Suositukset menestyksekkään vapaaporsituksen toteuttamiseksi

Julkaisupäivä 15.12.2021.

Suositusten kehittely on tehty yhteistyössä seuraavien tahojen kanssa:

• Tuottajat ja Suomen Sikayrittäjät Ry: pääosin tuottajia, joilla kokemusta vapaaporsituksesta. Sekä erikseen työpajoihin kutsuttuja, että A-Tuottajien hanketilaisuuden yhteydessä.
• Lainsäädäntö/ viranomaiset: maa- ja metsätalousministeriö, Ruokavirasto
• Teurastamot: A-Tuottajat Oy/ Atria Oyj, HKScan Oy, Snellman Lihanjalostus Oy
• Oppilaitos: Pyhäjärvi-instituutti
• Sikalan sisustus, rakennusuunnittelu: Schauer, Weda, Big Dutchman, Tmi Tuomas Levomäki
• Helsingin Yliopisto (tutkimusryhmä ja muita sika-alan tutkijoita)

Vaikka suositukset monilta osin täyttävät vähintään nykyisen lainsäädännön ja eläinten hyvinvointikorvauksen vaatimukset, suositukset eivät suoraan perustu niihin, eivätkä suhteudu päivittyvästi mahdollisiin lainsäädännön tai hyvinvointikorvauksen muutoksiin. Näin ollen sikalaa ja sen toimintoja suunniteltaessa lainsäädäntö sekä hyvinvointikorvauksen vaatimukset on huomioitava erikseen.

Takaisin pääsivulle

Porsitushäkki-termin sijaan pyritään käyttämään termiä suoja-aita

Termin muutoksella halutaan korostaa vapaaporsitukseen liittyvää merkittävää pitotavan muutosta:

Emakon pitkäaikaisesta kiinni pitämisestä luovutaan. Vaikka karsinoissa käytettäisiin perinteisen häkin tyyppisiä suoja-aitoja, näiden käytön peruste – porsaiden ja työntekijöiden suojeleminen – on lyhytaikainen eli korkeintaan joitakin päiviä, eikä enää liity siihen, että karsina on emakolle pahnueen hoidon kannalta liian pieni. Suoja-aita voi myös perinteisen häkin sijasta muodostua esimerkiksi yhdestä käännettävästä portista.

Vapaaporsituksen tavoitteena on eläinten hyvinvoinnin parantaminen kuitenkin ylläpitäen tai parantaen tuotosta. Vapaana olevan emakon fysiologia ja luontaiset emo-ominaisuudet saadaan paremmin käyttöön kuin häkkiporsituksessa.

Esimerkkejä siitä, miten vapaaporsituksessa voidaan saada emakon luontainen käyttäytyminen paremmin käyttöön kuin häkissä porsitettaessa:

• Mahdollisuus rakentaa pesää tukee emakon hormonitasapainoa, tarjoten porsimiselle ja alkuimetykselle mahdollisimman hyvät edellytykset. Pesänrakennuskäyttäytymisessä yhdistyy liikkumismahdollisuus sekä pesäntekomateriaalin käyttö, jotka molemmat onnistuvat vapaaporsituskarsinassa merkittävästi häkkiporsitusta paremmin.
• Emakko pystyy käyttämään tarjotun pesänrakennusmateriaalin hyväkseen paremmin
• Emakon imetyskyky on parempi, mahdollisesti myös hedelmällisyys ja terveys
• Emakko pystyy makuulle käydessään varomaan porsaitaan sille luontaisella tavalla. Vapaampi ympäristö ja liikkumismahdollisuus myös tukee emakon lihaskunnon säilymistä, edesauttaen huolellista käyttäytymistä porsimisen jälkeen.
• Eläimillä on mahdollisuus erottaa karsinan toiminta-alueet, mikä helpottaa puhtaanapitoa
• Emakko voi opettaa porsaita syömään rehua (kts. kohta 13)
• Emakon hyvän imetyskyvyn kautta saavutetaan vieroitettujen porsaiden hyvä kasvu ja terveys

• Suoja-aitaa voidaan tarvittaessa ja väliaikaisesti pitää kiinni tilanteissa, jossa vastasyntyneillä porsailla on suurentunut riski jäädä emakon alle, tai työntekijää täytyy suojata emakolta porsituskarsinassa tehtävien hoitotoimenpiteiden aikana. Pääosan ajasta aita on kuitenkin auki, jolloin sitä hyödynnetään rajaamaan porsaille emakolta suljettua tilaa.
• Emakko käyttää luonnostaan tukea makuulle laskeutuessaan. Tämä käyttäytyminen suojelee porsaita hidastamalla laskeutumista, ja sille tulisi siksi järjestää hyvät edellytykset. Jos emakko käyttää suoja-aitaa tukena sen rakenteessa tulisi välttää sellaisia poikittaisrakenteita, jotka haittaavat ylhäältä alaspäin liukumista (esimerkiksi voimakkaasti pinnasta kohollaan olevia putkia).
• Suoja-aidan helppokäyttöisyys on erittäin tärkeää. Kooltaan säädettävä suoja-aita on suositeltava.
• Porsaiden ja hoitajan tulee päästä esteettä kiertämään suljettuna oleva suoja-aita kolmelta puolelta, jos emakko pidetään suljettuna siihen muuta kuin hetkellisesti.

• Tavoitteena on pyrkiä aitoon vapaaporsitukseen, jossa emakon liikkumista ei missään vaiheessa rajoiteta suoja-aidan avulla, lukuun ottamatta lyhytaikaisia hoitotoimenpiteitä. Vertailukohtana on vapaaimetys, jossa emakon kääntyminen on estetty suoja-aidalla useamman peräkkäisen päivän ajan.
• Rutiininomainen suoja-aidan käyttö on koettu monella tilalla tarpeettomaksi tai sitä on voitu merkittävästi vähentää vapaaporsituskokemuksen karttuessa.
• Jo suunnitteluvaiheessa huomioidaan töiden helppous ja turvallisuus

Takaisin pääsivulle

• Yleisenä suosituksena on pyrkimys kohti aitoa vapaaporsitusta (kts. edellinen kohta), kun kokemus ja olosuhteet tilalla mahdollistavat sen toteuttamisen turvallisesti.
• Yksi tapa vähentää suoja-aidan käyttöä on käyttää sitä vain emakkokohtaisten tarpeiden, kuten esimerkiksi emakon luonteen, aikaisempien porsimiskokemusten tai iän perusteella, rutiininomaisen käytön sijaan.
• Mikäli emakko suljetaan aitaan useamman vuorokauden ajaksi (vapaaimetys), aidan avaamis- ja sulkemisajankohdat suunnitellaan tilakohtaisesti, sillä yleisiä optimaalisia ajankohtia ei tutkimuksissa ole kyetty määrittämään. Riippumatta aidan avaamisen ja sulkemisen ajankohdasta, emakon liikkumatilan muutokseen liittyy riski eläinten levottomuudesta, joka voi aiheuttaa porsaille vaaratilanteita.

• Alle 7 m2 -kokoisessa karsinassa riski ongelmille kasvaa. On kuitenkin huomioitava, että myös karsinan muoto ja tilan käyttö vaikuttavat karsinan toimivuuteen.
• Emakon vapaa liikkumatila on vähintään 5 m2. Karsinan lyhin seinä ei ole alle 200 cm.
• Emakon kääntöympyrä (suurimman kuvitteellisen ympyrän halkaisija jonka karsinaan voi sijoittaa, mitattuna emakon lavan korkeudelta) on käytännön kokemuksen perusteella vähintään 170 cm, vaikka tutkimustieto tarjoaakin pienempää mittaa.

Emakon makuualue ja porsaspesän aukko ovat hyvin lähellä toisiaan, karsinan muista mittasuhteista riippumatta.

• Porsaiden turvallisuuden sekä imetyksen onnistumisen kannalta on hyvin tärkeää, että emakko makaa lähellä porsaspesän aukkoa. Tähän voidaan vaikuttaa porsaspesän sijoittelun lisäksi myös muulla olosuhdehallinnalla (kts kohdat 8.-11.).

Vaihtoehtoisia lattiaratkaisuja on useita. Koska lattian vaikutus karsinan toimivuuteen on hyvin merkittävä, tulee päätöksenteossa hyödyntää päivitettyä asiantuntijaosaamista.

Emakon, porsaiden ja osittain myös tuottajan lattialle asettamat vaatimukset ovat ristiriitaisia. Esimerkkejä:

• Emakko vaatii pitävän alustan, mutta karheus vaurioittaa porsaiden ihoa ja sorkkia.
• Runsas kuivitus edistää monipuolisesti eläinten hyvinvointia ja mahdollistaa myös betonilattian käytön, mutta puhtaanapito voi olla haasteellista.

Mahdollisia lattiaratkaisuja on useita. Kaikkiin ratkaisuihin liittyy joitakin heikkouksia. Esimerkkejä:

• Ns. palapelilattia, eli useiden materiaalien yhdistäminen on koettu varsin toimivaksi, mutta puhdistaminen voi olla haasteellista
• Kiinteä makuualue mahdollistaa hyvät makuuolosuhteet (kuivitus, vedottomuus), mutta puhtaanapito voi olla työlästä. Esimerkiksi runsaasti kuivitettu betonilattia, ritilä lantakäytävällä ja kuivalannanpoisto on eläinten kannalta hyvä vaihtoehto.

Suositukset, jotka tällä hetkellä voidaan antaa:

• Pehmeällä seoksella muovitettu teräsritilä on ominaisuuksiltaan porsaalle hyvä.
• Muovitettu teräslevy on hyvä materiaali porsaspesän ja sen edustan lattiaksi.
• Hygienian ylläpitämiseksi suositellaan ritilää karsinan reunoille ja lannanpudotusluukkua.
• Osaritilälattia on karsinahygienian kannalta täysin kiinteää lattiaa parempi.
• Lattian tulee olla tukeva, sillä joustava lattia aiheuttaa emakossa epävarmuutta, ja voi vähentää emakon liikkumista.
• Optimaalisen lattiaratkaisun löytämiseksi tarvitaan lisää kehitystyötä.

Takaisin pääsivulle

Olosuhteiden iänmukainen optimointi on edellytys vapaaporsituskarsinan toimivuudelle. Optimoinnin edellytyksenä on porsaiden pieni osastokohtainen ikähajonta. 

• Porsimisvaiheen korkeampi lämpötila ehkäisee porsaiden kylmettymistä, ja myös emakko hyväksyy sen tässä vaiheessa. Lämpötilaa tulisi kuitenkin laskea melko nopeasti porsimisen jälkeen, viimeistään kun porsaat ovat oppineet nukkumaan pesässä.
• Viileä osasto houkuttelee porsaat sisälle lämpimämpään pesään, vähentäen niiden riskiä jäädä emakon alle. Lisäksi emakon ruokahalu ja imetyskyky säilyvät parempana viileämmässä ympäristössä.
• Pieni osastokohtainen porsaiden ikähajonta mahdollistaa osaston olosuhteiden muutokset oikea-aikaisesti kaikkien pahnueiden kannalta.

• Emakon viilennys pyritään tekemään niin tehokkaasti, että ruokahalu pysyy hyvänä, eikä emakko sotke karsinaa tai hakeudu makaamaan kauas porsaspesästä.
• Osaston lämmitys mahdollistaa riittävän ilmanvaihdon myös kylmänä vuodenaikana.
• Tuloilman kuumenemisen estämiseksi vesikaton eristäminen on hyvin suositeltavaa.
• Tuloilman kaksi reittiä (esim. diffuusio ja luukut) mahdollistavat tarkemman olosuhteiden säätämisen eri vuodenaikoina.
• Riittävä tuloilman virtaaminen välikaton ja vesikaton väliin varmistetaan riittävän suurilla rakennuksen sivuilla olevilla verkotetuilla ilma-aukoilla.
• Tuloilman ohjaamista alakautta ei suositella salmonellariskin takia.
• Esimerkkejä muista viilennyskeinoista: korkeapainesumutus, tuloilman ohjaaminen makaavan emakon pään alueelle ja lattiamateriaalivalinnat. Lantakourun viilennys estää myös ammoniakin nousua karsinoihin. Tuloilman viilennysjärjestelmien turvallisuudessa on vielä kehitettävää.
• Karsinoiden välisten seinämien kiinteä osuus ei ole liian korkea, sillä se estää ilman kiertämistä.

• Porsaspesällä tarkoitetaan tiiviiden seinien, lattian ja katon muodostamaa rakennelmaa. Porsaspesä sijaitsee suuremmalla emakolta suljetulla alueella, jossa usein on porsaiden ruokintapaikka.
• Porsaspesä on lähellä emakon makuualuetta, mieluiten hoitokäytävän vieressä.
• Porsaspesän edessä on kiinteää lattiaa.
• Porsaspesän sopiva koko on tilakohtainen. Siihen vaikuttaa käytettävissä olevan tilan lisäksi esimerkiksi porsaiden vieroituskoko.
• Kaikkien porsaiden tulisi mahtua nukkumaan pesässä samanaikaisesti, mutta hyvin suuren pahnueen tai suurikokoisten porsaiden imetyksen loppuvaiheessa vaatima pesän pinta-ala saattaa olla ongelmallinen: Pienet porsaat saattavat käyttää osaa pesästä ulostusalueena, erityisesti jos olosuhteet eivät ole pesässä hyvin tasaiset. Pesän mahduttaminen karsinaan saattaa myös olla haasteellista.
• 0,1 m2 tilaa/ porsas varmistaa kaikkien porsaiden mahtumisen pesään vielä melko suurina.
• 0,9-1,0 m2 pesä on melko tilava

• Porsaspesä on lämmitettävä. Lämmitys suositellaan tehtäväksi lattialämmöllä, ja lämmön tulee olla säädettävä. Parhassa tapauksessa säätömahdollisuus on pesäkohtainen. Lämpölamppu lattialämmön lisänä mahdollistaa myös lämpötilan pesäkohtaisen säätämisen. Lämpölampun sijaan voidaa käyttää säteilylämmittimiä. Ilman tulee vaihtua pesässä.
• Lattialämmitetty pesä tulisi eristää alapuolelta, jos se on lantakuilun päällä.
• On erittäin tärkeää, että olosuhteet ovat tasaiset pesän koko alueella. Veto estetään varmistamalla pesän tiiviys ja asentamalla pesän aukkoon lippa. Tavallisia vetoa aiheuttavia virheitä ovat rako kannen ja seinämän välillä tai lämpölampun ympärillä.
• Avattava kansi ja pesän aukon sulkemismahdollisuus ovat suositeltavia porsaiden tarkkailun ja hoitotoimenpiteiden kannalta. Pesän valaistus saattaa lisätä sen houkuttelevuutta.
• Osaston lämmityksen ei tule perustua porsaspesien lämmitykseen, vaan siihen tulee olle erillinen järjestelmä.

Emakon oikean kuntoluokan tärkeys korostuu vapaaporsituksessa. Emakon ruokinta perustuu eri tuotantovaiheiden erilaisten tarpeiden tyydyttämiseen.

• On mahdollista, että vapaaporsitus kasvattaa eroja eri tuotantovaiheiden ruokinnallisissa tarpeissa. Emakon yksilöllinen monivaiheruokinta on siksi suositeltavaa.  

• Oikea kuntoluokka helpottaa emakon huolellista käyttäytymistä ja tukee imetyksen onnistumista. Emakoiden liian suuri koko tai kuntoluokka estetään pitämällä ensikon ja tiineen emakon valkuaisruokinta maltillisena ja huomioimalla genetiikan asettamat vaatimukset ruokinnalle.
• Menestyksekäs imetys vaatii sujuvaa porsimista ja ongelmatonta alkuimetystä. Hyvät edellytykset saadaan ehkäisemällä porsimisvaiheen ummetusta erillisellä välivaiheen rehustuksella sekä kuidulla ja liikkumismahdollisuudella, ja varmistamalla emakon energian riittävyys koko porsimisen ajan riittävän tiheällä ruokinnalla (vähintään 4 krt/ pv).
• Läpi imetyksen panostetaan emakon riittävään energian ja tarvittavien ravintoaineiden saantiin huomioimalla rehun koostumus ja maittavuus, ruokintakäyrä, riittävän tiheät ruokinnat, lyhyt yöllinen ruokintatauko ja syönnin jatkuva yksilöllinen seuranta. Sopivat olosuhteet ovat edellytys emakon hyvälle ruokahalulle (kts. kohta 10.)
• On suositeltavaa sijoittaa emakon ruokintakaukalo siten, että se on helposti tarkistettavissa ja puhdistettavissa hoitokäytävältä käsin.
• Vesipiste emakolle kaukalon yhteydessä on suositeltava. Vesikuppi porsaiden tasolla edistää sekä emakon että porsaiden juomista.

Takaisin pääsivulle

• Emakon hyvä imetyskyky saattaa heikentää porsaiden rehun syöntiä.
• Porsasrehua tarjotaan jo muutaman päivän iässä. Rehu pyritään tekemään mielenkiintoiseksi ja maittavaksi esimerkiksi tarjoamalla sitä usein ja muuttamalla koostumusta. Ruokintapaikka on tilava, puhdas ja hoitajan helposti saavutettava. Hyvä sijainti on lähellä hoitokäytävää, mutta ei karsinan nurkassa.
• Perheruokintaan, eli porsaiden mahdollisuuteen syödä emakon kanssa esimerkiksi pitkästä yhteisestä kaukalosta on liitetty useita hyviä vaikutuksia porsaiden kasvun ja vieroitusvaiheen ongelmien ehkäisyn kannalta, mutta sen käytännön järjestäminen on haastavaa. Emakon opetuskykyä voidaan kuitenkin hyödyntää esimerkiksi tarjoamalla emakolle porsaiden ruokintapaikan lattialle pieni määrä rehua niin, että emakon on mahdollista tavoitella sitä aidan alta.
• Porsaiden lisäruokinta maito/liemijärjestelmän avulla on suositeltavaa.

• Ensikoita totutetaan käsittelyyn antamalla niille tiheästi toistuvia positiivisia kokemuksia hoitajasta. Lisäksi niitä totutetaan sekä vapaaseen ympäristöön, että suljettuun suoja-aitaan ennen porsituskarsinaan siirtämistä.
• Hoitajia opastetaan rauhalliseen ja turvalliseen eläinlähtöiseen toimintatapaan kaikkialla sikalassa. Hoitajaan luottava, rauhallinen emakko on oleellinen osa menestyksekästä vapaaporsitusta.

• Eläinaineksen valinnassa korostetaan emo-ominaisuuksia, tuotantokestävyyttä ja nisien määrää

• Emakko toimii aikaisempien kokemustensa pohjalta. Aikaisemmin suoja-aitaan suljettuna imettänyt emakko ei välttämättä osaa varoa porsaita vapaana ollessaan. Myös joutilasosaston olosuhteet tulee huomioida: Jos emakko siellä tottuu tukeen makuulle käydessään, tukea olisi hyvä olla myös porsituskarsinassa.   
• Liian korkealle jatkuva karsinoiden väliseinän kiinteä osa vaikeuttaa ilmanvaihtoa ja karsinaan näkemistä, ja saattaa aiheuttaa emakoissa pelästymistä huonon näkyvyyden takia.
• Kuten kaikentyyppisessä porsastuotannossa, sikalassa on huolehdittava riittävästä valaistuksesta, eläinten puhtaudesta sekä virikkeistä.