Tutkimus alkoi vuonna 2004 Botnia-keskuksissa Pohjanmaalla (Närpiö, Maalahti, Mustasaari, Vaasa ja Pietarsaari). Kutsun tutkimukseen sai yli 9000 Väestörekisteristä sattumanvaraisesti poimittua 18-75 -vuotiasta henkilöä, joista yhteensä 5208 otti osaa tutkimuksen ensimmäiseen vaiheeseen v. 2004-2008. Keskimäärin 6 v. kuluttua kaikki elossa olevat tutkittavat kutsuttiin seurantakäynnille. Tälle v. 2011-2015 toteutuneelle ensimmäiselle seurantakäynnille osallistui lähes 4000 henkilöä, joista 160 oli sairastunut diabetekseen. Vuosina 2018-2023 toteutimme tutkimuksen toisen seurantatutkimuksen, johon kutsuttiin kaikki ensimmäiselle käynnille osallistuneet elossa olevat henkilöt.
Tutkittaville tehtiin 2 tunnin glukoosirasitus, jolla selvitetään diabeteksen ja sen esiasteiden esiintymistä. Lisäksi tutkittavilta otettiin verinäyte mm. insuliiniarvojen, diabetesvasta-aineiden ja veren rasva-arvojen mittaamista varten. Verinäytteestä tehdään myös geneettisiä analyysejä diabeteksen perinnöllisyyden selvittämiseksi. Tutkittavien pituus, paino, vyötärönympärys, verenpaine ja rasvaprosentti mitataan.
Ensimmäiseen käyntiin liittyi fyysistä kuntoa mittaava 2 km kävelytesti (UKK), johon osallistui n. 60% tutkittavista. Lisäksi kyselylomakkeiden avulla kartoitetaan erilaisia elämäntapatekijöitä, kuten tupakointia, nuuskan tai alkoholin käyttöä sekä ravinto- ja liikuntatottumuksia. Kyselylomakkeiden avulla selvitetään myös muun muassa psykososiaalisen stressin ja masennuksen esiintymistä ja näiden vaikutusta riskiin sairastua diabetekseen. Lisäksi kysytään eri sairauksien – erityisesti diabeteksen - esiintymistä sukulaisilla.
Rasvamaksan yhteys diabetekseen ja sen liitännäissairauksiin
Vuonna 2025 käynnistimme uuden PPP Botnia-tutkimuksen osaprojektin ”PPP-Botnia SLD”, jonka tavoitteena on selvittää rasvamaksan yhteyttä diabetekseen ja sen lisäsairauksiin, muun muassa sydämen ja munuaisten vajaatoimintaan. Tutkimukseen kutsutaan mukaan PPP-Botnia-tutkimuksen toiseen seurantakäyntiin osallistuneet diabetekseen sairastuneet tutkittavat sekä satunnaisotos esidiabetekseen sairastuneista (tapaukset). Lisäksi kutsutaan verrokeiksi tutkittavia, jolla ei ole todettu diabetesta tai esidiabetesta.
Tutkittavat täyttävät tutkimuksessa kyselylomakkeita, joissa kysytään tietoja mm. diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöistä, päiväaikaisesta uneliaisuudesta, alkoholinkäytöstä sekä ravinto- ja liikuntatottumuksista.
Ensimmäisellä tutkimuskäynnillä tutkittaville tehdään mittauksia (pituus, paino, vyötärön- ja lantionympärys, rasvamassa ja verenpaine) ja heiltä otetaan sydänfilmi. Paastoverinäytteitä määritetään muun muassa sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan sekä maksan, munuaisten ja sydämen toimintaan liittyviä kokeita. Lisäksi otetaan näytteitä muita mahdollisia hormonimäärityksiä ja geenitutkimuksia (DNA ja RNA) varten.
Tutkittaville tehdään lisäksi erillisellä tutkimuskäynnillä elastografia maksan rasvoittumis- ja fibroosiasteen määrittämiseksi ja sydämen ultraääni.
Sekä perinnöllinen taipumus että elintavat vaikuttavat diabeteksen kehittymiseen. Osa diabeteksen perintötekijöistä periytyy eri lailla isältä ja äidiltä ja usein vain toiselta vanhemmalta peritty geeni on aktiivinen, toinen on vaiennettu. Osa perintötekijöistä voi myös muuntua sikiökauden aikana. Tutkimme tarkemmin näitä tekijöitä ns. TRIO-tutkimuksessa. Trio tarkoittaa kolmikkoa eli ihannetapauksessa trion muodostavat äiti, isä ja lapsi. Olemme kutsuneet PPP-Botnia Trio -tutkimukseen mukaan alkuperäiseen PPP-Botnia –tutkimukseen osallistuneiden vanhemmat, lapset, lasten isän/äidin sekä sisarukset. Tutkimus alkoi vuonna 2016 ja jatkuu edelleen.