Terveysklusterin kasvu edellyttää investointeja, sujuvia lupia ja rohkeita valintoja

Miten Helsinki nousee Euroopan terveystutkimuksen kärkeen ja mitä elinkeinoelämä ja yliopisto voivat tehdä yhdessä?

Ensimmäinen Science and Business in Dialogue -tapahtuma yhdisti pääkaupunkiseudun terveysklusterin toimijat ja Helsingin yliopiston lääke- ja terveystieteen tutkijat Tiedekulmassa 19.3.2015. Tilaisuudessa keskusteltiin Helsingistä eurooppalaisena osaamiskeskittymänä. Yliopiston ja Helsingin kaupungin esiselvitys Helsingin life science -alojen tilanteesta ja kehittymisnäkymistä julkaistiin helmikuussa.

Nopeita tuloksia yhteistyöstä

Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM:n johtaja Olli Kallioniemen ja Pfizerin Medical Advisor Saara Tikan avaus innostaa. Oikeiden kumppaneiden kohtaaminen voi tuottaa merkittäviä tuloksia, myös nopeasti.

- Tuore yhteistyö Pfizerin kanssa on ollut hieno esimerkki. Julkaisimme alle vuodessa yhteisen julkaisun arvostetussa Nature-tiedelehdessä ja löysimme munuaissyöpälääkkeelle uuden käytön lääkeresistentin leukemian hoidossa, kertoi Kallioniemi.

Innostava esimerkki herätti keskustelua. Helsingissä nähdään olevan osaamista, ja yliopiston uusia toimintatapoja ja avauksia esimerkiksi life science -alojen nostamiseksi kiitettiin. Terveysinnovaatioissa ja -teknologioissa on paljon potentiaalia ja Helsinki kiinnostaa alan suuria kansainvälisiä toimijoita juuri tutkimuksen korkean tason takia.

Helsinki ja Uusimaa ovat sitoutuneita edistämään alaa. Yhteistyö eri toimijoiden välillä tiivistyy jatkuvasti ja Meilahden Akateeminen lääketiedekeskus Helsinki yhdistää sairaanhoitopiiri-HUS:n, yliopistollisen sairaalan ja yliopiston tutkimusyksiköt entistä tiiviimmin. Osaaminen on vahvaa lääketieteellisestä fysiikasta soveltavaan potilastyöhön.

Huippututkimuksen lisäksi tarvitaan rahaa ja investointeja maailmalta. Helsinki kiinnostaa, kun investoija voi osaamisen lisäksi luottaa liiketoimintaympäristön vakauteen ja esimerkiksi sujuviin lupamenettelyihin potilastutkimuksissa. Suomen menestystä tukevat myös toimiva informaatioteknologia ja mahdollisuudet suurten datamassojen käsittelyyn esimerkiksi kansallisen biopankin kautta.

Ilman rohkeutta ei synny tutkimusta tai rahoitusta

Tarvitaan rohkeutta, nopeutta ja riskejä sietäviä pelle pelottomia sekä sattumia ja kohtaamista mahdollistavia yhteisöjä. Rohkeutta tarvitaan myös valintojen tekemisessä: Suomi tai Helsinki ei voi olla huippu kaikessa, mutta voi olla paras aloilla, joilla tehdään maailmanluokan tutkimusta sekä yliopistoissa että yrityksissä. Esimerkkejä aloista ovat muun muassa syöpätutkimus ja neurotiede.

Yliopisto voi rohkeasti markkinoida osaamistaan elinkeinoelämälle ja tarjota tutkimuksessa syntyviä idea-aihioitakin kaupallistettavaksi. Kumppaneita löytyy, kunhan tieto liikkuu, todettiin keskustelijoiden joukosta.

- Olemme monen mielestä the best kept secret in the world. Toivottavasti emme ole sitä enää tulevaisuudessa, totesi Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kola.

Keskusteluun osallistui edustajia muun muassa Lääketeollisuus ry:stä, Elinkeinoelämän keskusliitosta, GE Healthcare Finlandista, MSD Finlandista, GSK:lta, Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiöstä ja FiHTA ry:stä sekä yliopiston, lääketieteellisen tiedekunnan ja alan tutkimusyksiköiden johtoa.