Michał Rostworowski
Michał Rostworowski, joka työskentelee tutkimuksen ja analyysin asiantuntijana Puolan Instytut Badań Edukacyjnych -instituutissa, kertoo, ettei oppiainerajat ylittävä oppiminen ja opettaminen ole kovin yleistä Puolassa. Sen toteuttaminen riippuu ennen kaikkea opettajasta, koska systeemistä ratkaisua monialaisuuteen ei ole ministeritasolla eikä opettajankoulutuksen tasolla. Opetussuunnitelma painottaa oppiainekohtaista jaottelua. Puolassa kansalliseen opetussuunnitelmaan ei sisälly monialaisuutta eivätkä opettajille suunnitellut materiaalit sisällä juurikaan esimerkkejä tai suosituksia toimivista oppiainerajat ylittävistä toimintatavoista. Mikäli opettaja haluaa toteuttaa monialaisuutta opetuksessaan, se vaatii häneltä paljon työajan ulkopuolista ajankäyttöä. Moni opettaja saattaa vierastaa monialaisen opetuksen toteuttamista, sillä opettajankoulutuksessa monialaisuutta ei käsitellä ja moni tuntee olonsa epävarmaksi aiheen äärellä. Kuitenkin uudet opettajankoulutusta koskevat säädökset ovat nyt valmistelussa ja tilanne voi parantua lähitulevaisuudessa.
Puolassa osa pitää monialaisuutta kaoottisena lähestymistapana, joka huonosti toteutettuna saattaa vaikuttaa oppimiseen negatiivisesti ja hämmentää oppilaita ja opiskelijoita. Uusin koulutusreformi (implementointi 2017) painottaa oppiainekohtaista opetusta. Uusi OPS ja sitä tukeva didaktinen materiaali eivät juuri ota huomioon monialaisuutta kouluissa, minkä vuoksi oppiainerajat ylittävän lähestymistavan kehittämiseltä puuttuu rakenteellista tukea. Toisaalta käynnissä on lukuisia pienen mittakaavan aloitteita STEM ja STEAM –aiheisissa projekteissa.
Haasteista huolimatta valoakin näkyy. Yhä useammat opettajat ovat motivoituneita osallistumaan seminaareihin, jakamaan käytännön kokemuksia ja työskentelemään yhdessä toteuttaakseen monialaisia oppimiskokonaisuuksia, sanoo Rostworowski.
Hän pitää monialaista opettamista aktivoivana lähestymistapana. Sen sijaan, että opiskelijat kuuntelisivat passiivisesti, he sitoutuvat toimintaan. Hän vertaa monialaista oppimista miellekartan kanssa työskentelyyn, joka vaatii aktiivista ja luovaa otetta lineaaristen muistiinpanojen tekemisen sijaan. Monialainen lähestymistapa tässä mielessä tukee aktiivista oppimisprosessia.
Opetuskokonaisuuksien organisoiminen projektien, teemojen ja ongelmien ympärille voi Rostworowskin mukaan johtaa aiheen parempaan ymmärtämiseen sekä kehittää ongelman analysointi- ja ratkaisutaitoja. Oppiainerajat ylittävä lähestymistapa suosii kriittisen ajattelun kehittymistä ja rohkaisee käyttämään aikaa asian analysointiin eri näkökulmista. Se on tänä päivänä keskeinen kompetenssi, sillä yhteiskunnalliset ja taloudelliset sekä ympäristöön liittyvät haasteet ovat monimutkaisia ja erottamattomia. Lisäksi oppimisen järjestäminen projektien, teemojen ja ongelmien ympärille johtaa vuorovaikutustaitojen ja ryhmätyötaitojen kehittymiseen. Ne eivät ole olennaisia vain työpaikoilla vaan jokapäiväisessä elämässä sekä globaalina kansalaisena.
Rostworowski kertoo, että Puolassa neurotieteellisen ja didaktisen tutkimuksen levittäminen voisi olla ensimmäinen askel monialaisuuden edistämiseen. Etenkin päättäjät pitäisi vakuuttaa monialaisuuden hyödyistä, mutta myös vanhemmille, opettajankoulutuksen tarjoajille ja koulujen rehtoreille tulisi järjestää seminaareja. Tutkimustulosten jakamisen lisäksi hyvien käytäntöjen levittäminen on tärkeässä asemassa, Rostworowski toteaa loppuun.
Lisätietoja:
Michal Rostworowski
Research and analysis specialist
Educational Research Institute| ul. Górczewska 8 | 01-180 Warsaw, Poland| www.ibe.edu.pl