki mahdollisimman iso (emakon hyvinvoinnin takia) DEN3
• Ei ole hyvä jos häkki on liian iso ja emakko siten liian kaukana porsaista/ porsaspesästä UK1

Ei liian lähelle seinää/ niin, että karsinan seinä tai porsaspesän seinä seinä muodostavat häkin toisen seinämän

• Häkki mielummin keskemmälle karsinaa, jotta porsailla on tarpeeksi tilaa imemiseen emakon molemmilla puolilla HOL, DEN1, SWE2, UK2
• Töiden sujuvuuden kannalta helpompaa jos pääsee kävelemään häkin ympäri DEN2 UK1

Muita suosituksia häkin paikasta

• Häkki ei liian kaukana porsaspesästä GER2, GER4; mutta ei myöskään liian ahdasta GER3
• porsaspesän viereen, myös kaukalon viereen SUI4
• Suositeltavaa, että emakon takapää on lähellä käytävää, jotta helppo auttaa porsimisessa. Tämä saattaa tosin pakottaa sijoittamaan kaukalon kauemmaksi käytävältä, mikä vaikeuttaa sen tarkastamista ja puhdistamista. DEN2
• Sijainti on enemmän kiinni (tuottajan) henkilökohtaisista mieltymyksistä GER5, UK1 (emakko voi myös olla liian kaukana jos häkki on liian iso)

Emakon ruokinta ja vesi

Suosittelevat kuivaruokintaa tai painottavat liemiruokinnan ongelmia

• eläinystävällisempi, ei aiheuta hygieniaongelmia GER1
• energian saanti usein ongelma liemellä SUI4
• pystytään ruokkimaan usemman kerran päivässä DEN3
• Jotkut emakot eivät pidä liemiruokinnasta ja saattavat lopettaa syömisen SWE1

Sekä kuiva että liemi toimivat

• Molemmista löytyy hyviä ja huonoja vaihtoehtoja ja toteutustapoja HOL, DEN2, UK2
• molemmista hyviä kokemjuksia SUI2
• Suosii parasta/juostavinta systeemiä; liemiruokintaa pystyy kontrolloimaa ilman, että menee karsinaan ja siitä saa paljon dataa, myös kaukalon sijainnilla ei niin väliä. Kuivaruokinnasta on enemmän variaatioita (yksinkertainen vs. monta rehuseosta). Automaattinen kuivaruokinta (sensorit havaitsevat onko emakko syönyt, advanced dry feeding) tulee varmaankin yleistymään. Sekä liemi että kuiva toimivat vapaaporsituksessa, paras olisi se ruokintajärjestelmä, minkä kanssa pystyy parhaiten välttämään karsinaan menemisen. DEN2

        Kaukalon sijainti

• Kaukalo tulisi sijoittaa karsinan etuosaan/ huoltokäytävän ja karsinan oven viereen, jotta sen pystyy helposti tarkastamaan ja putsaamaan karsinan ulkopuolelta GER1, HOL, DEN2, SWE1, SWE2, SUI4, UK1
• Emakot haluavat ulostaa kaukana ruokakaukalostaan, joten sijainti pitää miettiä sen mukaan. Jos karsina liian kapea ja kaukalo ritiläalueella, emakko voi ulostaa kaukaloon. DEN1
• Kaukalo ritiläalueella toimii myös, helppo tyhjentää DEN2, SWE1
• Kaukalo pois pesäalueelta, kiinteän ja ritilälattian väliin, ja nippa kaukalon viereen DEN1
• Kaukalon pesäalueen ulkopuolella koska 1) emakko voi ruokailutilanteessa talloa porsaita ja 2) voi vaikuttaa emakon ulostamispaikan valintaan (karsinassa pitää olla riittävästi tilaa, ettei emakko vain kaukalolla ollessaan käänny ympäri ja ulosta kaukalon eteen) UK1, UK2
• Ei matalalla, suoraan lattialla olevia kaukaloita. SUI4
• Yhdellä tilalla karsinoissa on kaksi kaukaloa, toinen karsinan keskivaiheilla (seinän vieressä) ritilöidyllä alueella ja toinen karsinan ovessa, mihin annetaan lisäruokintaa; systeemi toimii aika mukavasti. SWE1

Vesi

• Emakon ja porsaiden vesipisteet lähekkäin GER3, SUI1, SUI4
• Vesikupit sekä emakolle että porsaille karsinan etuosassa GER3
• Suositus: vesikuppi, jossa on automatiikka joka aktivoi kupin eläimen koskiessa siihen GER3
• Juomapiste lähellä ruokintakaukaloa UK1
• Vesinippa sinne, mihin haluaa emakon virtsaavan/ulostavan, eli ritiläalueelle SUI1, SUI4
• Sekä kaukalo että vesipiste pesän ulkopuolelle hygieniasyistä ja ettei pesästä tule märkä UK2
• Kuivaruokinnan kanssa kaukalo täytettävä vedellä. Emakot juovat mielummin kaukalosta. SUI2
• Ei ole hyvä, jos emakolla on vain vesinippa ruokintakaukalossa, suosittelee kahta vesinippaa SWE1
• Joskus kaksi vesinippaa, mutta emakot eivät välttämättä käytä molempia SUI4
• Vesi on erittäin tärkeä elementti: tekivät tutkimuksen jonka mukaan puolella tiloista ei vesinipat toimi kunnolla SWE1

       Muita kommentteja ruokinnasta ja vedensaannista

• Suositus, että vaihdetaan joutilaiden rehusta imettävien rehuun 4-5 päivää ennen porsimista tai vasta porsimisen jälkeen. Jos vaihtaa juuri ennen (1-2 päivää ennen) porsimista riskinä on ummetus. Jotkut antavat emakolle lisävettä ruokintakaukaloon, (yleensä vesinippa sijaitsee karsinan takaosassa), hyöty ainakin terveille emakoille on tosin kiistanalainen. HOL
• Liemiruokinta on Tanskassa harvinaista. Hyvä jos emakon saisi houkuteltua syömään 3-4 kertaa päivässä ja että emakko saisi syödäkseen niin paljon kun se haluaisi. Pitäisi miettä, tulisiko vapaaporsituksessa oleville emakoille olla erilaiset ruokintasuositukset (käyrät) kuin häkissä porsivilla, koska ruokahalu saattaa olla isompi ja ei ole niin isoja ongelmia esim. ummetuksen kanssa. DEN1
• Liemiruokinnasta emakko ei välttämättä saa tarpeeksi energiaa (1-2 viikkoa imetyskauden alusta) joten suurin osa emakoista ruokitaan kuivaruokinnalla. Spotmix Schauerilla on hyvä ruokintajärjestelmä, mutta kaikki automaattiset järjestelmät toimivat hyvin emakoilla. SUI4
• Liemiruokinta voi lisätä emakon syöntiä, mutta kaukalon hygienia voi olla ongelma UK2
• Karkearehu edesauttaa emakoiden kylläisyyttä ja tyytyväisyyttä GER3
• Tärkeintä ruokinnassa on että jokainen emakko pystyy syömään turvassa negatiiviselta sosiaaliselta kanssakäymiseltä GER5
• Pitäisi olla samantapaiset ruokinta/juomalaitteet koko sikalassa, että emakolle ei tule stressiä siitä, kuinka juoda porsituskarsinassa jos erilainen systeemi kuin joutilasosastolla. UK1

Porsaiden ruokinta ja vesi

• Porsaiden prestarter-rehu tulee aina olla tarjolla pesäalueella, emakon ulottumattomissa, sillä muuten emakko syö GER1 SUI3 UK1 UK2
• Hyvä jos porsaille pystyy tarjoamaan lisämaitoa (varsinkin jos suuret pahnueet!), UK2
• Tarpeeksi tilaa että kaikki porsaat pääsevät syömään GER5
• Porsaiden rehu voidaan tarjota erillisistä ruokintakulhoista ja ne tulisi putsata kaksi kertaa päivässä GER1
• usein ja tuoretta rehua UK2
• Ei porsasrehua lattialle SUI3
• Myös vesi olisi hyvä laittaa näihin kulhoihin parina ensimmäisenä päivänä, kunnes porsaat oppivat käyttämään karsinassa olevaa juomapistettä(kulhoa). GER1
• Possuille avoin vesilähde GER1, GER3
• Possuille myös karkearehua GER3
• Yhteisruokinta GER4, SWE2 (omalla tilalla, huomattava hyöty vieroitusvaiheessa)
• Joillakin tiloilla annetaan lisämaitoa kupista. On tärkeää etteivät porsaat ole nälkäisiä (emakon hyvä hoito ja ruokinta), ne vetäytyvät tällöin paremmin porsaspesään. DEN3

GER1

• Kokemusta kahdesta karsinasta vapaaporsituksessa: FAT2 ja He-Ku, molempiin kuuluu ulko/jaloittelutarha, molemmat tarkoitettu lämmitettyihin sikaloihin. He-Ku parempi, koska emakon voi sulkea häkkiin esim. lääkityksien ajaksi toisin kuin FAT2:ssa.
• Tunnettu vapaaporsituskarsina on myös Welser Free Farrowing Pen, joka perustuu WelCon -karsinaan.

GER2

• Saksalaiset valmistajat ovat tähän asti suunnitelleet porsituskarsinoita, joita voi enemmän tai vähemmän menestyksekkäästi käyttää väliaikaiseen häkissäpitoon. Yritykset käyttää näitä karsinoita täysin vapaasen porsitukseen ovat aina johtaneet katastrofiin, sillä tarvittavia rakenteita ei ole:  karsinat ovat tyypillisesti lähinnä suurennettuja tavanomaisia karsinoita. Niissä on täyritilä, standardikokoinen porsaspesä etuaidalla, ja avattava emakon häkki.  

GER3

• Kokemusta Big Dutchmanin ratkaisuista: (Free movement pen: https://www.bigdutchman.com/en/pig-production/products/detail/farrowing-area/?g…), haastateltava on ollut mukana karsinan kehittelyssä. Se täyttää useimmat tekniset vaatimukset.

GER4

• Kaikissa ratkaisuissa, joissa ei ole tehty tilajakoa toiminnallisiin alueisiin (ruokinta, lepääminen, aktiivisuus/ulostaminen, pesäalue), mahdollisuudet vapaaporsituksen onnistumiseen ovat huonot. 

UK2

• Joskus tuottajat tekevät muutoksia valmiina oleviin kokonaisuuksiin. Pienetkin muutokset voivat vaikuttaa hyvin paljon, ja jos tuloksena on katastrofi, helposti syytetään karsinamallia tai systeemiä.
• Vapaaporsituksen onnistumista ei takaa pelkästään karsinan rakenne, vaan se riippuu myös eläimistä ja hoitajista.  Ei ole olemassa kaikille tiloille sopivaa "täydellistä" karsinamallia. 

Lyhyet kommentit

• Ongelma on usein, että karsinan ja ilmanvaihdon eri osat tulevat eri firmoilta, eivätkä ne sovi yhteen. HOL
• SWAP-penissä mahdollisuus emakon rajaamiseen tietylle alueelle ilman varsinaista häkkiä. DEN1
• Schonlau-valurautaritilä on hyvä. Haastataltava ajattelee, että heidän karsinansa on paras vaihtoehto, mutta toteaa samalla, että ei ole kahta samanlaista tilaa ja ratkaisut ovat tiloilla erilaisia. DEN2
• Schonlau-ritilälattia on erittäin hyvä. Tanskassa hyvä karsinoita ovat Jyden/Skiold ja Vissing Agro. DEN3
• SWAP-penissä on se hyvä puoli, että häkkirakenteet ovat taittuvia. Pitää ns. Fruby-karsinasta/Hummelstaboxen. SWE1
• Kaikilla karsinoilla on omat hyvät ja huonot puolensa. Haastateltava itse suosii karsinoita, joissa ulostamisalue on erotettu väliseinällä makuualueesta, erityisesti FAT2-karsinaa (koska hän on sen kehittänyt). SUI1
• Alpha nest ja ATX®-3-Zonenbucht ovat haastateltavan mieleen, myös FAT2-karsina toimii, siinä tilajako tosin on ongelmallinen isommille emakoille. Huonoja ratkaisuita ovat kaikki missä on integroitu porsimishäkki. SUI2
• ATX, FAT2 ovat hyviä. SUI3
• Kaupallinen versio PigSafe -karsinasta on hyvä. Bigdutchmanin karsina, missä iso häkki keskellä on huono esimerkki, sillä tila ei ole fiksusti käytetty ja porsailla pitkämatka pesäalueelta emakon luo. Karsinat, missä käytetään häkkiä, WING pen yllättävän käyttökelpoinen ratkaisu, vaikkakin karsina (liian) pieni. Combi Flex on myös ok. UK1
• Schmid-karinsnan huono puoli on se, että porsaspesä ei ole edessä. FAT2-karsinassa emakolla ei ole tarpeeksi tilaa kääntyä, minkä takia porsaita talloutuu. SUI3

Yleistä

• Porsaiden pesäalueesta puhuttaessa osa haastateltavista tarkoittaa sekä varsinaista katettua pesää että ei-katettua emakolta suljettua aluetta johon porsaita ruokitaan. Lähes kaikki suosittelevat pesän kattamista, SUI3 puhuu osittaisesta kattamisesta, hän tosin todennäköisesti tarkoittaa sitä, että pesä on katettu ja ruokinta-alue ei.

• Haastateltavat kahta lukuunottamatta pitävät porsaspesää suositeltavana tai välttämättömänä

Porsaspesän mitat, materiaalit ja sijainti

Porsaspesän sijainti: karsinan etuosassa, lähellä käytävää (haastateltavat yksimielisiä)

• On helppo avata ja käsitellä porsaita GER1, GER2, SUI4, HOL, DEN1, DEN2, DEN3, SWE1, SUI1, SUI2, SUI3, SUI4, UK1

• Pesä voi olla joko rinnakkaisesti tai kohtisuoraan käytävään nähden SUI1

Muita kommentteja porsaspesän sijainnista

• pesän tulee olla lähellä emakon makuupaikkaa GER1, GER2, HOL, DEN1, DEN2, DEN3, UK1
  • kulmassa oleva porsaspesä ajaa tämän asian parhaiten UK1
• porsaat menevät luonnostaan kulmaan ja oppivat paremmin kulmassa olevaan pesään SUI3, UK1
• kulmassa oleva pesä on energiatehokkain ratkaisu DEN2
• pesään tulee olla hyvä näkymä käytävältä GER1
• Pesän tulisi sijaita myös niin, ettei emakko pääse vahingoittamaan (liikuttamaan) pesän rakenteita UK1

Pesän koko (huom: osa puhuu vain itse pesästä, osa pesäalueesta johon kuuluu myös porsaiden ruokinta-alue)

• 0,8-1 m2, sen mukaan, mikä on tilan 10% suurimman pahnueen keskimääräinen koko GER2
• 0,06m2 per porsas GER5
• 1 m2 UK1 UK2
• Vähintään 1 m2 SWE1
• vähintään 1,2 m2  SUI4
• 10-12 porsaalle 1,3 m2 DEN1
• 1,5 m2, riippuu tosin pahnuekoosta HOL
• 0,1m2  tilaa/possu --> n. 1,5m2 SUI1
• Sveitsissä suositelleen 0,1m2/porsas, joten porsaspesän tulisi olla vähintään 1m2, mieluummin vielä suurempi. Suositus: 1,5 m2, josta 1m2 katettua ja loput varattu ruokinnalle. SUI3
• Kokonaisuudessaan pesäalueella olisi hyvä olla tilaa possuille 1,5-1,6m2. Itse pesä 0,9 m2, ollaan siirtymässä 1 m2 suuntaan. Jos pesä yli 1m2, se on vaikea lämmittää, mutta 0,6 m2 on liian pieni. DEN2
• Riittävän suuri pahnueelle (1,1m x 1,5 m) SUI2
• Suositus nyt vähintään 1m2 (katettuna), kiinteälle lattialle suositus on isompi. 1,5m2 pesä katettuna olisi parempi. DEN3
• Tarpeeksi iso (0,1 m2/porsas), tilaa myös ruokinnalle GER1
• Kaikkien mahduttava pesään myös imetyksen lopussa SWE2, UK2, SUI2
• Joillakin tiloilla "lainataan" tilaa porsaspesälle käytävän puolelta. Pesä, jonka kokoa voi tarpeen mukaan muuttaa, voisi olla hyvä. Tällöin voisi aloittaa esim. 0,5 m2:lla.  
• Joissakin pesissä veranta, jotta pesää voidaan suurentaa possujen kasvaessa. GER1
• On saatavilla pesiä joissa on väliseiniä, jotta osan porsaista saa suljettua utareelta pois; possut käyttävät seinämiä myös makuulle käymiseen DEN3

Pesän korkeus

• Normaalisti 35-40 cm GER4
• 40-50 cm: jos matalampi, lämpö ei pysy pesässä ja jos pesä korkeampi, se ei ole energiatehokas SUI4
• n. 60 cm SUI1
• Riippuu lämmitysjärjestelmästä GER1
• Niin korkea, etteivät porsaat koske lämmönlähteeseen SUI3, UK1

       Oviaukon koko

• Suuri, niin että pesään on helppo mennä GER2, GER3, GER4, DEN3, SUI2, SUI3 SUI4, UK1
  • Koko sivun mittainen GER4, SUI4
  • Voi olla kokonaan auki, kun lattialämmitys ja lämpölamppu päällä GER3
  • Niin suuri, ettei vapaana oleva emakko pysty tukkimaan oviaukkoa GER2, SUI3
  • Paras: Elypso SUI3

• Porsimisen aikana oviaukon tulisi olla mahdollisimman avoin karsinaan päin, jotta porsaat löytävät sen. Myöhemmin oviaukon kokoa voi mahdollisesti tarvittaessa pienentää. UK2

Lämmönhukan minimointi

• Laaja, mutta ei kovin korkea, jotta lämpö ei karkaa pesästä. SWE1
• Tärkeää, ettei tule liikaa lämmönhukkaa. Tanskassa käytössä 10cm lippa oviaukon päällä. DEN3
• Korkeus 20-30 cm GER1
• Oviaukon edessä tulisi olla läpinäkyvät verhot, ensimmäiset pari päivää porsimisen jälkeen verhot on tosi hyvä nostaa porsaspesän päälle, jotta porsailla olisi vapaa kulku HOL
• Porsaspesässä tuli olla verho oviaukon edessä ja sen tulee olla hyvin eristetty SUI4

Pesän lattia

• Kiinteä DEN1, DEN2, DEN3, SUI1, SUI2, SUI3
  • jos lattiaa ei voida pitää puhtaana ei kiinteää DEN2
• kiinteä, kuivitettu GER1, GER2
  • suosittelee betonia GER2
• kokoritilälattia, päälle voi laittaa muovimaton DEN2

       Pesän kuivitus

• suosittelee kuivitusta (kysymättä) GER1, GER2
• olki, kutteri GER2, UK1
• samaa kuiviketta kuin emakolle (ettei pesän ulkopuoli olisi houkuttelevampi) SUI3
• olkea, sahanpurua tai kutteria. GER1
• sahanpuru DEN1
• sahanpuru, kutteri DEN2
• olki SUI4
• olki, silputtu olki, kutteri, kumimatto SUI1
• silputtu olki, kutteri (ei pölyä) SUI3
• rock dust (kivipöly, hiekka? hyviä kokemuksia) esim. Zeosan  ensimmäisten päivien aikana, heinää (nurmi tai alfalfa) 6. päivästä eteenpäin. GER3
• kumimattoa, minkä päälle on laitettu hieman pilkottua olkea UK2
• Jotkut tuottajat käyttävät juuttisäkkiä niin, säkki on ensin emakon pesäntekomateriaalina ja sen jälkeen se siirretään pesään houkuttelemaan porsaita sinne (emon haju) GER1
• Jos karsinassa on hyvin paljon kuviketta (etenkin pitkävartista olkea) on epäilty sen estävän vastatsyntyneiden porsaiden liikkumista. Jos possu on terve eikä napanuora ei ole liian pitkä 10-15cm olkea ei ole ongelma. Jos on heikkoja possuja, lyhyttä olkea tai toisenlaista kuiviketta suositellaan käytettäväksi (Sveitsissä).
• Ohran olki on  porsaille pehmeämpää UK1

       Pesän katto

• Läpinäkyvyys ei toimi kovin hyvin pölyn takia GER2, GER3, DEN2, DEN3, UK1, UK2
  • ei välttämättä houkutteleva porsaille UK2
  • muovi naarmuuntuu ja katto pitää joka tapauksessa nostaa DEN2
  • hento materiaali ei ole käytännöllinen, sillä työntekijät käyttävät kattoa tasona tai astuvat kiivetessään katon päälle DEN3
• Läpinäkyvien materiaalien käyttäminen pesässä on hyödyllistä, mutta haastateltava ei osaa sanoa kuinka se vaikuttaa porsaiden käytökseen ja pesän hyväksymiseen GER4
• Pesän katon ei tarvitse olla läpinäkyvä, jos pesän voi aukaista, suosittelee ei-läpinäkyvää kattoa jonka saa helposti auki GER1
• Voidaan käyttää läpinäkyvää kattoa SWE1
• Puinen tai muu kiinteä katto pesässä, riittävän iso, että pesään pääsee helposti käsiksi. DEN2
• Porsaspesässä tulee olla katto UK2

Porsaspesän lämmitys

Yleisiä suosituksia ja muita kommentteja

• Pesässä tulee aina olla mahdollisuus lämmitykseen GER1, DEN3, SUI3, SUI4, UK1
  • Lämmitys tulee myös voida sulkea GER1
• Riippuu tilan energiamuodosta HOL
• Porsaspesässä tulisi olla lämmintä 25-30 astetta. Lämpötilaa voi laskea 30 asteesta 20 asteeseen aikavälillä porsimisesta vieroitukseen HOL
• Pesän tulee olla hyvin eristetty SUI4

Lattialämmitys (vesikierto, lämpölevy lattiassa)

• Suosittelee lattialämmitystä GER1, GER2, GER3, GER4, DEN1, DEN2, DEN3, SUI2, SUI3, SWE1
  • Lämpölamppu lisänä parina ensimmäisenä päivänä GER2, GER3, GER4, SUI3
  • Mahdollisesti lämpölampun kanssa DEN2, DEN3, SUI3
  • Ruotsissa lähes kaikilla myös lämpölamppu SWE1
  • Lämpölamppu lisänä houkuttelee porsaita SUI2
  • lämpölampun vaihtoehtona on alumiinilla kokonaan vuorattu pesä GER4
• suosittelee lämpölevyä GER5, SUI3, UK1
  • on lamppua parempi
• suosittelee vesipetiä GER1
• suosittelee lämmitystä lattiaan ja kattoon (muu kuin lamppu) SUI4
• Lattialämmityksen kanssa voidaan käyttää jonkin verran kuiviketta HOL
• Lattialämmitys on hyvä talvella, kuumina kesinä sitä ei välttämättä tarvita ja hyvä pesä voi toimia myös ilman lattialämmitystä (suosittelee silti lattialämmitystä) SWE1
• Ei ole lattialämmityksen kannalla (suosittelee lamppua), sillä lattia voi olla lämmin ja ilma kylmä UK2

Säteilylämmittimet

• Suosittelee ”lämpölautasta” pesän kattoon GER1, DEN2
  • voidaan käyttää kuivikkeita GER1
• suosittelee lämmitystä lattiaan ja kattoon (muu kuin lamppu) SUI4

Lämpölampuista

• Useita kommentteja käytöstä yhdessä lattialämmitysen kanssa, kts. yllä
• Ei suosittele (pelkkää) lämpölamppua GER1, DEN2, SUI3, SUI4
  • ei lämmitä pesää tasaisesti GER1, DEN2, SUI3
  • Pelkästä lämpölampuista ollaan siirtymässä pois DEN2, SUI3
  • voi aiheuttaa yhdessä oljen kanssa tulipalon UK1
• Lämpölamppu voi houkutella porsaita pesään valon ja/tai lämmön ansioista GER1, SUI2, UK2
  • Punainen valo houkuttelee SUI3
  • porsaat voivat oppia yhdistämään valon lämpöön UK2
• Lämpölamput ovat ok UK2

Porsaiden sulkeminen pesään

Porsaiden sulkeminen pesään

• Suosittelee mahdollisuutta sulkea porsaat pesään GER1, GER3, GER4, GER5, HOL, DEN1, DEN2, SWE1, SUI1, SUI3, SUI4, UK1, UK2
  • pesän yläosaan pitää jäädä pieni ilma-aukko (josta porsas tai emakon pää eivät mahdu läpi) UK2
• Porsaat suljetaan alkuvaiheessa pesään emakon syödessä HOL, SUI4, DEN1
  • Näin voidaan tehdä, mutta hyötyä pesän käytön oppimisen kannalta ei ole havaittu 
• Porsaat voidaan sulkea pesään käsittelyä varten vain ensimmäisen elinviikon aikana, isommille porsaille sulkeminen voi olla stressaavaa GER4
  • Suosittelee siirrettävien levyjen käyttöä tai sanoo niiden olevan porsaspesään sulkemisen vaihtoehto GER4 GER5 DEN2

Kokemuksia (automaattisista) porsaspesien kattojen  nostojärjestelmistä

• Joillakin tiloilla voi manuaalisesti nostaa porsaspesien katot yhtäaikaa ylös; jos paljon emakoita samassa osastossa, ei suosittele nostamaan kaikkia kansia samaan aikaan sillä lämpö karkaa pesistä ennen kuin on tehnyt tarkastuskierroksen. SWE1
• Uusilla tiloilla on automaattisesti napista painamalla aukeavia kansia ja tuottajat ovat erittäin tyytyväisiä tähän ratkaisuun (voi painaa napista kannet ylös kun tulee osastolle) SUI3 SUI4
• tiloilla on mukavia automaattisia systeemeitä, missä valojen tullessa osastolle alkavat pesien kannet hiljalleen nousta ylös, porsaat tottuvat tähän eivätkä lähde karkuun UK1
• On käytössä automaattisesti avautuvia porsaspesiä. Kaikissa ei ole suljettavaa oviaukkoa. SUI2
• On ollut olemassa automaattisia järjestelmiä, mitkä sulkevat porsaat pesään (pääsevät sisälle, mutta ei ulos), mutta ne eivät ole enää juurikaan käytössä. HOL

Muita kommentteja

• Pesänkäytön opettamiseen on käytetty myös "valepossuja" (tennissukka täytettynä maissilla) sillä possut tykkäävät maata jotakin vasten DEN3

Jalostus on yleisimmin mainittu yksittäinen asia

• Genetiikka GER1, GER3, GER5, DEN1, HOL, SUI4
  • avaintekijänä ovat elinvoimaiset, taisaiset porsaat, minkä vuoksi hyvin suuria pahnueita tulisi välttää. GER3, GER5 DEN1
  • esim Topig Norsvinilla on enemmän toimiva nisiä GER1
  • jalostetaan pienempiä mutta tasaisempia pahnueita (13-14 porsasta), niin kuin Sveitsissä tehdään SUI4
  • Hollantilaiset tuottajat sanovat, että mielummin pari possua vähemmän pahnueessa jos muut possut ovat siten painavampia ja emakolla on nisiä kaikille porsaille HOL

Eriäviä näkemyksiä siitä, onko vaativampaa emakon ollessa vapaana

• Vapaaporsituskarsinoissa kaikki samat toimet ovat mahdollisia kuin häkkikarsinoissakin (osaimetys, lisämaito) GER1 UK2
• Isojen pahnueiden hoito voi olla haastavampaa vapaaporsituksessa UK2
• Porsaiden käsittelyssä ei saisi ilmetä stressiä ja varsinkin jos on vähemmän karsinarakenteita, porsaiden käsittely voi vaatia enemmän aikaa kuin jos olisi häkki käytettävissä GER5

Porsaspesän käyttö

• Pesää käytetään rutiininomaisesti avuksi kun lääkitään tai muuten käsitellään porsaita GER1 DEN2 DEN3
• Porsaat suljetaan pesään emakon syödessä SUI2
• Tärkeää oikeasti katsoa ja seurata possuja (myös porsaspesään sisälle) DEN2
• On suositeltavaa käyttää hyväksi porsaiden omaa päivärytmiä eli tehdä toimenpiteet niiden nukkuessa. On hyvä, jos emakon saa laitettua kiinni. Se nopeuttaa porsaiden kiinniottamista. GER1

• Osaimetys, lisämaito

• Osaimetystä on hankala järjestää, se on suositeltavaa vain porsimisen jälkeisinä tunteina, jotta kaikki porsaat saisivat ternimaitoa GER1, DEN1
  • Keinoemot, lisämaito parempia GER1
• Lisämaito on suositeltavaa SUI1; mutta antotapa on suunniteltava hyvin (jos kuppi: koko ja sijainti), niin että se sopii pienimmillekin porsaille DEN3

Pahnuetasausta toppuutellaan

• Jos emakko pystyy itse hoitamaan koko pahnueen, annetaan mielummin porsaiden olla siinä kuin siirretään toiselle emakolle. Siirretyt porsaat ovat heikossa asemassa pahnanpohjimmaisina. Tuottajat kyllä tasaavat pahnueita paljon saadakseen niistä tasaisempia. DEN3
• Jos pahnueita tasataan, pitäisi vahvat porsaat jättää ensikoille, jotta ne saisivat paljon maitoa GER3
• Joillakin tiloilla hyväksi on havaittu tapa, jossa suurista pahnueista otetaan vahvimmat ja painavimmat porsaat ja laitetaan ne emakolle, jonka oma pahnue on pienempi; kuitenkaan ei saa laittaa sellaiselle emakolle, joka on maannut omia porsaitaan. GER5

Toiminta haastateltavan SWE2 tilalla (vapaaporsitus)

Pahnuekoko on 17, joista 1 kuolleena syntynyt. Porsimisen yhteydessä tarkastetaan toimivien nisien määrä. Tasaamalla tarpeen mukaan annetaan jokaiselle emakolle sopiva määrä porsaita. Jos pahnueessa huonommin kehittyviä porsaita tehdään siirtoja (ei tarkempaa tietoa miten). Voitaisiin käyttää myös lisämaitoa.

Emakoiden siirto karsinaan

• Ovi käytävälle, karsinan etuosassa SWE1 SUI4 DEN1
• Joillakin tiloilla ovi on karsinan takaosassa puhdistamisen helpottamiseksi DEN1
• Leveät oviaukot ja helppo siirtäminen säästävät aikaa DEN2
• Ovet 65-70 cm SUI4
• Ovet vähintään 70 cm DEN2
• Ovet aukeavat ulospäin tai molempiin suuntiin SUI4
• Ovet raukeavat reilusti tai ovat jopa pois nostettavissa UK1
• emakko tarvitsee riittävästi tilaa mennäkseen karsinaan ja kääntyäkseen ympäri GER1 UK1
• emakolla pitäisi olla iso tila vastassa kun menee karsinaan DEN2
• Rauhallinen työntekijä tärkeää DEN3
• Mahd. vähän esteitä ja varjoja SUI4; sekä umpikujia, lattian muutoksia jne UK1

Toimenpiteiden tekeminen emakolle tai porsaille

Useimmat suosittelevat emakon kiinni laittamista

• Häkkiin GER3 GER4 GER5 SUI3
• Lantakäytävälle portin/väliseinän avulla (esim. FAT2-karsinassa) GER1, GER2, UK2
• Tarvitaan vähintään yksi aita karsinaan hoitajan ja emakon väliin HOL
• Suosittelee karsinarakenteita jotka suojaavat työntekijöitä (esim. helppokäyttöiset häkit) DEN2

Häkkiä ei (välttämättä) tarvita

• Jos emakolla ja hoitajalla on hyvä suhde, hoitaja pystyy tekemään emakolle erilaisia toimenpiteitä ilman sulkemista häkkiin UK2
• Häkki ei ole välttämätön, on tärkeää kohdella emakoita hyvin niin että liittävät ihmisen johonkin positiiviseen SUI3
• Injektoiminen ruokinnan aikana ja  huomion ohjaaminen muualle rapsuttelemalla emakkoa ennen injektiota on suositeltavaa SUI3
• Usein tuottajat käsittelevät eläimiä aika mukavasti, kun eläimet ovat vapaana eikä emakkoja suljeta mihinkään esim. injektion antamista varten. Sairaan eläimen hoito ei siis yleensä ongelmallista, sillä emakko on aggressiivinen kun se on terve. SUI4

Muita kommentteja

• Ongelmia lääkitysten antamisessa jos emakko on erittäin aggressiivinen eikä karsinassa ole häkkiä.  Suun kautta annettava kipulääke loistava keksintö. sWE1

Emakoiden ongelmakäyttäytyminen

Aggressiivisuuden esiintymien: useampi mainitsee, että ei ole ongelma

• Aggressiivisia emakoita ei ole paljon, eikä siten myöskään ongelmia niiden kanssa HOL DEN1 DEN2 SWE2 SUI1 UK2
• Emakot yleensä aggressivisia vain lyhyen aikaa DEN1 SUI1
• n. 10% emakoista on aggressiivisia SUI4
• Jotkut emakot voivat olla erittäin aggressiivisia SWE1

Hoitajan ja emakon välinen suhde vaatii rakentamista emakoiden ollessa vapaana

• Tärkeää on että emakot ovat rauhallisia ja luottavat hoitajiin. Emakoita täytyy kohdella hyvin ja olla itse rauhallinen kaikissa vaiheissa, ei pelkästään porsitusosastolla DEN3 UK1
• Hoitajalta vaaditaan enemmän ammatitaitoa emakoiden ollessa vapaana: on ymmärrettävä niiden käyttäytymistä ja kieltä ja osattava reagoida oikein uhkaaviin eleisiin GER5 DEN1
• Vapaaporsitukseen siirryttäessä tuottaja joutuu harjottelemaan sitä, miten vapaana oleva emakko kohdataan porsituskarsinassa GER2
• On tärkeää tuntea eläimet. Isoilla tiloilla voi olla enemmän  ongelmia aggressiivisuuden tms kanssa. UK2

Toimintaohjeita

• Suosittelevat emakon kiinni laittamista tai jonkinlaista seinämää emakon ja työntekijän välissä toimenpiteiden aikana GER1 GER4 DEN2 DEN3 HOL
  • Jos tämä ei ole mahdollista porsaat täyttyy ottaa karsinasta pois toimenpiteitä varten HOL
• Jos emakko on hyvin aggressiivinen hyvä keino on jättää emakko toiseen huoneeseen, kun käsitellään sen porsaita SUI3
• Häkkiin sulkeminen voi olla emakolle ongelma GER3
• Jos emakkon on stressaantunut tai kivuissaan, sitä on lääkittävä SUI3

Genetiikka, aggressiivisuus ja emo-ominaisuudet

• Jos emakolla on ongelmakäyttäytymistä sitä ei pitäisi käyttää jalostuksessa GER3 GER1 GER2 SUI3 SUI4
• Aggressiivinen emakko on usein hyvä emo  
  • Usein hyvin kasvaneet porsaat GER2 SUI3 SUI4
  • Voivat olla parempia emoja, koska ovat suojelevampia porsaita kohtaan HOL
  • "Äidillinen" käyttäytyminen ja aggressivisuus on normaali reaktio siihen, kun porsaita käsitellään GER4
  • Vapaaporsitukseen genetiikaltaa sopivia emakoita:  Topig Norsvin (TN70), Suisag AG (Sveitsi, “Schweizer Edelschwein”), BHZP db. Klara (Saksa, luomutuotantoon) GER1
  • Maissa, joissa häkkiporsitus on/on ollut yleistä, emakoiden ominaisuuksia ei ole valittu ihmisen tarpeiden mukaan, vaan lähinnä possujen (vuorovaikutuksen) vuoksi GER2
  • on normaali reaktio siihen, kun porsaita käsitellään GER4
• Genetiikka vaikuttaa sihen, miten emakko suhtautuu ihmiseen HOL SWE2
  • Yorkshire on tempperamenttisempi rotu, maatiainen  rauhallisempi HOL
  •  

Emakon varovaisen käyttäytymsisen tukeminen

Genetiikka, eläinvalinta

• Käytetään genetiikkaa, jonka tiedetään toimivan vapaaporsitusksessa GER1 GER3
• Emo-ominausuudet, terveet jalat SUI3 UK2
• Jalostustavoitteiden ei tulisi keskittyä vain tuotokseen vaan myös eläinten käyttäytymiseen ja terveyteen, koska terveys varsinkin vanhemmilla emakoilla vaikuttaa suuresti emakon toimintaan siihen makaako se porsaitaan. GER5

        Ihmisen ja eläimen suhde

• Myös emakot tulisi sopeuttaa ihmisiin jo aikaisemmissa tuotannonvaiheissa, jotta ne tulisivat rennommiksi porsitusosastolla. Ei saa unohtaa ensikoiden "kesyttämistä"; anna herkkuja kuten omenoita emakon totuttamiseksi ihmiseen. GER1
• eläintenhoitajien tulisi viettää aikaa emakoiden kanssa, ennen kuin ne porsivat UK2

Karsina, porsimisympäristö

• Pesäalueen koko ja muoto vaikuttavat, myös vinoseinät auttavat  UK2, DEN3
• Terveys ja hyvä ympäristö SUI4
• Luonnollinen ympäristö GER4
• Tärkeää, ettei lattia ole märkä ja liukas, emakko ei voi liukkaalla lattialla kontrolloida makuulle menoaan UK2

Management

• Kipulääkitys jos esim jalkaongelmia SUI3
• Pesänrakennusmateriaalin antaminen, luonnollinen ympäristö, kontakti porsaisiin GER4
• Jos emakko saa tarpeeksi ruokaa, se imettää porsaita hyvin ja porsaat eivät ole nälkäisiä, jolloin ne palaavat pesään ja ovat suojassa siellä DEN3
• Emakon tulisi tuntea olonsa turvalliseksi HOL

Porsaskuolleisuus haastateltavien kotimaissa 

GER1

• Pahnuekoko riippuu geneetiikasta, mutta keskimäärin elävänä syntyy n. 15-16. Porsaskuolleisuus tavanomaisilla tiloilla on 13-14% standardigenetiikalla ja 15-16% Danbred-emakoilla.
• Vapaaporsitukseen sopivilla roduilla (mainittu ylempänä) on n. 14-16 elävänä syntynyttä porsasta. Keskimääräinen porsaskuolleisuus on 20-25% vapaaporsituskarsinassa luomutuotannossa.

GER3

• Pohjois-Saksassa tiloilla on 28-80 vieroitettua porsasta/emakko/vuosi. Elävänä syntyneiden määrä riippuu genetiikasta.
• Tiloilla, missä tanskalaisperäisiä emakoita, voi olla 35-36 vieroitettua porsasta/emakko/ vuosi. Pahnuekoko vaihtelee, keskimäärin 16 porsasta.
• Tiloilla, missä saksalaisia tai Topig Norsvin emakoita, elävänä syntyy vähemmän porsaita, mutta saman verran vieroitetaan, koska porsaat ovat elinvoimaisia ja pahnueet tasaisia.
• Porsitushäkeissä  hyvillä tiloilla porsaskuolleisuus on yleensä 12-14%. Tiloilla missä on korkeatuottoisia emakoita, porsaskuolleisuus on yleensä korkeampi, 17-19%.
• Kuolleisuus 15% ja sen alle on "ok" Saksassa. apaaporsituksessa kuolleisuus voi olla tämä yli.

DEN1

• Tanskassaa syntyy keskimäärin 19,5 porsasta, joista 17,9 elävänä. Elävänä syntyneiden kuolleisuus on 14-15 %, vaikka niiden eloonjäämikseksi tehdään paljon työtä.
• Ulkona olevilla emakoilla porsaskuolleisuus kaikista syntyneistä porsaista on jopa 30%. Vapaassa porsituksessa suuri kuolleisuuden syynä on (liian) suuri pahnuekoko, jolloin porsaat ovat liian heikkoja.
• Vapaaporsituksessa päästään parhaimmillaan samalle tasolle häkkiporsituksen kanssa.

DEN2

• Aikaisemmin siirtyminen vappaporsitukseen johti suurempaan porsaskuolleisuuden nousuun kuin nykyään. Eräällä vapaaporsitustilalla kuolleisuus ennen vieroitusta on n. 15%, mikä on parempi kuin tyypillisellä häkkiporsitustilalla.

DEN3

• Vaihtelee tiloilla 10-30% välillä. Kuolleisuus on suurempi tiloilla, joilla vapaaporsitus verattuna häkkiporsitukseen.

SWE1

• Koska useilla tiloilla ei ole karsinoissa porsaspesää, porsailla on kylmä ja ne hakevat lämpöä emakosta ja porsaskuolleisuus onkin sen takia aika korkea. Porsaskuolleisuuteen vaikuttaa myös se, että osa emakoista porsii ritilän päälle ja porsaat kylmettyvät (etenkin vaurautaritilän päällä talvella).

SUI2

• Porsaskuolleisuus on alle 13%, keskiarvo arviolta 10%. Jollain tiloilla kuolleisuus on vain 5-6 %, toisilla taas vähän korkeampi jos on ongelmia esim. ripulin kanssa.
• Alhaiseen kuolleisuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat Sveitsin kohtuullinen pahnuekoko, kansallisesti hyvin suljettu tuotanto (esimerkiksi eläviä eläimiä ei saa ostaa muista maista).
• Sveitsissä jalostuksen tavoitteena ei siis ole saada 20 porsasta/pahnue, vaan 14-15 elävänä syntynyttä. Porsaiden syntymäpainot ovat myös korkeita, 1,5-2 kg.