Tutkimusinfrastruktuurien korkea taso on yliopiston menestystekijä

Helsingin yliopisto on kansallisesti merkittävin ja myös eurooppalaisella tasolla hyvin merkittävä tutkimusinfrastruktuuritoimija. Tämän aseman säilyttämiseksi ja edelleen vahvistamiseksi infrastruktuureita ja niihin liittyvää kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä kehitetään jatkuvasti. Helsingin yliopiston tutkimusinfrastruktuuriohjelma esittelee infrastruktuurien hallinnon ja kehittämisen periaatteet strategiakaudella 2013 - 2016 (ohjelma suomeksi, english version). Yliopiston oman ohjelman lisäksi tärkeitä dokumentteja ovat v. 2014 uusittu kansallinen tutkimusinfrastruktuurien tiekartta (pdf) sekä vastaavat eurooppalaiset ESFRI -toimielimen (European Strategy Forum for Research Infrastructures) laatimat tiekartat. HY osallistuu 16 ESFRI-listatun sekä 21 kansalliselle tiekartalle valitun infrastruktuurin toimintaan. Näiden lisäksi yliopiston kautta on mahdollisuus hyödyntää lukuisia muitakin kansainvälisiä ja kansallisia infrastruktuureita.

Kuka tutkimusinfrastruktuureita kehittää?

Tutkimusinfrastruktuurien kehittäminen ja niiden tukeminen tapahtuu ensisijaisesti tutkimusta tekevissä yksiköissä tiedekunnissa ja niiden ainelaitoksissa sekä erillisissä laitoksissa. Kampus- ja yliopistotason priorisointeja sekä infrastruktuurilinjausten valmistelua tekevät kampuskohtaiset infrastruktuurityöryhmät ja yliopiston tutkimusinfrastruktuuritoimikunta. Yliopiston tutkimusinfrastruktuuritoimikunnassa ovat edustettuina kaikki yliopiston kampukset ja sen puheenjohtajana toimii tutkimuksesta vastaava vararehtori.

Rahoitus ja muu resursointi

Yliopisto kohdentaa vuosittain huomattavia resursseja (rahoitus, henkilöstö, tilat) tutkimusinfrastruktuureihin. Suuriin, kansallisen ja kansainvälisen tason hankkeisiin on mahdollisuus saada erillisrahoitusta. Erillisrahoituksen kohdentamisesta päätetään arviointimenettelyn kautta. Rahoitettavien hankkeiden valinnan suorittaa koko yliopiston tasolla tutkimusinfrastruktuuritoimikunta, kampusten ja tiedekuntien tasolla hankkeita arvioivat erilliset työryhmät ja toimikunnat. Päätökset keskitetystä rahoituksesta tekee rehtori. Yliopistonlaajuisista rahoitushauista tiedotetaan hyvissä ajoin ennen hakujen avaamista.

Rahoituksen ja tilaresursoinnin lisäksi merkittävä tuen muoto on tutkimusinfrastruktuureista tiedottaminen esimerkiksi TUHAT:n avulla. Tärkeä osa viestintää ovat myös isäntäyksiköiden kotisivut, joilta löytyy kuvauksia infrastruktuureista ja niiden tarjoamista palveluista yliopistonsisäisesti ja yhteistyökumppaneille. Yliopiston kansallisilla ja kansainvälisillä tiekartoilla mainittuja infrastruktuureita on listattu TUHAT:n lisäksi kansallisessa avoimen tieteen infrastruktuuritietopankissa (http://infrat.avointiede.fi).

AvoiN tiede ja tutkimusinfrastruktuurit

Yliopisto on mukana luomassa ja toteuttaa avoimen tieteen periaatteita myös tutkimusinfrastruktuureidensa osalta. Avoimuus ja saavutettavuus ovat tärkeä osa yliopiston tutkimusinfrastruktuureiden toimintaa; infrastruktuureita määriteltäessä pääsy niiden käyttöön on keskeinen kriteeri. Kansallisten ja yliopistotason linjausten lisäksi infrastruktuureilla on yksilölliset käyttöehtonsa, joiden puitteissa niiden varsinainen hyödyntäminen tapahtuu.