6 - 18.6, 2022
Kick-off -tapahtuma järjestetään 16.6. (lisätietoja alla)
Pääpuhujina:
Gary Francione, Board of Governors Professor of Law and Katzenbach Scholar of Law and Philosophy, Rutgers University
Lukuisia eläinoikeustieteen klassikoita julkaissut Francione on tunnettu eläinten oikeuksien, abolitionismin ja veganismin puolestapuhujana.
Saskia Stucki, Senior Research Fellow, Max Planck Institute for Comparative Public Law and International Law
Eläinten oikeuksia ja perusoikeuksia sekä eläinten oikeussubjektiviteettia tutkinut Stucki on tullut tunnetuksi myös ympäristö- ja ilmasto-oikeudellisesta työstään.
Eläinoikeutta on tietyssä mielessä ollut olemassa jo pitkän aikaa. Eläimen ja ihmisen väliseen suhteeseen liittyvää oikeudellista sääntelyä voidaan löytää vuosikymmenien tai jopa vuosituhansien takaa. Akateemisen tutkimuksen kohteena ala on paljon uudempi, mutta kuitenkin useita vuosikymmeniä vanha. Eläinoikeustutkimus on aluksi ollut pääosin angloamerikkalaista, mutta sen tutkimus ja opetus on sittemmin levinnyt ympäri maailmaa. Lisäksi kansainväliset ongelmat kuten ilmastonmuutos ja pandemiat ovat tehneet eläinoikeudesta ajankohtaisemman kuin koskaan.
Monet eläinoikeuden perustavanlaatuiset kysymykset ovat edelleen ratkaisematta. Tieteenalan määrittely on osoittautunut vaikeaksi, ja eläinoikeus käsitteenä liitetään tutkimuksessa monenlaisiin ilmiöihin. Lisäksi monet eläinoikeuden näkökulmat ovat jääneet ilman riittävää teoreettista tutkimusta, vaikkakin uusia teoreettisia lähestymistapoja kehitetään kasvavalla tahdilla. Vaikka perinteisesti eläinoikeuden teoria on keskittynyt siihen, miltä eläinten oikeudellisen aseman tulisi näyttää, huomiota on alettu kiinnittää entistä enemmän myös eläinten oikeudelliseen asemaan nykyisessä hyvinvointiajatteluun perustuvassa järjestelmässä. Töitä on kuitenkin edelleen tehtävänä eläinoikeuden yleisten periaatteiden ja käsitteiden ymmärtämiseksi. Näistä esimerkkeinä ovat oikeuksien, tarpeettoman kärsimyksen ja arvokkuuden käsitteiden määrittely.
Theory of Animal Law -konferenssi käsittelee edellä mainittuja aiheita sekä muita liitännäisiä aiheita. Tapahtuma pyrkii tutkimaan teoreettisempia näkökohtia eläinoikeuden alalla useista eri näkökulmista.
Esitykset kaikilta relevanteilta akateemisilta tieteenaloilta ovat tervetulleita ja voivat koskea muun muassa seuraavia aiheita:
Konferenssiin voi jättää abstrakteja sekä yksittäisinä esityksinä että paneeliehdotuksina. Konferenssiin on mahdollista järjestää myös Hyde Park -osio, jossa tohtorikoulutettavat voivat esittää omia tutkimusideoitaan ja harjoitella esiintymistaitoja. Jos haluaisit osallistua Hyde Park -osioon, ilmoita kiinnostuksesi abstraktien jättöä koskevalla lomakkeella.
Määräpäivä abstraktien jättämiselle on 31.3.2022 ja päätökset tehdään 30.4.2022 mennessä.
Jätä abstraktisi täällä: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/115700/lomake.html
Konferenssin sivut: /en/researchgroups/animals-under-a-welfarist-regime/conference-theory-of-animal-law
Konferenssi on suunniteltu järjestettäväksi kokonaan paikan päällä Helsingin yliopistolla.
Rajoitettu taloudellinen tuki on tapauskohtaisesti mahdollista tutkijoille, joilla ei ole muuten mahdollisuutta kattaa matkakuluja.
Konferenssin järjestää Animals under a Welfarist Regime (ANIWERE) tutkimusprojekti (http://www.helsinki.fi/aniwere)
Kaikki kysymykset konferenssista voi lähettää osoitteeseen: aniwere@helsinki.fi
Järjestäjät: Visa Kurki, Tero Kivinen, Veera Koponen, Veerle Platvoet ja Roosa Niklander
Helsingin yliopistolla järjestetään 16.6. iltapäivällä Randall Abaten pitämä luento ja keskustelutilaisuus koskien hänen kirjaansa Climate Change and the Voiceless (Cambridge University Press 2019). Keskustelun aiheisiin sisältyy muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutus äänettömiin ryhmiin, kuten muihin eläimiin kuin ihmisiin sekä tuleviin sukupolviin.
Lisätietoa tapahtumasta on tulossa pian.