Suomessa kastroidaan vuosittain noin miljoona karjuporsasta. Kastroinnilla ehkäistään sianlihaan kehittyvää karjunhajua, jota osa kuluttajista pitää epämiellyttävänä. Uusi eläinten hyvinvointilaki astui voimaan vuonna 2024. Kirurgisesta kastraatiosta luovutaan asteittain uuden lain myötä ja se tulee kokonaan kielletyksi vuoden 2035 alusta. Siirtymäaikana porsaiden kirurgisen kastraation yhteydessä on käytettävä tulehduskipulääkitystä ja vuodesta 2027 paikallispuudutusta.
Ennen uutta lainsäädäntöä suurimmalla osalla sikatiloista käytettiin tulehduskipulääkitystä vapaaehtoisesti kastraation yhteydessä. Paikallispuudutuksen käyttö on sen sijaan uusi toimintatapa suomalaisilla sikatiloilla.
Tehokas kivunlievitys toimenpiteen aikana on erittäin tärkeää, sillä kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaalle voimakasta kipua ja stressiä. Oikein annettuna toimiva paikallispuudutus vähentää porsaan kipua kastraation aikana ja hetken sen jälkeen. Lääkitys voi myös vähentää kivulle herkistymistä toimenpiteen jälkeen.
Paikallispuudutuksen voi antaa tuottaja ja työntekijä, joka on suorittanut asianmukaisen koulutuksen. Sikatilat voivatkin ottaa paikallispuudutuksen käyttöön heti, kun toimenpiteen tekijät ovat saaneet siihen koulutuksen. Eläinten hyvinvointikorvauksilla tuetaan paikallispuudutuksen käyttöä siirtymäajan aikana vuodesta 2025 alkaen.
Koulutus porsaiden kastroinnista ja paikallispuuduttamisesta käynnistyi vuonna 2024. Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta on tuottanut maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta Pikkuporsaiden kastraatio-oppaan koulutuksen oppimateriaaliksi. Koulutuksen tavoitteena on opastaa tuottajat ja työntekijät suunnittelemaan ja toteuttamaan paikallispuudutus ja kastrointi hygieenisesti porsaan kipu ja stressi minimoiden.
Paikallispuudutuksen käyttöönotto merkitsee, että kastrointityö on tarpeen suunnitella ja toteuttaa uudella tavalla. Porsaille tehdään kaksi erillistä toimenpidettä, joten niitä joudutaan käsittelemään kaksi kertaa entisen yhden kerran sijaan. Lisäksi puudutuksen teho on varmistettava kastroimalla porsaat puudutusaineen vaikuttamisajan puitteissa. Paikallispuudutteen antamiseen liittyy myös useita hygieniaan ja lääkkeiden käsittelyyn liittyviä seikkoja.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää uuden toimintatavan, kastroitaville pikkuporsaille annettavan paikallispuudutuksen, käyttöönoton vaikutuksia porsaiden hyvinvointiin. Tutkimuksessa selvitetään, miten kastroitaville pikkuporsaille annettavan paikallispuudutuksen antaminen toimii käytännössä tilatasolla sekä millaisia näkemyksiä ja kokemuksia tuottajilla ja työntekijöillä on paikallispuudutuksen käytöstä ja lääkityksen toimivuudesta.
Tutkimuksessa tuotetaan porsaiden hyvään käsittelyyn ja lääkitsemiseen liittyvää käytäntöön sovellettavaa tietoa, jota sikatilat voivat hyödyntää arjen toiminnassaan ja toimintojensa kehittämisessä. Lisäksi tutkimukseen osallistuneet tilat saavat halutessaan palautetta ja käytännöllisiä neuvoja toimintatapojensa edistämiseen. Yleisenä tavoitteena on myös tutkia, kuinka lakisääteisten vaatimusten muuttuminen vaikuttaa eläinten hyvinvointiin ja tilojen toimintatapoihin. Tätä tietoa tarvitaan lainsäädännön kehitystyön tueksi.
Osana tutkimusta seuraamme paikallispuudutuksen käyttöönottoa tilastojen avulla, haastattelemme kastraatiokoulutuksen suorittaneita tuottajia ja työntekijöitä sekä keräämme palautetta koulutuksen suorittaneilta. Tämän lisäksi toteutamme tilakäyntitutkimuksen paikallispuudutuksen toteutuksesta tilatasolla.
Tuottajien ja työntekijöiden verkkohaastattelussa kartoitetaan kastroinnin, paikallispuudutuksen ja kivunlievityksen toteutusta sekä kokemuksia ja näkemyksiä paikallispuudutuksen käyttämisestä ja lääkitykseen liittyvistä käytännön näkökohdista.
Tilakäynnit toteutetaan porsitussikaloissa, joissa paikallispuudutus on otettu käyttöön. Tilakäynnin yhteydessä havainnoidaan normaalin kastrointipäivän aikana, miten porsaiden paikallispuudutus, tulehduskipulääkitys ja kastraatio tapahtuvat käytännössä. Lisäksi arvioidaan porsaiden reagointia paikallispuudutteen antamisen ja kastroinnin aikana.
Kutsumme tutkimukseen osallistumaan sikatiloja, joissa paikallispuudutus on otettu käyttöön. Voit ilmoittaa kiinnostuksesta osallistua verkkohaastatteluun ja/tai tilakäyntitutkimukseen sähköisellä lomakkeella tai ottamalla yhteyttä tutkijoihin. Tässä vaiheessa ilmoittautuminen ei ole sitova, vaan lähetämme ilmoittautuneille lisätietoja tutkimuksesta, jolloin voit päättää osallistumisestasi. Tutustu hankkeen tietosuojailmoitukseen tästä.
Tutkimus on osa kokonaisuutta, jossa selvitetään uuden eläinten hyvinvointilain vaikutuksia eläinten hyvinvointiin ja pitoon. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman ”Lainsäädännön vaikutukset hiljaisiin toimijoihin: Riittämättömästä tietoperustasta osallistaviin ratkaisuihin” (SILE) -tutkimushankkeen ja Porsaiden kastraatio-oppaan valmistelleen työryhmän kanssa. Strategisen tutkimuksen neuvoston hankerahoituksen lisäksi tutkimus on saanut myös SEY Suomen eläinsuojelun Heli Castrén apurahan tilakäyntitutkimuksen suunnitteluun ja toteutukseen.
Professori Anna Valros, FT
Valros on tutkimuksen johtaja ja vastaa SILE-hankkeen eläimiä koskevasta työpaketista yhdessä Laura Hännisen kanssa. Valros toimii eläinten hyvinvointitieteen professorina Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa. anna.valros@helsinki.fi
Tutkijatohtori, Saara Kupsala, YTT
Kupsala on eläinten hyvinvointia koskevista asenteista väitellyt tutkija, joka vastaa hankkeessa yhteiskuntatieteellisten aineistojen ja haastattelujen keruun suunnittelusta, toteutuksesta ja analysoinnista.
saara.kupsala@helsinki.fi
Tutkija, Ann-Helena Hokkanen, ELT, Dip ECAWBM-AWSEL
Hokkanen on tuotantoeläinten kipuun, kivunhoitoon ja nuorten eläinten hyvinvointiin erikoistunut tutkija sekä tuottanut Pikkuporsaiden kastraatio-oppaan osana työryhmää. Hokkanen vastaa hankkeessa tilakäyntitutkimuksen suunnittelusta. ann-helena.hokkanen@helsinki.fi
Professori Mari Heinonen, ELT
Heinonen toimii sikojen sairauksien ja terveydenhuollon professorina Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa. mari.heinonen@helsinki.fi
Dosentti Laura Hänninen, ELT, Dip ECAWBM-AWSEL
Hänninen vastaa SILE-hankkeen eläimiä koskevasta työpaketista yhdessä Valrosin kanssa. Hänninen toimii eläinten hyvinvoinnin ja eläinsuojelun kliinisenä opettajana Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa.
laura.hanninen@helsinki.fi