Tiedekasvatuskeskuksen historia

Valmistelu Helsingin yliopiston LumA-tiedekasvatuskeskuksen perustamiseksi alkoi prof. Maija Akselan ja yliop.leht. Marjo Vesalainen johdolla loppuvuodesta 2015. 

Keskus aloitti toimintansa 1.1.2017. Keskuksen avajaisia vietettiin 14.2.2017.

LUMA-keskuksen historia

LUMA-toiminta (lyhenne sanoista LUonnontieteet ja MAtematiikka) on ollut aktiivista Suomessa vuodesta 1996 lähtien. LUMA-projekti oli matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen kehittämisprojekti Opetushallituksessa vuosina 1996-2002.

Valtakunnallinen LUMA-keskus perustettiin Helsingin yliopistoon 9.12.2003 ja sen avajaisia vietettiin Kumpulan kampuksella 28.2.2004. Keskuksen perustaneeseen johtoryhmään kuuluivat edustajat opetusministeriöstä, Opetushallituksesta, Helsingin yliopiston biotieteellisestä tiedekunnasta, käyttäytymistieteellisestä tiedekunnasta ja matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta, Helsingin kaupungin opetusvirastosta (kuntien edustaja), Taloudellisesta tiedotustoimistosta, Kemianteollisuus ry:stä, Metsäteollisuus ry:stä ja Teknologiateollisuus ry:stä. Keskuksen strategiassa (2005) keskus määriteltiin seuraavasti: ”Se on Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan koordinoima sateenvarjo-organisaatio koulujen, yliopistojen ja elinkeinoelämän yhteistyölle”. Keskuksen tavoitteena oli luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian oppimisen, opiskelun ja opetuksen edistäminen kaikilla tasoilla.

Valtakunnallisen LUMA-keskuksen yhdeksi tavoitteeksi oli asetettu myös LUMA-toiminnan vahvistaminen koko Suomessa. Tavoitteen toteutumiseksi edistettiin LUMA-keskusten syntymistä eri korkeakoulujen yhteyteen eri puolille Suomea. Vuodesta 2007 lähtien Suomeen perustettiin LUMA-keskuksia myös muiden yliopistojen yhteyteen. Vuonna 2009 Opetushallituksen asettama matematiikan ja luonnontieteiden neuvottelukunta (2009) suositteli LUMA-toiminnan vahvistamista Suomessa eri korkeakoulujen yhteisellä LUMA-keskusten verkostolla. Tavoitteen toteuttamiseksi asetettiin vuoden 2010 alusta alkaen kansallinen LUMA-neuvottelukunta. Kansallisen LUMA-neuvottelukunnan tehtäväksi määriteltiin seuraava: ”Se laatii valtakunnallisen LUMA-strategian LUMA -toiminnan pohjaksi, sopii painopistealoista sekä yhteistyöhankkeistta ja niiden rahoituksesta. Lisäksi neuvottelukunta sopii yhteisestä tiedotuksesta ja hankkeeseen liittyvästä tutkimuksesta sekä kansainvälisistä yhteistyöhankkeista ja vaihtaa kokemuksia erilaisista toimintamalleista.” LUMA-keskus Suomi avattiin 8.11.2013 katto-organisaatioksi suomalaisten yliopistojen LUMA-keskuksille vahvistamaan ja edistämään niiden yhteistyötä kansallisesti ja kansainvälisesti.

AinO-keskuksen historia

Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan Aineenopettajankoulutuksen kehittämishanke (AinO-hanke) käynnistyi vuoden 2001 alussa. Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli kouluttaa lisää aineenopettajia aloille, joissa lähivuosina eläkkeelle jäävien opettajien määrän ennakoitiin olevan erityisen suuri. Lisäksi hankkeessa kehitettiin humanistisen alan aineenopettajankoulutusta ja pyrittiin parantamaan sen näkyvyyttä humanistisessa tiedekunnassa. 

Vuonna 2001 perustettiin humanistiseen tiedekuntaan opetusministeriön hankerahoituksen turvin englannin, saksan, ruotsin sekä äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajan koulutusohjelmat. Opiskelijoiden valinta koulutusohjelmiin toteutettiin suoravalintana, eli opiskelijat aloittivat opetettavan aineen opinnot ja opettajan pedagogiset opinnot rinnakkain heti ensimmäistä opiskeluvuodesta alkaen. Humanistinen ja käyttäytymistieteellinen tiedekunta saivat hankerahoitusta vuosille 2001-2003 yhteensä 90 opiskelijan valintaan ja kouluttamiseen. Vuonna 2003 tiedekunnat saivat rehtorilta lisärahoitusta suoravalinnan jatkamiseksi 30 opiskelijan lisäkiintiöllä. Opetusministeriö myönsi AinO-hankkeelle jatkorahoitusta kaudelle 2004-2006 ja vuosina 2004 ja 2005 valittiin koulutusohjelmiin vielä 100 opiskelijaa.

Syksyllä 2005 otettiin käyttöön uusi tutkintojärjestelmä ja uudet tutkintovaatimukset sekä ainelaitoksilla että opettajan pedagogisissa opinnoissa. Osa suoravalintaopiskelijoista suoritti tutkintonsa loppuun vanhojen vaatimusten mukaan suurimman osan siirtyessä uuteen järjestelmään. Suurin muutos uudessa tutkintojärjestelmässä koski opettajan pedagogisia opintoja, joiden kehittämistyössä suoravalintakokeilulla oli tärkeä merkitys. Syksystä 2005 alkaen pedagogisten opintojen puolella siirryttiin uuteen neljästä moduulista rakentuvaan opetussuunnitelmaan. Suoravalintamalli ei humanististen aineiden puolella ollut sen jälkeen enää käytössä. 

AinO-hankkeessa seurattiin tarkasti suoravalintaopiskelijoiden kokemuksia ja heidän opintojensa etenemistä. Valintojen järjestelyjen, opiskelijoille laadittujen valmiiden lukujärjestysten sekä pedagogisten opintojen hajauttamisen pohjalta saatiin paljon arvokasta tietoa ja kokemuksia. AinO-hankkeessa julkaistiin aiheesta kolme raporttia:

  • Johannan Mikkonen (toim.): Suoraan opettajaksi. Kokemuksia aineenopettajan koulutusohjelmista humanistisessa tiedekunnassa vuodesta 2001. (Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta 2006)
  • Kaisa Bauer, Taina Kaivola, Vesa Nikkilä: Muuttuva opettajuus, kehittyvä koulutus. Humanistisen alan aineenopettajan koulutuksen kehittäminen Helsingin yliopistossa vuosina 2001–2004. (Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta, 2004)
  • Kaisa Härkki: Aineenopettajakoulutus Suomen yliopistojen humanistisissa tiedekunnissa. (Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta, 2002)

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun saksan lehtori Marja K. Martikainen aloitti AinO-hankkeen koordinaattorina syksyllä 2005 tehtävänään viedä aineenopettajankoulutushankkeen tavoitteita eteenpäin. Hänen aloitteestaan ryhdyttiin humanistisessa tiedekunnassa loppuvuodesta 2005 suunnittelemaan AinO-keskusta, humanistisen alan opetus- ja tutkimuskeskusta. Esikuvana olivat resurssikeskukset eurooppalaisissa yliopistoissa sekä Helsingin yliopiston luonnontieteellisen alan vastaava keskus, Luma-keskus. Martikaisen apuna erityisesti keskuksen verkkosivujen alustavassa suunnittelussa toimi syksyllä 2005 fil. yo Erja Niinimäki.

Humanistinen tiedekunta ja AinO-hanke järjestivät 9.12.2005 hotelli Vuorannassa seminaarin, jonka työryhmien suunnitelmien pohjalta AinO-keskuksen alustavat toimintalinjat hahmottuivat. Humanististen aineiden laajan kirjon joukosta päätettiin aluksi lähteä liikkelle vieraiden kielten opetuksesta. Kevällä 2006 perustettiin vieraiden kielten osalta AinO-keskuksen suunnitteluryhmä, joka Marja K. Martikaisen johdolla ryhtyi suunnittelemaan AinO-keskukselle hahmoteltuja tehtäviä.

AinO-keskus toimi alkuvaiheessa verkkoportaalina. Keskus päätettiin avata Euroopan kielipäivänä 26.9.2006. Avajaisten lisäksi samana päivänä järjestettiin kielipäivän tempaus koululaisille yhdessä kieltenopettajien liiton SUKOLin kanssa. Opetusministeriö myönsi AinO-keskukselle rahoitusta vuosille 2007–2009.