Aliarvoimme usein eläinten kykyä oppia, kommunikoida ja tuntea tunteita. Mitä uusin tutkimus kertoo eläinten mielestä? Millaisia erikoisia aisteja ja viestintätapoja eri eläinlajeilla on? Mistä tiedämme, milloin eläin voi hyvin?
Jari Hanskan johdolla keskustelemassa ovat dosentti, vanhempi kliininen opettaja
Laura Hännisen tutkimusura on kulkenut vasikoiden kivusta ja levosta hevosten uneen sekä porojen kastraatiokipuun. Hän on ollut mukana myös tutkimuksissa, joissa on tarkasteltu eläimiin kohdistuvia rikoksia, eläinsuojeluvalvonnan toimivuutta ja ihmisten käsityksiä eläinten kivusta. Yhteinen kysymys on ollut sama: mitä eläimen käyttäytyminen kertoo sen kokemuksista ja hyvinvoinnista, jotta me ihmiset osaisimme näitä viestejä paremmin tulkita?
Emma Vitikainen on tutkinut haahkojen yhteistä poikastenhoitoa, muurahaisten sukulaisuutta ja pesätoverien tunnistamista sekä mangustien monimutkaisia sosiaalisia suhteita. Hän on tarkastellut mm. seepramangustien yhteistyötä, hoivaa ja konflikteja, ja eläintarhoissa nelisormimangustien ja metsäpeurojen stressiä ja hyvinvointia. Vitikainen kollegoineen on selvittänyt, kuinka hyvin ihmiset tunnistavat eri eläinlajien tunnetiloja, sekä miten eläintarhaeläinten hyvinvointia arvioidaan. Vitikaisen tutkimusaiheita yhdistää kysymys siitä, miten yhdessä eläminen muovaa eläinten käyttäytymistä ja kokemuksia eri ympäristöissä, sekä kuinka hyvin me ihmiset osaamme niitä tulkita.
Tapahtumaan voi osallistua paikan päällä tiistaina 8.9. klo 17–18.30 Tiedekulmassa (Yliopistonkatu 4, Helsinki) tai livestriimin välityksellä Tiedekulman sivuilla.
Keskustelusta julkaistaan jälkikäteen tallenteet