Tiedekulma Live

Ajankohtaisia uutiskuvia

2.9.–9.12.2020
JOKA KESKIVIIKKO klo 16–17

Helsingin yliopiston uusi keskusteluohjelma Tiedekulma Live kutsuu kaikki älykkäistä ajatuksista ja tutkituista näkökulmista kiinnostuneet striimin ääreen joka keskiviikko klo 16-17.

Tiedekulma Live tarkastelee yhteiskunnan, ihmisyyden ja ympäristön kysymyksiä poikkeuksellisessa koronan värittämässä tilanteessa.

Tulevaisuuden tuntemattomat mahdollisuudet ja viheliäiset ongelmat kaipaavat monialaista muutoksen ymmärrystä. Vierainamme joka viikko asiantuntijoita ja persoonallisuuksia alojensa huipulta.

Katsele, kuuntele ja osallistu keskusteluun! Syväluotauksia kipparoimassa mm. Ville Blåfield, Reetta Räty ja Jari Hanska.

Seuraa livestriimiä Tiedekulman verkkosivuilta tai Facebook Livessä. Jaksot julkaistaan seuraavana päivänä myös Tiedekulman Youtube-kanavalla ja podcastina Spotifyssä, Soundcloudissa ja Apple Podcastissa.

Klikkaa itsesi mukaan myös Tiedekulma Liven Facebook-tapahtumaan ja kutsu kaverisikin!

#tiedekulmalive

Seuraavat lähetykset

25.11. klo 16 
Mistä radikalisoituminen johtuu? 

Julkinen puhe väkivaltaisesta radikalisoitumisesta ja ääriliikkeiden toiminnasta on usein pintapuolista. Keskustelussa tarkastellaan harvoin laajempia yhteiskunnallisia kehityskulkuja ja olosuhteita, jolloin syiden monimuotoisuus jää huomioimatta. Mitkä tekijät vaikuttavat radikalisoitumiseen? Millainen rooli esimerkiksi epäoikeudenmukaisuuden, eriarvoisuuden ja osallisuuden kokemuksilla on? Miten väkivaltaisten asenteiden omaksumista ja väkivaltaiseen toimintaan ryhtymistä voidaan ennaltaehkäistä?

Keskustelemassa yliopistonlehtori Leena Malkki, tutkijatohtori Saija Benjamin ja dosentti, Kirkon Ulkomaanavun vanhempi asiantuntija Marko Juntunen, juontajana Reetta Räty. Videokommentissa ylikomisario, ennalta estävän toiminnon johtaja Jari Taponen Helsingin poliisista.

Seuraa striimiä Tiedekulman verkkosivulla

2.12. klo 16
Suuri tutkimusmatka

Arktinen alue on avain ilmastonmuutoksen ymmärtämiseen, ja siksi sen tutkiminen on nyt elintärkeää. Lokakuussa päättyi kaikkien aikojen laajin pohjoisen napaseudun tutkimusretki, johon osallistui satoja tutkijoita 20 eri maasta. Jäänmurtaja Polarstern ajelehti vuoden ajan Pohjoisella jäämerellä luonnon armoilla mukanaan myös suomalaistutkijoita. Millaista oli työskennellä jääkarhujen keskellä, eristyksessä ja ääriolosuhteissa kuukausien ajan?

Kokemuksistaan ja tutkimusmatkan tuloksista kertovat tutkimuskoordinaattori Tuija Jokinen Helsingin yliopistosta ja tutkimusprofessori Jari Haapala Ilmatieteen laitokselta. Keskustelun juontaa Nuppu Stenros.

Seuraa striimiä Tiedekulman verkkosivulla

9.12. klo 16
Kuka vaikuttaa päätöksentekoon?

Lobbaus, viestintätoimistot ja konsulttien rooli julkisen sektorilla nousevat aika ajoin puheenaiheeksi. Vaikka päätöksentekoon vaikuttamista pidetään normaalina osana demokratiaa ja osallistumista, se saattaa asettaa resursseiltaan erilaiset toimijat eriarvoiseen asemaan. Kenen tuottama tieto saavuttaa päättäjät ja kenen tavoitteet näkyvät tehdyssä politiikassa? Miten lobbaus toimii ja millaista sääntelyä se tarvitsee?

Keskustelemassa yliopistonlehtori Matti Ylönen ja väitöskirjatutkija Laura Nordström Helsingin yliopistosta sekä Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori, Helsingin yliopiston dosentti Emilia Korkea-aho. Juontajana on Olli Seuri.

Seuraa striimiä Tiedekulman verkkosivulla

Menneet lähetykset

18.11. klo 16
Tietoturva ja yksityisyys digiaikakaudella

Yhteiskunnan kiihtyvä digitalisaatio tarkoittaa myös uusia haasteita tietoturvalle ja yksityisyydensuojalle. Lokakuussa psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurto järkytti suomalaisia ja herätti samalla keskustelun lakimuutosten ja tarkemman sääntelyn tarpeesta. Millaisia tietoturvauhkia tulemme kohtaamaan seuraavaksi ja kuinka niihin pitäisi varautua? 

Tietoturvasta ja -suojasta keskustelevat julkisoikeuden professori Susanna Lindroos-Hovinheimo sekä tietojenkäsittelytieteen professori Valtteri Niemi Helsingin yliopistosta, juontajana Jari Hanska.

11.11. klo 16 
Energiamurroksen aika

Suomen energiasta 40 % tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, ja tätä osuutta pitäisi pienentää vauhdilla ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kuinka koko energiajärjestelmä saadaan remontoitua muutamissa vuosissa? Onko ydinvoima sittenkin osa ratkaisua ja tuleeko meistä kaikista kohta energian tuottajia? 

Tulevaisuuden energiantuotannosta ja -kulutuksesta keskustelevat Helsingin yliopiston kestävän kulutuksen professori Eva Heiskanen, Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund sekä Hiilineutraali Helsinki -päästövähennysohjelman projektinjohtaja Kaisa-Reeta Koskinen. Keskustelun juontaa Jari Hanska.

4.11. klo 12 
Tiedekulma Live erikoislähetys: Yhdysvaltain presidentinvaalit

Yhdysvaltain presidentinvaalit huipentuivat vaalipäivään 3.11. Tiedekulma Liven erikoislähetyksessä analysoitiin tuoreeltaan vaalien tilannetta, jakolinjoja ja merkitystä sekä tähyttiin Yhdysvaltain demokratian tulevaisuudennäkymiin.

Keskustelemassa dosentti Rani-Henrik Andersson, tutkimusjohtaja Juhana Aunesluoma sekä asiantuntija ja tietokirjailija Anu Partanen, juontajana Ville Blåfield. Vaalipäivän tunnelmia Yhdysvalloista kommentoi Ylen Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Mika Hentunen.

28.10. klo 16 
Kuinka ilmasto muuttaa pohjoista luontoa?

Suomen luonnossa näkyy jo ilmaston lämpenemisen merkkejä: esimerkiksi lintujen pesintä on tuoreen tutkimuksen mukaan aikaistunut. Vaikutukset ovat suuria varsinkin arktisella alueella, jossa lämpötila kohoaa muuta maapalloa nopeammin. Mitä tutkimus kertoo pohjoisen luonnon muutoksista? Kuinka käy kylmiin oloihin sopeutuneille kasveille ja eläimille, kun talvi ei yhtäkkiä tulekaan? 

Jari Hanskan kanssa ilmastonmuutoksen vaikutuksista luontoon ovat keskustelemassa tutkijatohtori Maria Hällfors ja ympäristömuutoksen professori Atte Korhola Helsingin yliopistosta.

21.10. klo 16 
Mikä liikuttaa kansaa Venäjällä?

Kun Moskova halusi viedä jätteitään yli tuhannen kilometrin päähän Arkangeliin, paikalliset nousivat vastustamaan hanketta. Venäjällä on nähty laajojen ympäristöprotestien lisäksi kansalaisten liikehdintää myös muiden vahvasti ihmisten arkielämää koskettavien paikallisten asioiden, esimerkiksi rakentamisen ja päivähoidon ympärillä. Millaista on arjen yhteiskunnallinen ja poliittinen toiminta Venäjällä? Nouseeko järjestelmän muutos arjen kysymyksistä ja prostestivalmiista kansasta? Mikä Venäjällä on poliittista?

Venäjästä keskustelemassa apulaisprofessori Veli-Pekka Tynkkynen, dosentti Meri Kulmala ja toimittaja Jussi Konttinen. Juontaja on Ville Blåfield. Videokommentissa tutkija Svetlana Erpyleva Public Sociology Laboratorysta.

14.10. at 16
Global Interest in Africa 

As the importance of Africa grows, global interest in the continent is also steadily increasing. The European Union outlined the basis for a new strategy with Africa in the spring, while Finland is currently putting the finishing touches on a related strategic plan of its own. Why is Africa such a hot topic right now? What are the key developments when a continent and its countries are seeking wellbeing, equality and new beginnings? What kind of an impact do a young population, environmental change and educational issues, among other factors, have on the development of Africa?

Discussing the topic are State Secretary to the Minister for Foreign Affairs Johanna Sumuvuori, Professor of Sociology Elina Oinas, Professor of International Forest Policy Maria Brockhaus and Researcher Gutu Olana Wayessa. Additionally, pre-recorded address will be heard from EU Commissioner for International Partnerships Jutta Urpilainen. The discussion will be hosted by Janne Hopsu.

7.10. klo 16 
Korona ja työelämän tulevaisuus 

Digitalisaatio kiihtyy, epävarmuus lisääntyy ja työn aika- ja paikkasidonnaisuus katoaa. Esimerkiksi näin työelämän tulevaisuutta ennustettiin ennen koronapandemiaa ja nyt nuo kehityskulut ovat saaneet viruksesta yllättävän vauhdittajan. Korona myös jakoi työväestön kolmeen kastiin: koteihinsa sulkeutuneet tietotyöläiset, terveytensä mahdollisesti vaarantavat lähityöläiset ja toisaalta työnsä kokonaan menettäneet. Kuinka kriisi muuttaa suomalaista työelämää? Mitä selviytymiskeinoja eri ammattiryhmillä on?

Työelämästä ja sen tulevaisuudesta koronakriisin varjossa ovat keskustelemassa dosentti Mira Karjalainen ja sosiologian professori Sirpa Wrede Helsingin yliopistosta sekä Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Tuomo Alasoini. Keskustelun juontaa Ville Blåfield.

30.9. Kenen demokratia?

Kansalaisia osallistetaan erilaisiin päätöksiin enemmän kuin koskaan ja osallistamispuhe on kaikkien huulilla. Samalla esimerkiksi poliittinen osallistuminen on jäänyt yhä enemmän hyvin pärjäävien käsiin, kun koulutetut, hyvätuloiset ja terveet osallistuvat aktiivisesti itselleen tärkeisiin keskusteluihin. Kaventuuko demokratia, kun kaikkien ääni ei kuulu päätöksenteossa? Millaisia ratkaisuja osallistamispolitiikalla ja läpinäkyvyyden lisäämisellä voidaan saavuttaa? Minkälaista aktiivisuutta valtio odottaa kansalaisiltaan? 

Osallistumisen eriarvoisuudesta keskustelemassa julkisoikeuden apulaisprofessori Ida Koivisto, Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio ja sosiologian professori Eeva Luhtakallio. Juontaja on Jari Hanska.

23.9. Koronan jäljet koulussa

Maaliskuussa 2020 opettajat ja oppilaat joutuivat hyppäämään hetkessä tuntemattomaan. Yhtäkkinen etäopetus ei sopinut kaikille ja koronakevään jälkiä korjataan todennäköisesti pitkään. Kriisi paljasti eroja opetuksessa ja korosti oppilaiden perhetaustan vaikutusta. Mitä keväästä voi tutkimusten valossa oppia ja kuinka kouluissa nyt menee? 

Koronan vaikutuksia koulussa puivat Helsingin yliopiston harjoittelukoulujen johtava rehtori, dosentti Tapio Lahtero sekä kasvatustieteen professorit Risto Hotulainen ja Katariina Salmela-Aro. Keskustelua luotsaa Reetta Räty

16.9. Ovatko suomalaiset samassa veneessä?

Yhteiskunta näyttää monesta näkökulmasta jakautuneen voittajiin ja häviäjiin. Onko suomalaisilla vielä sama suunta, jossa rakennetaan yhteistä hyvää? Vai onko eliitti kasvanut globalisaation myötä erilleen ja köyhät joutuneet sivuun muusta yhteiskunnasta? Vahvistaako koronakriisi jakoa vai saako se ihmiset näkemään hyvinvoinnin epätasaisen jakautumisen?

Suomalaisen yhteiskunnan jakolinjoista ja empatiakuiluista ovat keskustelemassa kaupunkiteologian professori Henrietta Grönlund, viestinnän professori Anu Kantola ja sosiaalihistorian apulaisprofessori Sakari Saaritsa, juontajana toimittaja Jari Hanska

9.9. Kulutuskulttuurin jälkeen

Koronakriisin myötä kulutus on notkahtanut maailmanlaajuisesti. Pandemia on nostanut päivänvaloon tutun ristiriidan: jos kaikki kuluttaisivat kuin suomalaiset normaalisti, tarvitsisimme neljä maapalloa – ja jos emme kuluta, Suomen talouskasvu hiipuu. Kuinka pysyvästi korona-aika tulee muuttamaan ihmisten käyttäytymistä ja voiko kriisi toimia sysäyksenä kestävämpään tulevaisuuteen? Keitä olemme, kun emme enää ole kuluttajia?

Kulutuskulttuurin murroksesta ovat keskustelemassa kestävän käyttäytymismuutoksen apulaisprofessori Annukka Vainio, Sitran johtava asiantuntija Sari Laine ja uskontotieteen tohtorikoulutettava Mikko Kurenlahti. Keskustelua vetää toimittaja Jari Hanska.

2.9. Miten maailma makaa?

Koronapandemia on laittanut maailmankirjat sekaisin ja pakottaa meidät ajattelemaan uudelleen esimerkiksi globaalia yhteistyötä, taloutta ja ympäristöä. Onko tämä kriisi erilainen kuin aiemmat ja opimmeko siitä jotain? Millaisessa maailmassa elämme, kun pandemia on ohi?

Maailman tilaa ja tulevaisuutta analysoimassa kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi, ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen ja Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu, juontajana Ville Blåfield.