ERC Consolidator Grants -rahoitukset Helsingin yliopistossa

Arvostettua ERC Consolidator Grantia voi hakea tutkija, joka on tehnyt tutkimusta 7–12 vuotta tohtoriksi valmistumisen jälkeen ja ansioitunut urallaan. Tutkimusala voi olla mikä vain. Tutkijan kotiyliopiston täytyy sijaita Euroopassa.

Dosentti Jaan-Olle Andressoo johtaa Biotekniikan instituutissa ryhmää, joka etsii hoitokeinoa Parkinsonin tautiin. Uudet tutkimustulokset laajentavat käsitystä hermokasvutekijä GDNF:n fysiologisesta roolista aivojen dopamiinijärjestelmien toiminnassa.

Andressoo on kehittänyt uusia hermokasvutekijä GDNF:n (glial cell line-derived neurotrophic factor) suhteen muuntogeenisiä hiiriä, joita tutkimalla on saatu huomattavasti aiempaa luotettavampaa tietoa fysiologisesta GDNF:stä. Andressoon on ollut mukana osoittamassa, että GDNF ei ole välttämätön dopamiinihermosolujen henkiinjäämiselle.

Projektin nimi ja kesto:

Gene knock-up via 3’UTR targeting to treat Parkinson’s disease, 1.9.2017–31.8.2022

Farmasian tiedekunnan apulaisprofessori Vincenzo Cerullo tutkii syövän parantamista. Hän sai ERC Consolidator Grant -rahoituksen kehittämänsä parannuskeinon jatkokehittelyyn.

Hänen tutkimusryhmänsä on saanut rahoitusta Novo Nordiskilta PeptiCRAd-rokotteen kaupallistamiseksi.

Tutkimusta on rahoittanut myös esimerkiksi Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön muodostama Syöpäjärjestöt.

Projektin nimi ja kesto:

Personalized oncolytic vaccines for cancer immunotherapy, 1.7.2016–30.6.2021

 

Peter Johansson on astrofysiikan professori matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Hän tutkii teoreettisesti erityisesti galaksien synnyn ja kehitykseen liittyviä kysymyksiä. Johanssonin ryhmän ERC-projekti ”Post-Newtonian modelling of the dynamics of supermassive black holes in galactic-scale hydrodynamical simulations” mallintaa supermassiivisten mustien aukkojen liikkeitä galaksitörmäyksissä.

ERC-projektin pohjana on uusi Helsingin yliopistossa kehitetty KETJU-koodi, jonka avulla tämä simulointi onnistuu nyt ensimmäistä kertaa. Koodin avulla voidaan mallintaa suurella tarkkuudella tähtien ja mustien aukkojen liikkeitä mustan aukon lähellä.

Projektin nimi ja kesto

Post-Newtonian modelling of the dynamics of supermassive black holes in galactic-scale hydrodynamical simulations (KETJU), 2019–2023

Avaruustutkija Emilia Kilpua selvittää, miten auringonpurkaukset syntyvät, pyörivät ja sulautuvat koronassa. Purkaukset tunnetaan etenkin avaruussäähäiriöiden aiheuttajina.

Hän sai ERC Consolidator Grant -rahoituksen aurinkotutkimukselleen.

Projektin nimi ja kesto:

Unravelling the Structure and Evolution of Solar Magnetic Flux Ropes and their Magnetosheaths, 1.6.2017–31.5.2022

Matematiikan ja tilastotieteen professori Tuomo Kuusen ERC-hanke keskittyy ongelmiin, jotka ovat todennäköisyysteorian, osittaisdifferentiaaliyhtälöiden ja variaatiolaskennan leikkauspisteessä. Yhteisenä teemana on stokastisen homogenisaatio, joka tutkii satunnaisten osittaisdifferentiaaliyhtälöiden ratkaisuiden tilastollisia ominaisuuksia.

Viime vuosina on otettu suuria teoreettisia askeleita kvantitatiivisessa teoriassa, joiden kehittämisessä Kuusi on ollut aktiivisesti mukana. ERC-hankkeen avulla pyritään tutkimaan useita haastavia ongelmia sekä teoreettisesti että käytännöllisesti käyttäen näitä kehitettyjä menetelmiä.  Esimerkkinä käytännön sovellutuksista ovat uudet matemaattiset lähestymistavat ja laskennalliset menetelmät, jotka tukevat St1 Deep Heat Oy:n Espooseen rakennuttaman geotermisen voimalaitoksen toimintaa.

Projektin nimi ja kesto

Quantitative stochastic homogenization of variational problems, 2019–2023

 

Professori ja evoluutiobiologi Anna-Liisa Laine tutkii vastustuskyvyn kehittymistä. Hän keskittyy tutkimuksessaan kasveihin, mutta tautien ja vastustuskyvyn mekanismit ovat hyvin samankaltaiset myös muilla lajeilla. 

Laine sai ERC Consolidator Grantin tutkimukselle, joka selvittää, kuinka populaatiot selviävät ja kehittävät vastustuskykyä eri taudinaiheuttajien yhteishyökkäyksessä.

Tutkimus tautien näkymättömästä monimuotoisuudesta sai unelmarahoituksen

Anna-Liisa Laineella oli ERC Starting Grant -rahoitus hankkeessaan Linking Pathogen Evolution and Epidemiology ajalla 1.10.2011–30.9.2016.

Projektin nimi ja kesto:

Resistance evolution in response to spatially variable pathogen communities, 1.3.2017–28.2.2022

Professori Miia Lindström johtaa hermomyrkky "botoxista" tehtävää tutkimusta. Hänen tutkimusryhmänsä selvittää, miksi ja missä olosuhteissa vesissä ja maaperässä elävä Clostridium botulinum -bakteeri tuottaa botoxina tunnettua tappavaa hermomyrkkyä botuliinitoksiinia.

ERC Consolidator Grant -rahoituksen sekä Suomen Akatemian rahoituksen hän sai nimenomaan tähän bakteriologian tutkimushankkeeseen

Projektin nimi ja kesto

Why does Clostridium botulinum kill? – In search for botulinum neurotoxin regulators, 1.1.2017–31.12.2021

Professori Satu Mustjoki toimii Syöpäinstituutin tutkimusprofessorina. Hän tutkii verisyöpien ja ihmisen immuunipuolustusjärjestelmän välisiä yhteyksiä Helsingin yliopistossa ja HYKS:n Syöpäkeskuksessa. Mustjoen tutkimusryhmä toimii HUS:n ja Helsingin yliopiston hematologisessa tutkimusyksikössä.

ERC Consolidator Grant -rahoituksen Mustjoki sai autoimmuunitautien syntymekanismeja koskevaan tutkimukseen. Tutkimusta on rahoittanut myös Suomen Akatemia.

Projektin nimi ja kesto:

Novel etiology of autoimmune disorders: the role of acquired somatic mutations in lymphoid cells, 1.9.2015–31.8.2020

Ari Pekka Mähönen (@AP_Mahonen) on tutkimusryhmänjohtaja Biotekniikan instituutissa (HiLIFE) ja bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa. Hän tutkii kasvien kehitysbiologiaa. Mähösen tutkimusryhmä on kehittänyt uudenlaisia menetelmiä jällen aikaansaaman kasvien paksuuskasvun tutkimiseen.

Mähösen ryhmän ERC-rahoitetun tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten korkkijällen, toisen kasvin paksuuskasvusta huolehtivan kasvusolukon, kantasolut toimivat, ja miten kaksi sisäkkäisesti kasvavaa kasvusolukkoa, korkkijälsi ja jälsi, saavat yhdessä aikaan paksuuskasvun. Kasvien paksuuskasvun ymmärtäminen on keskeistä kasvibiologiassa, ja tutkimuksesta saatua tietoa voi käyttää apuna kasvien ja puiden jalostuksessa.

Projektin nimi ja kesto

Thickening of plant organs by nested stem cells, 2019–2023

Professori Mikko Niemi tutkii kolesterolilääkitykseen tehoon ja haittavaikutuksiin liittyviä geenimuutoksia. Hän on saanut urallaan sekä ERC Starting Grantin että Colsolidator Grantin. Starting Grantin hän sai tutkimukselleen: Individualizing statin therapy by using a systems pharmacology decision support algorithm. Mikko Niemi on myös yksi Helsingin yliopiston siteeratuimmista tutkijoista: Mikko Niemi – Kuljetusproteiinien merkityksien paljastaja.

Pro­jek­tin nimi ja kes­to:

Individualizing statin therapy by using a systems pharmacology decision support algorithm, 1.8.2017–31.7.2022

Laskennallisen avaruusfysiikan professori Minna Palmroth tutkii avaruussäätä. Hän osaa ennustaa auringon hiukkassuihkun ja maan magneettikentän rajapinnassa vellovien avaruusmyrskyjen käyttäytymistä. ERC Consolidator Grant -rahoituksen hän sai tutkimukselle "Plasma Reconnection, Shocks and Turbulence in Solar System Interactions: Modelling and Observations". Rahoituksella Palmroth selvittää, avaruussääilmiöiden fysiikan yksityiskohtia ja hyödyntää avaruussääsimulaatio Vlasiatoria tieteellisesti.

Projektin nimi ja kesto:

Plasma Reconnection, Shocks and Turbulence in Solar System Interactions: Modelling and Observations, 1.6.2016–31.5.2021
Starting Grant: Quantifying Energy Circulation in Space Plasma, 1.9.2008–31.8.2013

Tuomas Tahko tutkii tieteen yhtenäisyyttä metafysiikan ja tieteenfilosofian näkökulmasta. Tutkimusprojektissaan hän käyttää tapausesimerkkejä biologiasta, kemiasta ja fysiikasta ja tarkastelee sitä, mitä tarkoittaa, että jokin tieteellinen ilmiö voidaan selittää jonkin toisen ilmiön kautta ja mitä ehtoja voimme asettaa tieteen yhtenäisyydelle.

– Filosofian alalla näitä kysymyksiä tutkitaan usein suhteessa reduktioon eli palautettavuuteen. Kun kysymme, voidaanko jokin ilmiö palauttaa johonkin toiseen ilmiöön, olemme usein kiinnostuneita tuon ensimmäisen ilmiön pohjimmaisesta perustasta, Tahko sanoo.

Projektin tavoitteena on kehittää uusi teoria tieteen yhtenäisyydestä. Poikkitieteellisesti käytettävissä olevat kriteerit tieteen yhtenäisyydelle olisivat erittäin hyödyllisiä työkaluja, kun yritetään selvittää, minkälaista asiantuntemusta tietyn ilmiön ymmärtäminen vaatii.

Projektin nimi ja kesto:

The Metaphysical Unity of Science

Jörg Tiedemannin tutkimuksen tavoitteena on kehittää datapohjaisia malleja luonnollisten kielten ymmärtämiseen ja kääntämiseen laajojen, tuhansista eri kielistä koostuvien rinnakkaisten kieliaineistojen pohjalta. Kieliteknologisen tutkimuksen aineistona ovat ihmisten tekemät käännökset.

Jörg Tiedemann: Julkaisut, projektit, aktiviteetit

Projektin nimi ja kesto:

FoTran: Found in Translation - Natural Language Processing with Cross-Lingual Grounding, 1.9.2018 - 31.8.2023

 

 

Kaius Tuori tutkii eurooppalaista tasavaltalaisuuden perinnettä epätyypillisestä näkökulmasta eli julkishallinnon tilan kautta. Yhdistellen historiallisia lähteitä ja arkeologisia löytöjä, Tuorin ryhmä selvittää kuinka julkishallinnolle annettu tila heijastaa sen roolia yhteiskunnassa. 

Kaius Tuori: Julkaisut, projektit, aktiviteetit

Projektin nimi ja kesto:

Law, Governance and Space: Questioning the Foundations of the Republican Tradition, 1.3.2013–28.2.2018

Fyysikko Aleksi Vuorisen tutkimusprojektissa tavoitteena on neutronitähtien sisältämän aineen ominaisuuksien ennustaminen. Voisivatko neutronitähdet sisältää kvarkkiainetta? Onnistuessaan Vuorisen työ tulee vastaamaan yhteen hiukkas- ja ydinfysiikan perustavanlaatuisista kysymyksistä: miten tavallinen atomaarinen aine käyttäytyy kaikkein tiheimmissä mahdollisissa olosuhteissa – silloin, kun sitä puristetaan kasaan miltei rajatta?

Projektin nimi ja kesto:

ERC Consolidator Grant: High-density QCD matter from first principles, 1.7.2017–30.6.2022

Neutronitähtiä tutkiva Aleksi Vuorinen sai miljoonarahoituksen

Yliopisto-lehti: Aleksi Vuorinen tähtää neutronitähtien ytimeen

Sara Wickström tutkii kantasolujen ja kudosympäristön vuorovaikutusta ja eritoten soluväliaineen vaikutusta kantasolujen toimintaan. Hänen ryhmänsä on ensimmäisenä maailmassa onnistunut kasvattamaan soluviljelmässä ihon karvatupen kantasoluja. Kudostason vuorovaikutusta tarkastelemalla voidaan saada uutta tietoa aikuisten kantasolujen biologiasta ja tätä tietoa voidaan hyödyntää uusien kantasoluhoitojen kehittämisessä.

Projektin nimi ja kesto:

STEMpop Mechanisms of stem cell population dynamics and reprogramming, 1.5.2018–30.4.2023