Eläinten käyttö tutkimuksessa ja opetuksessa

Tällä sivulla löydät tietoa siitä, miksi ja miten Helsingin yliopistossa käytetään koe-eläimiä.

Hyvin valvotut ja lailla säädellyt eläinkokeet ovat olleet, ja ovat edelleen, välttämättömiä useiden vakavien ihmisten ja eläinten sairauksien tutkimisessa ja hoidon kehittämisessä.

Helsingin yliopisto on sitoutunut avoimeen ja läpinäkyvään viestintään tutkimuksessa ja opetuksessa käytettävistä koe-eläimistään sekä niiden hyvinvoinnista ja hoidosta.

Helsingin yliopisto on sitoutunut kolmeen eurooppalaiseen pääperiaatteeseen koe-eläinten käytössä:

Korvaaminen

Eläinkokeet korvataan vaihtoehtoisilla menetelmillä aina, jos se on mahdollista.

Vähentäminen

Koe-eläinten käytön vähentäminen; tutkimuksiin käytetään optimaalinen määrä eläimiä, joilla saavutetaan tieteellisesti merkittävä tulos.

Parantaminen

Tutkimusmenetelmät ja -prosessit ovat sellaisia, että kipua ja epämukavuutta pyritään välttämään ja eläinten hyvinvointia lisäämään koko eläimen elinkaaren ajan kaikilla mahdollisilla tavoilla.

Helsingin yliopisto on esimerkiksi ensimmäisenä Suomessa ottanut käyttöön uudet hiirien käsittelytavat, joiden on osoitettu olevan parempia hiirten hyvinvoinnille.

Helsingin yliopistossa koe-eläimiä käytetään

  • biologisten ilmiöiden tutkimiseen
  • eläinten ja ihmisten sairauksien tutkimiseen
  • uusien lääkeaihioiden kehittämiseen

Hankkeet, joissa tutkijat ovat käyttäneet koe-eläimiä, ovat hyödyttäneet sekä ihmiskuntaa että eläinkuntaa. Näiden tutkimusten tuloksena on syntynyt ratkaisuja, jotka ovat pelastaneet miljoonia henkiä.

Koe-eläinten avulla tutkitaan tälläkin hetkellä muun muassa

  • syöpäsairauksia
  • vaikeita neurologisia sairauksia kuten Parkinsonin tautia ja ALS:ää
  • tuotantoeläinten, lemmikkien ja koe-eläinten hyvinvointia
  • eläinten sairauksia

Helsingin yliopistossa koe-eläimiä ei käytetä

  • kosmeettisten aineiden testaukseen
  • toksikologiseen testaukseen
  • lakisääteiseen lääketurvallisuustestaukseen

Kaiken kaikkiaan Helsingin yliopistossa käytettiin vuonna 2019 yhteensä 89 543 koe-eläintä.

Koe-eläimistä 53 479 oli tutkimuksessa, jossa eläimiä ainoastaan kasvatettiin ja lopetetiin eikä eläimille aiheutettu muuta haittaa. Tällaisia tutkimuksia ovat esimerkiksi olemassa olevien muuntogeenisten kantojen ylläpito, tutkimukset, joissa käytetään vain eläinten kudoksia ja tuotantoeläintutkimukset, joissa ei aiheuteta normaalia toimintaa enemmän haittaa.

Koe-eläimistä 36 064 oli varsinaisissa eläinkokeissa. Varsinaisiksi eläinkokeiksi luokitellaan sellaiset tutkimukset, joissa eläimelle aiheutuu yhteen neulanpistoon verrattava määrä tai sitä enemmän haittaa. Haitaksi luetaan kaikki, mikä voi aiheuttaa eläimelle haittaa, kuten kipu, stressi tai pysyvä haitta.

76 % kaikista käytetyistä koe-eläimistä oli vuonna 2019 hiiriä.

Kissoja ja koiria käytettiin joko geenitutkimukseen tai potilaina kliinisiin kokeisiin osallistuneita vapaaehtoisten omistajien lemmikkejä.

Seuraavassa taulukossa on eritelty kuinka paljon mitäkin koe-eläimiä käytettiin Helsingin yliopistossa vuonna 2019.

Helsingin yliopistossa käytetyt koe-eläimet 2019.
Eläinlaji Varsinaiset eläinkokeet Muu käyttö
Hiiret 22 607 45 439
Muut kalat 7 185 3 637
Rotat 1 687 3 077
Koirat (lemmikkejä) 2 019  
Seeprakalat 928 1 317
Siat 595  
Muut linnut 343  
Kanat 33 170
Kultahamsterit 180 20
Kissat (lemmikkejä) 178  
Naudat 66 62
Lampaat 123 3
Matelijat 13  
Hevoset 36  
Marsut 2 13
Kaniinit 2  

Euroopan unionissa halutaan kertoa entistä läpinäkyvämmin siitä, millaista haittaa eläimet kokevat tutkimuksissa. Siksi EU:ssa on käytössä yhteinen luokittelu eläinten kokemalle haitalle.

Eläimen tutkimuksen aikana kokema haitta luokitellaan yhteen neljästä luokasta: ei toipumista, lievä, kohtalainen tai vakava.

Ei toipumista

Tähän luokkaan kuuluvat toimenpiteet, jotka tehdään kokonaisuudessaan yleisanestesiassa, josta eläin ei palaa tajuihinsa. Yleisanestesia tarkoittaa nukutusta, joka on riittävän syvä kirurgisten toimenpiteiden tekemiseen. Eläin ei koe haittaa ennen anestesiaa.

Esimerkiksi yleisanestesiassa tapahtuva kirurgisten laitteiden ja innovaatioiden kehittäminen.

Lievä

Eläin todennäköisesti kokee lyhytaikaista lievää kipua, tuskaa tai kärsimystä. Tähän luokkaan kuuluvat toimenpiteet, jotka eivät merkittävästi heikennä eläimen hyvinvointia tai yleiskuntoa.

Esimerkiksi verinäytteen otto tai aineiden annostelu.

Kohtalainen

Eläin todennäköisesti kokee lyhytkestoista kohtalaista kipua, tuskaa, kärsimystä tai pitkäkestoista lievää kipua, tuskaa tai kärsimystä. Tähän luokkaan kuuluvat toimenpiteet, jotka todennäköisesti heikentävät kohtalaisesti eläimen hyvinvointia tai yleiskuntoa.

Esimerkiksi yleisanestesiassa tehtävä kirurgia, josta eläin herää asianmukaista kipulääkitystä ja muuta tukihoitoa käyttäen tai pääosa syöpätutkimuksesta.

Vakava

Eläin kokee todennäköisesti lyhytaikaista vakavaa kipua, tuskaa tai kärsimystä tai pitkäkestoista kohtalaista kipua, tuskaa tai kärsimystä. Tähän luokkaan kuuluvat toimenpiteet, jotka todennäköisesti heikentävät vakavasti eläimen hyvinvointia tai yleiskuntoa.

Esimerkiksi vakavien neurologisten sairauksien kuten ALS:n sairausmallit.

Haitan jakautuminen

Helsingin yliopistossa eläinten kokema haitta jakautui vuonna 2019 eri luokkiin näin:

  • 61 %: lievä
  • 29 %: kohtalainen
  • 6 %: vakava
  • 4 %: ei toipumista

Helsingin yliopistossa koe-eläimiä käyttävän tutkimuksen ja opetuksen lupia ja valvontaa hoitaa Koe-eläinkeskus.

Koe-eläinkeskus tarjoaa palveluina tutkijoille ja opettajille

  • koe-eläinten ylläpitoa ja hoitoa
  • koe-eläimille tehtäviä toimenpiteitä

Koe-eläinkeskus seuraa alan tieteellistä kehitystä ja neuvoo tutkijoita ja opettajia koe-eläimiin liittyvissä kysymyksissä.

Lue lisää Koe-eläinkeskuksesta (englanniksi).

Kaikki Helsingin yliopiston koe-eläintoiminta perustuu eläinkokeita säätelevään lainsäädäntöön:

Lisäksi Helsingin yliopisto on (3/2020 alkaen) European Animal Research Association (EARA) -järjestön (linkki vie englanninkieliselle sivulle) jäsen. EARA tukee jäseniään koe-eläimiin liittyvässä avoimessa viestinnässä.