Huomen Suomen juontaja Jonna Hellgrenin avauskysymys “mitä on ärsytyksen tunne?” siivittää professori Anni Kajanuksen suoraan asiaan. Ärsytys herää tilanteissa, jotka eivät ole hirveän vakavia, mutta joissa usein koetaan tapahtuneen rikkomus yhteisten normien noudattamisessa, Kajanus kuvailee. Tunteen kokemiseen ja etenkin sen ilmaisuun vaikuttaa kuitenkin niin kulttuurierot kuin ihmissuhteen läheisyys tai etäisyys.
Kajanus kertoo, miten Suomessa ärsytyksen ilmaisua hillitään vieraiden ihmisten seurassa, mutta mitä läheisempi suhde sitä soveliaampaa ärsytystä on ilmaista avoimesti. Keskustelu sivuaa myös sosiaalista mediaa hieman poikkeuksellisena areenana ärsytykselle: siinä missä todellisissa ihmissuhteissa on usein jatkuvuutta ja ärsytys voi olla hyödyllinenkin merkki korjattavasta ongelmasta, eivät sosiaalisen median suhteet ole jatkuvia. Somekeskusteluissa ilmaistulla ärsytyksellä ei ole seurauksia, Kajanus selittää.
Hellgrenin ja Kajanuksen keskustelussa nostetaan esille myös ärsytyksen opettavaisuus, sillä kanssaihmisten ärsytyksen ilmaisun ohittaminen ei ole helppoa. Toisen ärsyyntymisen ilmaisu esimerkiksi myöhästymisestä voi antaa vihjeen, että seuraavalla kerralla kannattaa tulla ajoissa paikalle. Ärsyyntymisessä on siis kysymys myös normien oppimisesta. Normeissa on myös kulttuurieroja.
Ärsyyntymisen fysiologinen ulottuvuus tuo siihen myös oman lisänsä, sillä esimerkiksi väsyneenä ärsyyntymistä koetaan helpommin. Ärsyyntyminen ei kuitenkaan ole tunteena tarkka, sillä ärsytys saattaa kohdistua epäselvään kohteeseen, Kajanus huomauttaa.