Teologian ja uskonnontutkimuksen kandiohjelma

Toisin kuin joskus on ajateltu, uskontojen vaikutus ei ole maailmassa vähenemässä. Uskonnolliset ilmiöt ja instituutiot ovat läsnä kaikkialla kuten ne ovat olleet myös menneinä aikoina. Uskonnot vaikuttavat monin tavoin ihmisten elämään myös tämän päivän maailmassa: esimerkiksi seksuaalisuuteen, vallankäyttöön, sosiaalisiin suhteisiin sekä sairauden ja kuoleman kohtaamiseen. Jos haluaa ymmärtää ihmistä ja kulttuuria, on pystyttävä tulkitsemaan uskontoa.

Teologian ja uskonnontutkimuksen kandiohjelma kouluttaa uskonnon asiantuntijoita yhteiskunnan eri tehtäviin. Tällaista osaamista tarvitaan paitsi perinteisillä teologin aloilla kuten uskonnollisissa yhteisöissä ja kouluissa myös järjestöissä, yrityksissä, tiedonvälityksen ja median palveluksessa sekä julkisen hallinnon tehtävissä. Vapaavalintaisten opintojen osuus voi olla jopa kolmasosa kanditutkinnosta, joten opiskelija voi rakentaa asiantuntemustaan monipuolisesti.

Kandiohjelman opetus perustuu teologisessa tiedekunnassa tehtävään korkeatasoiseen tutkimukseen. Tiedekunnassa tutkitaan mm. eurooppalaisen uskonnollisuuden juuria, uskontojen kohtaamista, teologian ja uskonnon vaikutusta moderniin länsimaiseen ajatteluun ja yhteiskuntaan, uskonnon suhdetta yksilöiden ja yhteiskuntien hyvinvointiin sekä uskonnollisuuden muuttumista Suomessa ja muualla. Myös uusia aluevaltauksia tehdään tutkimuksessa ja opetuksessa. Esimerkiksi syksystä 2018 alkaen tiedekuntaan palkataan islamilaisen teologian yliopistonlehtori. Yhteistyössä Avoimen yliopiston kanssa kandiohjelma kehittää uusia verkkokursseja ja digitaalisia oppimisympäristöjä osana Helsingin yliopiston digiloikkahanketta.

Teologian ja uskonnontutkimuksen opinnot tarjoavat sekä klassista sivistystä että näköaloja uskonnon rooliin globaalissa maailmassa. Helsingin yliopiston koulutusuudistuksen mukaisesti kandiohjelmassa painotetaan taitojen kertymistä ja yhteyksiä työelämään. Kandiohjelmasta voi jatkaa suoraan teologian ja uskonnontutkimuksen maisteriohjelmaan, mutta kandi antaa hyvän monitieteisen pohjan myös muiden alojen opiskelulle.

Risto Uro

Kandiohjelman johtaja

Hakuohjeet teologian ja uskonnontutkimuksen kandiohjelmaan löydät Helsingin yliopiston hakijasivuilta. Päävalinta toteutetaan kerran vuodessa keväällä osana yhteishakua.

Teologian ja uskonnontutkimuksen kandiohjelma tarjoaa osaamisperusteista uskonnon asiantuntijuuteen tähtäävää koulutusta.

TIE­TEE­NA­LA­KOH­TAI­SET TIE­DOT JA TAI­DOT

Opiskelija

  • ymmärtää miten teologiaan ja uskontoon kohdistuva tutkimustieto syntyy ja miten se eroaa muusta uskontoa koskevasta ajattelusta
  • tunnistaa teologian ja uskonnontutkimuksen keskeiset käsitteet, näkökulmat ja tutkimusmenetelmät sekä pystyy muodostamaan niiden pohjalta tarkoituksenmukaisia tutkimuskysymyksiä
  • kykenee soveltamaan joitakin tieteenalan tutkimuksellisia välineitä uskontojen yksilöllisten, kulttuuristen ja sosiaalisten ilmenemismuotojen analyysiin
  • on saanut valmiuksia ihmisen kohtaamiseen ja katsomusten väliseen dialogiin sekä työhön hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen puolesta

YLEI­SET TAI­DOT JA VAL­MIU­DET

Opiskelija

  • osaa viestiä suullisesti ja kirjallisesti oman alan asiantuntijoille ja muulle yleisölle äidinkielellä, toisella vieraalla kielellä ja toisella kotimaisella kielellä
  • kykenee suunnitelmalliseen työskentelyyn, muilta saadun palautteen hyödyntämiseen ja yhteisten hankkeiden toteuttamiseen
  • osaa tuottaa itsenäisiä esityksiä tieteellisen kirjoittamisen periaatteita noudattaen
  • osaa hankkia, käyttää ja arvioida alalle relevanttia ja tutkimusperäistä tietoa tarkoituksenmukaisesti 
  • osaa käyttää monipuolisesti tietotekniikkaa tiedon hakemisessa ja esittämisessä

ASIAN­TUN­TI­JAI­DEN­TI­TEET­TIIN LIIT­TY­VÄT TIE­DOT JA TAI­DOT 

Opiskelija

  • tunnistaa oman osaamisensa ja osaa rakentaa omaa asiantuntijuuttaan
  • osaa asettaa tavoitteita omalle kehittymiselleen ja suunnitella opintojaan niiden mukaan 
  • on saanut valmiuksia asiantuntijuutensa soveltamiseen erilaisissa työtehtävissä

Kandiohjelma on kolmivuotinen ja sen laajuus on 180 op. Sen opinnot antavat perustiedot teologian ja uskonnon asiantuntemukselle, minkä jälkeen opiskelija voi syventää osaamistaan. Tavoitteena on, että kandidaatin tutkinnon suorittanut jatkaa opintojaan ja valmistuu maisteriksi. Kandidaatintutkinnossa ensimmäisenä vuonna suoritettavat opinnot ovat kaikille teologisen tiedekunnan opiskelijoille samat.  Opiskelija tutustuu koulutusohjelman oppialoihin, teorioihin ja näkökulmiin sekä oppii tiedonhankintaan ja viestintään liittyviä perustaitoja. Toisen ja kolmannen vuoden aikana opiskelijat oppivat keskustelemaan ja analysoimaan teologian ja uskonnontutkimuksen teemoja ja ilmiöitä laajemmin sekä saavat työelämävalmiuksia ja työkaluja oman asiantuntijaidentiteetin kehittämiseen. Opinnot eriytyvät sen mukaan, hakeutuuko opiskelija opiskelemaan jommankumman opintosuunnan mukaisesti ja mitä kursseja hän valitsee kurssitarjonnasta oppialaosaamista laajentaviksi opinnoiksi ja teemaopinnoiksi. 

Koulutusohjelman yhteiset opinnot 25 op

  • puheviestintä (1+2 op)
  • kirjoitusviestintä (2 op)
  • toinen kotimainen kieli (3 op)
  • vieraskieli (4 op)
  • tieto- ja viestintätekniikan ja tiedonhallinnan perusvalmiudet (3 op) 
  • työelämätaidot (5 op)  
  • työelämään tutustuminen (5 op)    

Teologian ja uskonnontutkimuksen perusopinnot (25 op)

  • Eksegetiikan perusteet (5 op)
  • Kirkkohistorian perusteet (5 op)
  • Käytännöllisen teologian perusteet (5 op)
  • Systemaattisen teologian perusteet (5 op)
  • Uskontotieteen perusteet (5 op)

Klassinen kieli (10 op)

  • heprea, kreikka tai latina (10 op)

Teologian ja uskonnontutkimuksen aineopinnot (60op) 

  • pakolliset yhteiset aineopinnot
    • Filosofia, tiede ja uskonto    (5 op)
    • Ihminen, yhteisö ja uskonto  (5 op)
  • proseminaari (4 op)   
  • kandidaatintutkielma (6 op)
     
  • oppialaosaamista  laajentavat opintojaksot (2 x 5 op) 
    • valitaan vapaasti kahdesta eri oppiaineesta
  • temaattiset opinnot (30 op)
    • valitaan (3 x 5 op)  teema-alueesta Uskonto, historia ja yhteiskunta 
    • valitaan (3 x 5 op) teema-alueesta Arvot ja globaalin maailman haasteet
    • yhden temaattisista opintojaksoista tulee olla luentokurssia syventävä jakso

Lisäksi opiskelija suorittaa vapaavalintaisia opintoja 60 op, jotka sisältävät

  • toisten tieteenalojen opintokokonaisuuksia  vähintään 25 op     
  • valinnaisia opintoja omasta koulutusohjelmasta tai muista koulutusohjelmista 35 op

tai

kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen asiantuntijatyön opintosuunnassa

  • klassisia kieliä (kreikka, heprea ja latina) 20 op          
  • valinnaisia opintoja omasta koulutusohjelmasta tai muista koulutusohjelmista 40 op

tai

opetuksen ja kasvatuksen asiantuntijatyön opintosuunnassa

  • toisen opetettavan aineen opinnot 60 op

Teologian ja uskonnontutkimuksen kandiohjelmassa opiskelemiseen liittyvistä käytännöistä saa lisätietoa Opiskelijan ohjeista (sivusto toimii ilman kirjautumista). Vanhat Helsingin yliopiston opiskelijat voivat etsiä tietoa myös Flammasta (vaatii kirjautumisen).

Kurssitarjontaa ja tutkintorakennetta voi tarkastella Weboodissa opinto-oppaasta

Esimerkiksi näille kursseille voit osallistua teologia ja uskonnontutkimuksen kandiohjelman puitteissa:

Hyvä elämä ja arvot

Kurssin ydinkysymyksenä on, mitä on hyvä elämä ja miten vahvistaa kykyämme elää hyvä elämä niin yksilöinä, yhteisöinä kuin yhteiskunnankin näkökulmasta. Kurssilla tutkitaan erilaisia hyvän elämän malleja ja hyvän elämän edellytyksiä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta. Hyvää elämää koskevia kysymyksiä tarkastellaan paneutumalla arvojen käsitteeseen sekä sen erilaisiin merkityksiin ja käyttöyhteyksiin. Tavoitteena on laajentaa ymmärrystä eri tavoista hahmottaa ja arvottaa elämän hyvyyttä tutustumalla sekä eri filosofien, eri uskontojen kuin eri psykologisten tutkimustenkin tarjoamiin näköaloihin elämän arvokkuudesta, arvojen todeksi elämisestä, sekä ihmisten välisestä yhteistoiminnasta.

Kaupunki uskonnon kontekstina

Kurssin jälkeen opiskelija osaa eritellä kaupunkikontekstien erityispiirteitä uskontojen ympäristöinä ja hahmottaa kaupungistumisessa tapahtunutta historiallista kehitystä. Tutuksi tulee muun muassa individualismin, useiden uskontojen ja maailmankatsomusten rinnakkaiselo sekä kaupunkikontekstien sosiaalisten ongelmien yhteys uskontoon yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskuntien tasolla. Kurssilla tehdään itse kenttätehtäviä ja havainnointia.

Uskonto, teologia ja ympäristökysymys

Kurssilla tarkastellaan kahta asiaa: 1) millä tavalla eri uskontoperinteissä on paikannettu ihmisen ja luonnonympäristön suhdetta ja 2) miten näissä uskontoperinteissä on reagoitu globaaleihin ympäristöongelmiin, ja miten tämä reagointi on suhteessa luontosuhteen ymmärrykseen. Kurssi jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan kristillistä ympäristötoimintaa, sen syntyä ja kehitystä sekä kehitykseen vaikuttaneita ympäristö- ja sosiohistoriallisia vaiheita. Lisäksi esitellään kristillisen ekoteologian rakentumista ja pääasiallisia koulukuntia. Kurssin toisessa osassa tarkastellaan muiden maailman uskontoperinteiden ympäristöliikehdintää sekä historiallisessa kehyksessä että nykyaikana. Käsiteltäviä perinteitä ovat islam, hindulaisuus, buddhalaisuus, alkuperäiskansojen uskonnot sekä modernit ekouskonnollisuuden muodot. Tavoitteena on tuottaa yleiskuva uskonnollisesta ympäristöajattelusta ja sen variaatioista eri uskontoperinteissä.

Kaikki teologian ja uskonnontutkimuksen kurssit löydät Helsingin yliopiston kurssisivuilta.