Opinnäytetöitä

2018

Blomgren, P. (2018). Kemian non-formaalin oppimisympäristön relevanssi oppilaiden ja opettajien näkökulmista.

Kesler, M. (2018). Luovan ongelmanratkaisun menetelmät luokanopettajien biologian didaktiikan kurssilla – kokemukset ja käsitysten muuttuminen. (kasvatustieteen syventävien opintojen tutkielma)

Kiviluoto, O. (2018). Tietokoneavusteisen molekyylimallinnuksen relevanssi 7.–9. luokilla oppilaan ensikokemuksen näkökulmasta.

Mustikkaniemi, H. (2018). Aineenopettajaopiskelijoiden käsityksiä kestävästä kehityksestä ja kiertotaloudesta.

Luostari, T. (2018). Kehittämistutkimus: Relevantti tutkimuksellinen ja kokeellinen opiskelu lääkekemian kontekstissa.

2017

Artjoki, K. (2017). Ohjelmoinnillinen CAD-suunnittelu matematiikan opetuksessa.

Eloholma, M. (2017). Digitalisaation lupauksien lunastajat? Lukiolaisten käsityksiä ohjelmoinnista ja teknologisesta kehityksestä.

Grönqvist, A. (2017). Matematiskt begåvade elever.

Halonen, J. (2017) Non-formaali tiedekasvatus: Tiedeleirien relevanssi lasten ja perheiden näkökulmasta.

Harinen, H. (2017). Undervisning av språkvariation i gymnasiet – med fokus på svenska.

Jokinen, J. (2017). Suomalaisten matematiikanopettajien todennäköisyyslaskennan osaaminen.

Karesvuori, M. (2017). Ensimmäisen vuoden matematiikan aineenopettajaopiskelijoiden derivaattakäsityksiä.

Karjalainen, E. (2017). Kehittämistutkimus: Virtuaalinen matematiikkakerho.

Kettunen, A. (2017). Suomenoppijoiden ymmärtämisongelmien selvittämisstrategiat digitaalisessa kielikeittiössä.

Leppäkoski, R. (2017). Musiikkiharrastuksen ja aivovasteen yhteys matemaattisiin taitoihin.

Lindholm, S. (2017). Biologian ylioppilaskokeiden haasteet : Koetehtävien sisällöt ja vaikeustasot sekä niiden vaikutus todelliseen osaamiseen.

Maasara, J. (2017). Itsearviointityökalu Martinlaakson lukion vektorit-kurssilla.

Meriläinen, S. (2017). Kehittämistutkimus: mustikan ja puolukan kemiaa kokeellisten kotitehtävien kontekstina.

Metsälä, C. (2017). Early English language teaching in the first grade: a comparative case study on approaches, methods and procedures.

Neuman, A. (2017). Motivoiko ohjelmointi? Kuudennen luokan oppilaiden ja opettajan käsityksiä ohjelmoinnin opetuksesta ja oppimisesta

Nieminen, J. (2017). Verkkomateriaalit yliopistotason matematiikan opintojen tukikeinona.

Patana, S. (2017). Stack-tehtävien käyttö yliopiston matematiikan kurssilla.

Pekkarinen, E. (2017). Opiskelijoiden itsearviointi ja oppimistulokset autonomisen oppimisen menetelmässä.

Peltonen, A. (2017). Painetut oppikirjat vai sähköinen oppimateriaali - Oppimateriaalin vaikutus opiskelijoiden oppimiskokemukseen MAY-kurssilla.

Pylväläinen, R. (2017). Arviointi yläkoulun matematiikan opetuksessa.

Ristiluoma, M. (2017). Murtolukujen opetus toiminnallisesti – opetuskokeilu peltipizzamallilla.

Salmijärvi, J. (2017). Ohjaaminen ja ohjaajakoulutus matematiikan yliopisto-opetuksessa – Laskuharjoitus- ja kisälliohjaajien kokemuksia.

Sihvonen, T. (2017). Kahden vastakkaisen matematiikka - Albert Lautman ja matematiikan filosofia.

Sivén, M. (2017). Käännepiste.

Sääskilahti, L. (2017). Lukion opettajien minäpystyvyys bioteknologian opetuksessa ja asenne bioteknologiaa kohtaan.

Torttila, M. (2017). Aloittavien matematiikan yliopisto-opiskelijoiden derivaatan ymmärrys ja virhekäsitykset.

Tyrylahti, J. (2017). Opiskelijoiden motivaatiotekijät yksilölliseen oppimiseen sekä motivaatiotekijät ja mieltymykset tehostettuun kisällioppimiseen lukion matematiikan pitkässä oppimäärässä.

Tyvijärvi, J. (2017). Funktion kulun tutkiminen.

Vesterinen, E. (2017). L'enseignement de la morphologie verbale en FLE – le cas des apprenants finnophones.

2016

Asikainen, T. (2016). Kehittämistutkimus: Muovien kierrätyksen opettaminen ongelmalähtöisen oppimisen avulla lukio-opetuksessa.

Einiö, R. (2016). Kieliopin toiminnallinen oppiminen ja opettaminen – tausta, harjoitustyypit ja oppimistavoitteet.

Eronen, J. (2016). Yhtälönratkaisu yläkoulun matematiikassa. 

Ghulam, S. (2016).  Design-based research: The use of computer-based molecular modelling to enhance student understanding of chemical bonding.

Halmekoski, P. (2016). Kartioleikkaukset projektiivisessa geometriassa steinerpedagogisesta näkökulmasta. 

Hannula, A. (2016). Yläkouluikäisten virhekäsityksiä yhtälön ratkaisussa. 

Hatakka, E. (2016). Avoimet tehtävät apuna yläasteen matematiikan sisältöjen opettamisessa ongelmanratkaisun kautta.

Heikkinen, M. (2016). Les fonctions pédagogiques de la technologie en classe de FLE.

Heinilä, M. (2016). Seikkaillen suomea: vertaistuen merkitys seikkailullisessa kielenoppimismetodissa.

Heiskanen, N. (2016). Kehittämistutkimus: Tutkimisen taitojen edistäminen tutkimuksellisella spektrofotometrian oppimiskokonaisuudella lukion kemian opetuksessa. 

Hintsala, I. (2016). Geometriaa, ongelmia ja ratkaisuja.

Hjelm, E. (2016). Tytöt, pojat ja tietojenkäsittelyn opettaminen.

Hjerppe, H. (2016). Äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjojen ja opettajan materiaalien mielipidettä kysyvät tehtävät osallistumisen taitojen näkökulmasta.

Kangasniemi, S. (2016). Aritmetiikka algebran ongelmana? Kahdeksasluokkalaisten yleisimpiä virhekäsityksiä siirryttäessä aritmetiikasta algebraan.

Koski, R. (2016). Käsitekuutio ja Käsitteistä kokonaisuuksiksi : biologian opetuspelien kehittäminen lukiolaisille.

Kärkkäinen, J. (2016). Opetussuunnitelmien eroavaisuudet Helsingin kaupungin peruskoulun 6.-9. luokkien ja Eurooppalaisen koulun Secondary 1 – 4 vuosiluokkien matematiikan opetuksessa.

Leppäkoski, A. (2016). Modernit opetussuunnitelmat matematiikan historian valossa.

Linnavuori, I. (2016). Kehittämistutkimus: Luonnontieteellistä lukutaitoa yläkoulun kemian opetukseen.

Nissinen, A. (2016). Avoimet tehtävät yläkoulun matematiikan osana. 

Nuutinen, N. E. (2016). 8.-luokkalaisten suhtautuminen matematiikkaan ja oppimispelien vaikutus heidän asenteisiinsa. 

Ojanen, S. (2016). Kirjallinen kielentäminen yliopiston matematiikan opetuksessa. 

Parviainen, J.-P. (2016). Aineenopettajille tarkoitettu internet-sivusto: Helsinkiläisten aineenopettajien mielipide sivuston potentiaalisista materiaaliin, kommunikointiin ja opetusalan uutisiin liittyvistä ominaisuuksista. 

Peippo, T. (2016). Tieto- ja viestintätekniikka ja ohjelmointi matematiikan opetuksessa.

Salmela, E. (2016). Matematiikkaa origameilla.

Simoinen, L. (2016). Minäpystyvyys matematiikassa. 9.-luokkalaisten minäpystyvyys ja yhtälönratkaisutaito. 

Suokas-Ikonen, M. (2016). Lukemaan innostamisen hankkeet alakouluissa.

Tiitu, H. (2016). Anna Karenina -periaate. Kohti matematiikan oppimisympäristössä toteutettua virheiden luokittelua. 

Uotila, K. (2016). Ohjelmointi yläasteen matematiikassa. 

Vesanen, T. (2016). Todennäköisyyslaskenta lukiossa ja ylioppilaskirjoituksissa. 

Vuorinen, S. (2016). Tutkimuksellisuus lukion maantieteen opetuksessa – näkökulmana ruoan alkuperä. 

2015

Anttila, S. (2015). Google Earthin käyttö maantieteen lukio-opetuksessa. Tutkimus maantieteen opettajien valmiuksista ja asenteista sekä pelikokeilu. 

Jeskanen, E. (2015). Eheyttävä kemian opetus nuorten kiinnostuksen tukena: esimerkkinä kiertotalous.

Huomo, T. (2015). Koodikatselmointi osana ohjelmoinnin opetusta.

Kervinen, A. (2015). Biologian yliopisto-opiskelijoiden virhekäsitykset fotosynteesistä.

Kontto, M. (2015). Verkkomateriaalin käyttö lukion luonnonmaantieteen opetuksessa.

Laamanen, J. (2015). Kehittämistutkimus: Puskuriliuoskäsitteen oppimisen tukeminen kokeellisuuden avulla.

Lilja, S. (2015). Biologian opettajien opetuskäsitykset sekä opettajien tyytyväisyys koulun mikrokulttuuriin.

Mutanen, J. (2015). Kehittämistutkimus biologian olympiavalmennuksesta: relevanttia tiedekasvatusta biologiasta kiinnostuneille.

Oittinen, R. (2015). Kriittinen medialukutaito maantieteen opetuksessa: lukio-oppilaiden tulkintoja siitä, kuinka media muokkaa mielikuvia Vuosaaresta

Seuri, S. (2015). Kieltä ja kirjallisuutta verkossa. Yläkoulun opettajien kokemuksia verkko-oppimateriaalien käytöstä suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksessa.

Sirkiä, T. (2015). Sähköparin oppimista tukeva tietokonesimulaatio kemian lukio-opetukseen.

Sjöblom, A. (2015).  Att höja högstadieelevernars intresse för kemia med hjälp av en demonstrstionsvideo.

Vilén, H. (2015). Kehittämistutkimus: Orgaanisten yhdisteiden hapetuspelkistysreaktioiden kokeelliset työt lukion kemian oppimisen tukena.

2014

Haatainen, O. (2014). Kehittämistutkimus: Verkkomateriaali suklaasta eheyttävään kemian opetukseen.

Huusko, J. (2014). Nanoteknologian kokeelliset työt kemian opetuksessa.

Jääskeläinen, M. (2014). Kemian sähköisen ylioppilaskokeen mahdollisuuksia ja haasteita.

Kabata, L. (2014). Kehittämistutkimus: Verkkomateriaali jätevedenpuhdistukseen ongelmalähtöiseen opetukseen.

Kavonius, R, (2014). Miten tukea heikosti kemiassa suoriutuvaa oppilasta?

Kousa, P. (2014). Kosmetiikan kemia kontekstuaalisen oppimisen apuvälineenä.

Kunttu, T. (2014). CLIL-opettajien työssään kohtaamia ongelmia ja heidän ratkaisukeinojaan.

Manninen, M. (2014). Historian tekstitaitojen opettamiseen tarkoitetun oppimateriaalin luomisprosessin anatomia.

Palomäki, A-K. (2014). Lääkeaineisiin ja rohdoksiin liittyvien tutkimuksellisten kokeellisten töiden kehittäminen lukion kemianopetukseen.

Pekkinen, H. (2014). Ei vain koulussa opittua - Opettajien käsityksiä historiasta ja sen opettamisesta sekä arviointia kouluopetuksen roolista historiatietoisuuden kehittymisessä.

Rantaniitty, T. (2014). Kehittämistutkimus: Mausteiden kemiaa verkkomateriaalina peruskouluun.

Turkka, J. (2014). Luokkahuonekeskustelut kemian opettamisessa: tapaustutkimus opettajien käsityksistä.

2017

Lilleberg, T., Uusoksa, J. (2017). "Globaalit haasteet" -kurssi. Ilmiöoppimista ja kestävän kehityksen kasvatusta LOPS2015 puitteissa.

2015

Kainulainen, H. (2015). Luokkahuoneen ulkopuoliset oppimisympäristöt yläkoulun maantiedossa.

2015

Haapanen, M. (2015). Kahdeksasluokkalaisten käsityksiä maailmasta mentaalikarttojen avulla. 

Lindholm, M. (2015). Sähköinen ylioppilaskoe maantieteessä. Tapaustutkimus sähköisten koetehtävien toimivuudesta opiskelijoiden ja opettajien kokemuksien pohjalta.