Kolmen suomalaisen tutkijakollegiumin johtajina ilmaisemme huolemme Suomen hallituksen suunnittelemista toimenpiteistä, jotka loisivat esteitä kansainvälisten tutkijoiden rekrytoimiselle Suomeen. Samalla tuemme yliopistojen rehtorineuvoston (UNIFI) tuoretta kannanottoa ”Yliopistot eivät hyväksy syrjintää tai rasismia”.
Tutkijakollegiumit ovat sitoutuneet akateemisen vapauden, tieteidenvälisen vuorovaikutuksen ja kestävän kansainvälistymisen periaatteisiin. Vuonna 1930 Princetoniin perustetusta ensimmäisestä tutkijakollegiumista (Institute for Advanced Study) lähtien vastaavat instituutit ympäri maailman ovat pitäneet kiinni näistä periaatteista, tarjoten työskentelymahdollisuuksia ansioituneille tieteenharjoittajille sekä kaikkein lupaavimmille nuorille tutkijoille näiden kansallisuudesta riippumatta.
Toivotamme joka vuosi tervetulleiksi eri tieteenaloja edustavia kansainvälisiä kollegoja, jotka on valittu heidän tutkimuksensa vertaisarvioidun laadun ja kunnianhimon perusteella työskentelemään oman tutkimuksensa parissa määräajaksi, aina kolmivuotisiin kausiin asti. He eivät kuitenkaan edistä vain omaa tutkimustaan tai omaa tieteenalaansa vaan vahvistavat Suomen yliopistojen mainetta ja menestystä myös laajemmin. Vaikka monet heistä palaavatkin kotimaihinsa, osa jää vahvistamaan Suomen akateemista kenttää ja hankkimaan paljon kaivattua kilpailtua kansainvälistä tutkimusrahoitusta Suomeen.
Nykyään ymmärretään yleisesti, että kukoistaakseen suomalaisen yhteiskunnan pitää houkutella omien alojensa terävimpiä kykyjä heidän taustoistaan riippumatta. Työssämme olemme kuitenkin nähneet, että kansallinen kykymme houkutella ja kiinnittää parhaita lahjakkuuksia on melko vaatimaton. Uusien esteiden luomisen sijaan hallituksemme tulisi keskittyä toimiin, jotka parantavat asemaamme kansainvälisessä kilpailussa lahjakkuuksista.
Hanne Appelqvist, ma. johtaja, Helsingin yliopiston tutkijakollegium
Martin Cloonan, johtaja, Turun ihmistieteiden tutkijakollegium
Juha Teperi, johtaja, Tampereen yliopiston tutkijakollegium