ERC Advanced Grant -rahoitukset Helsingin yliopistossa

Professori Lauri Aaltosen tutkimuskohteena on ihmisten kasvainalttius sekä somaattinen syöpägenetiikka, keskittyen erityisesti perinnölliseen paksu- ja peräsuolen syöpään. Aaltosen tutkimusryhmä on onnistunut selvittämään yleisen syövälle altistavan mekanismin yhteistyössä Helsingin yliopiston Systeemibiologian tutkimusryhmän kanssa. Aaltonen tutkimusryhmineen on keskittynyt paksu- ja peräsuolen syövän lisäksi kohdun sileälihaskasvaimien genomeihin. Kohdun sileälihaskasvaimet ovat yleisimpiä naisten kasvaimia.

Projektin nimi ja kesto:

Towards prevention, early diagnosis, and noninvasive treatment of uterine leiomyomas through molecular classification, 1.6.2016–31.5.2021
Next Generation Genetics of Cancer Predisposition, 1.6.2011–31.5.2016

Breakthrough in genetic research of uterine muscle fibroids - University of Helsinki

Professori Kari Alitalon ryhmä selvittää aivojen imusuonten merkitystä aivosairauksissa. Tutkimus liittyy vaikeisiin ja yhteiskunnallisesti merkittäviin sairauksiin, kuten Alzheimerin tautiin ja MS-tautiin, ja imusuonten merkitykseen aivovammojen paranemisessa. Tavoitteena on selvittää, voidaanko kohonnutta aivopainetta mahdollisesti hoitaa tulevaisuudessa lisäämällä aivojen imusuonien ulosvirtausta.

Projektin nimi ja kesto:

Translational implications of the discovery of brain-draining lymphatics, 1.8.2017–31.7.2022
New Biological Functions and Therapeutic Potential of Vascular Endothelial Growth Factors, 1.6.2011–31.5.2016

Cancer Research: Breaking Barriers - University of Helsinki

Professori Eero Castrén tutkii hermoston muovautuvuuden molekyylitason mekanismeja aikuisten aivoissa. Hän on osoittanut, miten masennuslääkkeessä käytettävä molekyyli lisää muovautuvuutta aikuisten aivoissa. Tutkimustieto mahdollistaa aivotoimintojen kuntoutuksen diagnostisten menetelmien ja uusien hoitokäytäntöjen kehittämisen esimerkiksi psykiatrisista sairauksista, aivoverenvuodosta tai kroonisesta kivusta kärsivien potilaiden hoidossa.

Projektin nimi ja kesto:

Induction of juvenile-like plasticity in the adult brain, 1.4.2013–31.3.2018

Aivojen sairaudet

Professori Sarah Greenin hankkeessa tutkitaan muun muassa Välimeren alueen poliittisia verkostoja, EU:n, kansallisia, merialueiden sekä sotilaallisia rajoja. Näin nähdään, miten rajojen hallinta muuttuu ja miten se vaikuttaa esimerkiksi nykyiseen pakolaistilanteeseen ja maahanmuuttoon.

Projektin nimi ja kesto:

Crosslocations in the Mediterranean: rethinking the socio-cultural dynamics of relative positioning, 1.9.2016–31.8.2021

Professori Ilkka Hanski kehitti metapopulaatioteorian, jonka avulla voidaan selvittää eliöiden kykyä menestyä pirstoutuneessa elinympäristössä. Pirstoutumisen seurauksena paikallisille, epävakaille populaatioille tärkeät verkostomaiset yhteydet vaarantuvat. Teorian mallina käytettiin ahvenanmaalaista täpläverkkoperhosta.

Projektin nimi ja kesto:

Ecological, molecular, and evolutionary spatial dynamics, 1.1.2009–31.12.2013

Academician Ilkka Hanski's farewell lecture: A Brief Biodiversity Tour

Professori Kai Kaila tutkii ionisäätelyproteiinien merkitystä aivojen kehityksessä, muovoutuvuudessa ja epilepsiassa. Tutkimus tuottaa edellytyksiä epilepsian ja muiden aivosairauksien hoitomenetelmien kehittämiselle, kuten uudenlaista neurobiologista tietoa vastasyntyneen lapsen aivotoiminnoista. Tutkimustyön perimmäisenä tavoitteena on aivosairauksiin liittyvän inhimillisen kärsimyksen vähentäminen.

Projektin nimi ja kesto:

Arginine vasopressin and ion transporters in the modulation of brain excitability during birth and birth asphyxia seizures, 1.2.2014–31.1.2019

Miksei vauvoihin investoida?

Professori Markku Kulmala selvittää ilmakehätutkimuksessaan ihmistoiminnan ja luonnollisten prosessien vaikutusta ilmastoon ja ilmanlaatuun tutkimalla ilmakehän aerosolihiukkasten syntymekanismeja. Hän on tehnyt merkittäviä tieteellisiä läpimurtoja ilmakehän nanohiukkasten tutkimuksessa.

Projektin nimi ja kesto:

Atmospheric Gas-to-Particle conversion, 1.6.2017–31.5.2022
Atmospheric nucleation: from molecular to global scale, 1.1.2009–31.12.2013

Markku Kulmala: Miksi saasteiden vähentäminen voi kiihdyttää ilmastonmuutosta?

Professori Antti Kupiainen keskittyy epätasapainoilmiöiden matemaattiseen fysiikkaan ja tilastolliseen geometriaan. Epätasapainoilmiöiden alalla hän tutkii mm. diffuusion ja lämmönjohtavuuden teoriaa sekä turbulenssia. Tilastollisen geometrian tutkimuksella pyritään lisäämään ymmärrystä luonnossa esiintyvistä geometrisistä rakenteista todennäköisyysteorian keinoin.

Projektin nimi ja kesto:

Quantum Fields and Probability 1.10.2017-30.9.2022
Mathematical Physics of Out-of-Equilibrium Systems, 1.3.2009–28.2.2014

Akatemiaprofessori Antti Kupiainen

Professori Karri Muinonen on esittänyt monimutkaisten partikkeli- eli pienhiukkasväliaineiden sirontaan laskentamenetelmän, jollaista ei toista maailmassa löydy. Radioalueella uudet sirontamenetelmät voivat tulevaisuudessa tarkentaa geodeettista GPS-paikannusta. Muinosen projektissa käsitellään sähkömagneettisten aaltojen sirontaa aina ultravioletista näkyvän valon kautta radioaaltoihin, ja kohteina ovat ennen kaikkea Aurinkokunnan pienkappaleet, lähiavaruuden asteroideista aina komeettoihin ja Neptunuksen takaisiin kohteisiin saakka.

Projektin nimi ja kesto:

Scattering and absorption of electromagnetic waves in particulate media, 1.4.2013–31.3.2018

Tieteen päivät 2015: Sattuma ja universumi

Professori Päivi Peltomäen ryhmä keskittyy syöpätautien varhaiseen havaitsemiseen ja ennaltaehkäisyyn. Pyrkimyksenä on saavuttaa kokonaisvaltainen näkemys yleisimpien syöpien, kuten paksusuolensyöpä, vaiheittaisesta kehittymisprosessista.

Projektin nimi ja kesto:

Epigenome and Cancer Susceptibility, 1.4.2009–30.9.2014

Professori Craig Primmerin ryhmä keskittyy kalojen perimään. Tutkimuksen kohteena on erityisesti kalojen sopeutuminen paikallisiin olosuhteisiin ja sopeutumien periytyminen. Pohjoisen kylmiin vesiin sopeutuneiden kalalajien avulla selvitetään, voivatko lajit selvitä ilmastonmuutoksesta.

Projektin nimi ja kesto:

Age at maturity in Atlantic salmon: molecular and ecological dissection of an adaptive trait, 1.9.2017–31.8.2022

Professori Bo Stråthin mukaan näkemykset Euroopan vuosisadasta 1815–1914 ovat usein epähistoriallisia. Stråthin ryhmän realistisempi näkemys avaa ajanjaksoa teemojen ja jännitteiden kautta, jotka tavalla tai toisella määrittävät edelleen ideoita eurooppalaisesta rauhasta ja edistyksestä.

Projektin nimi ja kesto:

Between Restoration and Revolution, National Constitutions and Global Law: an Alternative View on the European Century 1815–1914, 1.9.2009–31.8.2014

ASEN 2014: Bo Stråth: Identity and Social Solidarity

Professori Hanna Vehkamäen hankkeessa yhdistetään useita laskennallisia ja teoreettisia lähestymistapoja ilmakehässä molekyyleistä muodostuvien hiukkasryppäiden eli klusterien tutkimiseen. Tavoitteena on pystyä seuraamaan klusterien kehitystä aika-askel aika-askeleelta. Projektissa keskeisessä osassa ovat CSC:n eli Tieteen tietotekniikan keskuksen tarjoamat laskentaresurssit.

Projektin nimi ja kesto:

Simulating Non-Equilibrium Dynamics of Atmospheric Multicomponent Clusters, 1.6.2016–31.5.2021

Starting Grant: Role of Molecular Clusters in Atmospheric Particle Formation, 1.2.2011–31.1.2016

Nucleation — Why are there nanoparticles in the air?

Professori Vladislav Verkhusha on johtava fluoresoivien proteiinien kehittäjä. Hän kehittää punasävyisiä fluoresoivia proteiineja sekä proteiineja, joiden fluoresoiminen voidaan käynnistää tai sammuttaa hallitusti. Niitä voidaan käyttää monissa sovelluksissa, kuten monikanavakuvantamisessa vihreiden merkkiaineiden kanssa, superresoluutiotason kuvantamisessa, syväkudoskuvantamisessa, proteiinien toiminnallisten vuorovaikutusten tutkimisessa ja proteiinipohjaisissa tehoseulonnoissa.

Projektin nimi ja kesto:

Near-infrared fluorescent probes based on bacterial phytochromes for in vivo imaging, 1.5.2014–30.4.2019

Professsori Anu Wartiovaaran tutkimustyön tavoitteena on käyttää solutason tarkkaa toiminnallista tietoa yksilöllisen hoidon kehittämiseen vaikeista mitokondriosairauksista kärsiville potilaille. Tuloksena tuhannet lapsi- ja aikuispotilaat, jotka sairastavat etenevää hermoston, sydämen tai lihaksen rappeumatautia, ovat saaneet taudilleen geenisyyn ja siten tarkan diagnoosin.

Projektin nimi ja kesto:

Metabolic consequences of mitochondrial dysfunction, 1.6.2011–31.5.2016

Tiede on Taidetta 2013 - Anu Wartiovaara: Geeniesi salat julki - oletko valmis?