Kestävä kotieläintuotanto ruokajärjestelmissä

Rahoittanut Suomen Akatemia 2022-2026
Muutoksen vipupisteet

Nykymuotoinen ruuan kulutus ja tuotanto eivät ole kestävällä pohjalla. Jotta voimme hidastaa ilmastonmuutosta ja luonnon köyhtymistä, meidän on kyettävä muuttamaan ruuan kulutus- ja tuotantotapojamme.

Ajattelutapojen muuttaminen on vaikeaa, mutta välttämätöntä, sillä maailma muuttuu ympärillämme kaiken aikaa. Olipa muutoksen syynä ilmastonmuutos, geopoliittinen epävarmuus, tai pyrkimys ihmisarvoisen elämän turvaamiseen tulevaisuudessa, tarvitsemme muutoksen tekoon yhteisymmärrystä ja työkaluja. 

Tässä projektissa tutkimme, miten voimme muuttaa tapoja tuottaa ja kuluttaa eläinperäisiä maataloustuotteita niin, että toiminta olisi kestävää ja mahtuisi maapallon kantokyvyn rajoihin. Keskitymme  erityisesti muutoksen vipupisteisiin eli niihin ruokajärjestelmän kriittisiin kohtiin, joissa muutokset voivat saada aikaan suuria vaikutuksia.  

  1. Tutkimme suomalaista ruokajärjestelmää ohjaavia paradigmoja ja etsimme vipupisteitä näiden uudelleen suuntaamiseen yhdessä ruokajärjestelmätoimijoiden kanssa 
     
  2. Arvioimme ruuantuotannon ja kulutuksen kestävyyttä alueellisella ja kansallisella tasolla ja etsimme millainen kotieläintuotanto olisi kestävää tulevaisuudessa 
     
  3. Suunnittelemme ja tutkimme tulevaisuuden kohtuullisia ruokavalioita yhdessä kansalaisten kanssa, jotka huomioisivat ekologiset rajojen ja ravitsemuksellisen laadun lisäksi myös ruoan kulttuuriset merkitykset.
     

Planetaarisia eli maapallon kantokyvyn rajoja ja niiden vaikutusta ruokajärjestelmiin tutkitaan monialaisessa yhteistyössä kestävyystutkijoiden kesken.  

Teemme tutkimusta poikkitieteellisesti tuoden yhteen agro-ekologiaa, kestävyystieteitä, ruokajärjestelmätutkimusta ja politiikan tutkimusta. Tavoitteena on tarjota tutkimukseen perustuvaa tietoa kestävästä kotieläintuotannosta ja ruokailutottumuksista, herättää yhteiskunnallista keskustelua ja auttaa päätöksentekijöitä löytämään vipupisteitä, joiden avulla ruokajärjestelmiä voidaan suunnata kohti kestävämpää tulevaisuutta. 


 
Kiinnostuitko - ota yhteyttä 

Helsingin yliopisto: 

Projektipäällikkö Irina (Iryna) Herzon 
Rachel Mazac 
Kari Koppelmäki 
Niko Räty 

Suomen ympäristökeskus (SYKE): 

Tutkimusprofessori Minna Kaljonen 
Annika Lonkila 
Jani Salminen 
Marjaana Toivonen 
Mari Heikkinen 
Henri Virkkunen 

Kansainväliset yhteistyökumppanit: 

Prof. David Abson (Leuphana University of Lüneburg, Saksa) 
Assoc Prof. Elin Röös (Ruotsin maatalousyliopisto, SLU, Ruotsi) 
Dr. Theresa Tribaldos (Ympäristö- ja kehityskeskus, Bernin yliopisto) 

Luettavaa

Abson, D. J., Fischer, J., Leventon, J., Newig, J., Schomerus, T., Vilsmaier, U., et al. (2017). Leverage points for sustainability transformation. Ambio, 46(1), 30–39. https://doi.org/10.1007/s13280-016-0800-y

Herzon, I. 2020. Saying goodbye to meat and milk? – Towards sustainable utilization of animals in land management. Voices for Sustainability. https://blogs.helsinki.fi/voices-for-sustainability/?s=herzon

Kaljonen, M., Kortetmäki, T., Tribaldos, T. et al. Justice in transitions: widening considerations of justice in dietary transition. Environ. Innov. Soc. Transit, 40, 474-485.

Koppelmäki, K., Helenius, J., & Schulte, R. P. (2021). Nested circularity in food systems: A Nordic case study on connecting biomass, nutrient and energy flows from field scale to continent. Resour Conserv Recycl, 164, 105218.

Mazac, R., & Tuomisto, H. L. (2020). The post-Anthropocene diet: navigating future diets for sustainable food systems. Sustainability, 12(6), 2355.

Meadows, D. (1999). Leverage Points: Places to intervene in a system. In Leverage Points Places to Intervene in a System. Retrieved from http://donellameadows.org/archives/leverage-points-places-to-intervene-in-a-system/