Teologian ja uskonnontutkimuksen kandiohjelma

Toisin kuin joskus on ajateltu, uskontojen vaikutus ei ole maailmassa vähenemässä. Uskonnolliset ilmiöt ja instituutiot ovat läsnä kaikkialla kuten ne ovat olleet myös menneinä aikoina. Uskonnot vaikuttavat monin tavoin ihmisten elämään myös tämän päivän maailmassa: esimerkiksi seksuaalisuuteen, vallankäyttöön, sosiaalisiin suhteisiin sekä sairauden ja kuoleman kohtaamiseen. Jos haluaa ymmärtää ihmistä ja kulttuuria, on pystyttävä tulkitsemaan uskontoa.

Teologian ja uskonnontutkimuksen kandiohjelma kouluttaa uskonnon asiantuntijoita yhteiskunnan eri tehtäviin. Tällaista osaamista tarvitaan paitsi perinteisillä teologin aloilla kuten uskonnollisissa yhteisöissä ja kouluissa myös järjestöissä, yrityksissä, tiedonvälityksen ja median palveluksessa sekä julkisen hallinnon tehtävissä. Vapaavalintaisten opintojen osuus voi olla jopa kolmasosa kanditutkinnosta, joten opiskelija voi rakentaa asiantuntemustaan monipuolisesti.

Kandiohjelman opetus perustuu teologisessa tiedekunnassa tehtävään korkeatasoiseen tutkimukseen. Tiedekunnassa tutkitaan mm. eurooppalaisen uskonnollisuuden juuria, uskontojen kohtaamista, teologian ja uskonnon vaikutusta moderniin länsimaiseen ajatteluun ja yhteiskuntaan. Tutkimuksen painopisteitä ovat myös uskonnon suhde yksilöiden ja yhteiskuntien hyvinvointiin sekä uskonnollisuuden muuttuminen Suomessa ja muualla. Uusia aluevaltauksia tehdään tutkimuksessa ja opetuksessa. Esimerkiksi syksystä 2019 alkaen kandiohjelmaa laajennetaan islamilaisen teologian opintosuunnalla. Kandiohjelma kehittää yhteistyössä Avoimen yliopiston kanssa uusia verkkokursseja ja digitaalisia oppimisympäristöjä.

Teologian ja uskonnontutkimuksen opinnot tarjoavat sekä klassista sivistystä että näköaloja uskonnon rooliin globaalissa maailmassa. Helsingin yliopiston koulutusuudistuksen mukaisesti kandiohjelmassa painotetaan taitojen kertymistä ja yhteyksiä työelämään. Kandiohjelmasta voi jatkaa suoraan teologian ja uskonnontutkimuksen maisteriohjelmaan, mutta kandi antaa hyvän monitieteisen pohjan myös muiden alojen opiskelulle.

Risto Uro

Kandiohjelman johtaja

Teologian ja uskonnontutkimuksen kandiohjelma tarjoaa osaamisperusteista uskonnon asiantuntijuuteen tähtäävää koulutusta.

TIE­TEE­NA­LA­KOH­TAI­SET TIE­DOT JA TAI­DOT

Opiskelija

  • ymmärtää miten teologiaan ja uskontoon kohdistuva tutkimustieto syntyy ja miten se eroaa muusta uskontoa koskevasta ajattelusta
  • tunnistaa teologian ja uskonnontutkimuksen keskeiset käsitteet, näkökulmat ja tutkimusmenetelmät sekä pystyy muodostamaan niiden pohjalta tarkoituksenmukaisia tutkimuskysymyksiä
  • kykenee soveltamaan joitakin tieteenalan tutkimuksellisia välineitä uskontojen yksilöllisten, kulttuuristen ja sosiaalisten ilmenemismuotojen analyysiin
  • on saanut valmiuksia ihmisen kohtaamiseen ja katsomusten väliseen dialogiin sekä työhön hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen puolesta

YLEI­SET TAI­DOT JA VAL­MIU­DET

Opiskelija

  • osaa viestiä suullisesti ja kirjallisesti oman alan asiantuntijoille ja muulle yleisölle äidinkielellä, toisella vieraalla kielellä ja toisella kotimaisella kielellä
  • kykenee suunnitelmalliseen työskentelyyn, muilta saadun palautteen hyödyntämiseen ja yhteisten hankkeiden toteuttamiseen
  • osaa tuottaa itsenäisiä esityksiä tieteellisen kirjoittamisen periaatteita noudattaen
  • osaa hankkia, käyttää ja arvioida alalle relevanttia ja tutkimusperäistä tietoa tarkoituksenmukaisesti 
  • osaa käyttää monipuolisesti tietotekniikkaa tiedon hakemisessa ja esittämisessä

ASIAN­TUN­TI­JAI­DEN­TI­TEET­TIIN LIIT­TY­VÄT TIE­DOT JA TAI­DOT 

Opiskelija

  • tunnistaa oman osaamisensa ja osaa rakentaa omaa asiantuntijuuttaan
  • osaa asettaa tavoitteita omalle kehittymiselleen ja suunnitella opintojaan niiden mukaan 
  • on saanut valmiuksia asiantuntijuutensa soveltamiseen erilaisissa työtehtävissä

Kandiohjelma on kolmivuotinen ja sen laajuus on 180 opintopistettä (op). Sen opinnot antavat perustiedot teologian ja uskonnon asiantuntemukselle, minkä jälkeen opiskelija voi syventää osaamistaan. Tavoitteena on, että kandidaatin tutkinnon suorittanut jatkaa opintojaan ja valmistuu maisteriksi.

Vasemmalla on yksinkertainen malli tutkinnon rakenteesta. Huomaathan, että rakenne voi olla hieman erilainen opintosuunnasta riippuen.

Kandidaatintutkinnossa ensimmäisenä vuonna opiskelija tutustuu koulutusohjelman oppialoihin, teorioihin ja näkökulmiin sekä oppii tiedonhankintaan ja viestintään liittyviä perustaitoja. Toisen ja kolmannen vuoden aikana opiskelijat oppivat keskustelemaan ja analysoimaan teologian ja uskonnontutkimuksen teemoja ja ilmiöitä laajemmin sekä saavat työelämävalmiuksia ja työkaluja oman asiantuntijaidentiteetin kehittämiseen. 

Opinnot eriytyvät sen mukaan, hakeutuuko opiskelija opiskelemaan jonkin opintosuunnan mukaisesti ja mitä kursseja hän valitsee kurssitarjonnasta oppialaosaamista laajentaviksi opinnoiksi ja teemaopinnoiksi. Opintosuunnat ovat kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen asiantuntijatyön opintosuunta, opetuksen ja kasvatuksen asiantuntijatyön opintosuunta sekä syksystä 2019 lähtien islamilaisen teologian opintosuunta, jossa on mahdollista suorittaa myös islamin aineenopettajakelpoisuuteen vaadittavat opinnot (60 op).

Tutkinnon rakenne

Alla yksityiskohtaisempi esitys tutkintorakenteesta opintosuunnittain. 

 

teologian ja uskonnontutkimuksen kandiohjelman tutkintorakenne

 

Teologian ja uskonnontutkimuksen kandiohjelmassa opiskelemiseen liittyvistä käytännöistä saa lisätietoa Opiskelijan ohjeista.

Kurssitarjontaa ja tutkintorakennetta voi myös tarkastella Weboodissa opinto-oppaasta

Alla lisätietoa kandiohjelman opinnoista.

Perusopinnot

Opinnot kandiohjelmassa alkavat perusopinnoilla, jotka ovat kaikille koulutusohjelmassa opiskeleville yhteiset.

Teologian ja uskonnontutkimuksen perusopinnot (25 op)

  • Eksegetiikan perusteet (5 op)
  • Kirkkohistorian perusteet (5 op)
  • Käytännöllisen teologian perusteet (5 op)
  • Systemaattisen teologian perusteet (5 op)
  • Uskontotieteen perusteet (5 op)

Aineopinnot

Aineopintoihin sisältyy sekä pakollisia että vapaasti valittavia opintojaksoja. Aineopinnot ovat islamilaisen teologian opintosuunnassa osittain erilaiset.

Teologian ja uskonnontutkimuksen aineopinnot (60op) 

  • pakolliset yhteiset aineopinnot
    • Filosofia, tiede ja uskonto    (5 op)
    • Ihminen, yhteisö ja uskonto  (5 op) / islamilaisen teologian opintosuunnassa Islam, yksilö ja yhteisö (5 op)
  • proseminaari (4 op)   
  • kandidaatintutkielma (6 op)
     
  • oppialaosaamista  laajentavat opintojaksot (2 x 5 op) muissa kuin islamilaisen teologian opintosuunnassa
    • valitaan vapaasti kaksi eri kurssia kahdesta eri oppiaineesta
    • oppiaineet ovat:
      • eksegetiikka
      • kirkkohistoria
      • käytännöllinen teologia
      • systemaattinen teologia
      • uskontotiede
    • islamilaisen teologian opintosuunnassa opiskelija suorittaa viisi pakollista opintojaksoa, jotka ovat
      • KIK-AR216 Islamin peruskurssi (5 op)
      • KIK-AR217 Johdatus Koraaniin ja hadith-teksteihin (5 op)
      • TUK-IST2505 Islamin tulkintaperinteet (5 op)
      • KUKA-AF231 Islamin monimuotoisuus (5 op)
      • TUK-2501 Maailman uskontoperinteet (5 op) 
  • temaattiset opinnot (30 op)
    • valitaan (3 x 5 op)  teema-alueesta Uskonto, historia ja yhteiskunta 
    • valitaan (3 x 5 op) teema-alueesta Arvot ja globaalin maailman haasteet
    • yhden temaattisista opintojaksoista tulee olla luentokurssia syventävä jakso
    • islamilaisen teologian opintosuunnassa opiskelija suorittaa kolme kurssia kolmesta eri temaattisesta ryhmästä (15 op). Ryhmät ovat:
      • Ajankohtaiset keskustelut ja kirjalliset lähteet
      • Muslimit ja maailmanlaajuinen islam
      • Islam ja sukupuoli

Koulutusohjelman yhteiset opinnot 25 op

Yhteiset opinnot ovat nimensä mukaisesti kaikille koulutusohjelman opiskelijoille yhteiset.

  • puheviestintä (1+2 op)
  • kirjoitusviestintä (2 op)
  • toinen kotimainen kieli (3 op)
  • vieras kieli (4 op)
  • tieto- ja viestintätekniikan ja tiedonhallinnan perusvalmiudet (3 op) 
  • työelämätaidot (5 op)  
  • työelämään tutustuminen (5 op)    

Klassiset kielet

Klassinen kieli suoritetaan ensimmäisenä opiskeluvuonna. Kielivaihtoehdot ovat:

  • heprea, kreikka tai latina (10 op)
  • islamilaisen teologian opintosuunnassa klassinen arabia (10 op)

Lisäksi opiskelija suorittaa vapaavalintaisia opintoja 60 op, jotka sisältävät

  • toisten tieteenalojen opintokokonaisuuksia  vähintään 25 op     
  • valinnaisia opintoja omasta koulutusohjelmasta tai muista koulutusohjelmista 35 op

tai

kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen asiantuntijatyön opintosuunnassa

  • klassisia kieliä (kreikka, heprea ja latina) 20 op          
  • valinnaisia opintoja omasta koulutusohjelmasta tai muista koulutusohjelmista 40 op

tai

opetuksen ja kasvatuksen asiantuntijatyön opintosuunnassa  ja islamilaisen teologian opintosuunnassa, jos opiskelija haluaa opettajaksi

  • toisen opetettavan aineen opinnot 60 op

Opiskelijakokemuksia teologisesta tiedekunnasta

Katso video, jossa opiskelijat kertovat, mitä ovat oppineet ensimmäisenä vuotenaan teologisessa tiedekunnassa (Youtube).

Videomuotoista opetusmateriaalia teologisesta tiedekunnasta

Katso Teologisen opetus -kanavalla Youtubessa.

Teologisen tiedekunnan kursseja

Esimerkiksi näille kursseille voit osallistua teologia ja uskonnontutkimuksen kandiohjelman puitteissa:

Hyvä elämä ja arvot

Kurssin ydinkysymyksenä on, mitä on hyvä elämä ja miten vahvistaa kykyämme elää hyvä elämä niin yksilöinä, yhteisöinä kuin yhteiskunnankin näkökulmasta. Kurssilla tutkitaan erilaisia hyvän elämän malleja ja hyvän elämän edellytyksiä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta. Hyvää elämää koskevia kysymyksiä tarkastellaan paneutumalla arvojen käsitteeseen sekä sen erilaisiin merkityksiin ja käyttöyhteyksiin. Tavoitteena on laajentaa ymmärrystä eri tavoista hahmottaa ja arvottaa elämän hyvyyttä tutustumalla sekä eri filosofien, eri uskontojen kuin eri psykologisten tutkimustenkin tarjoamiin näköaloihin elämän arvokkuudesta, arvojen todeksi elämisestä, sekä ihmisten välisestä yhteistoiminnasta.

Kaupunki uskonnon kontekstina

Kurssin jälkeen opiskelija osaa eritellä kaupunkikontekstien erityispiirteitä uskontojen ympäristöinä ja hahmottaa kaupungistumisessa tapahtunutta historiallista kehitystä. Tutuksi tulee muun muassa individualismin, useiden uskontojen ja maailmankatsomusten rinnakkaiselo sekä kaupunkikontekstien sosiaalisten ongelmien yhteys uskontoon yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskuntien tasolla. Kurssilla tehdään itse kenttätehtäviä ja havainnointia.

Uskonto, teologia ja ympäristökysymys

Kurssilla tarkastellaan kahta asiaa: 1) millä tavalla eri uskontoperinteissä on paikannettu ihmisen ja luonnonympäristön suhdetta ja 2) miten näissä uskontoperinteissä on reagoitu globaaleihin ympäristöongelmiin, ja miten tämä reagointi on suhteessa luontosuhteen ymmärrykseen. Kurssi jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan kristillistä ympäristötoimintaa, sen syntyä ja kehitystä sekä kehitykseen vaikuttaneita ympäristö- ja sosiohistoriallisia vaiheita. Lisäksi esitellään kristillisen ekoteologian rakentumista ja pääasiallisia koulukuntia. Kurssin toisessa osassa tarkastellaan muiden maailman uskontoperinteiden ympäristöliikehdintää sekä historiallisessa kehyksessä että nykyaikana. Käsiteltäviä perinteitä ovat islam, hindulaisuus, buddhalaisuus, alkuperäiskansojen uskonnot sekä modernit ekouskonnollisuuden muodot. Tavoitteena on tuottaa yleiskuva uskonnollisesta ympäristöajattelusta ja sen variaatioista eri uskontoperinteissä.

Kaikki teologian ja uskonnontutkimuksen kurssit löydät Helsingin yliopiston kurssisivuilta.