Millaista opiskelu on?

Teologia on usean oppialan ja erilaisten tutkimusmenetelmien kokonaisuus. Nämä oppialat tarjoavat käsitevälineistön ja monipuolisia näkökulmia jokaisen osa-alueen ymmärtävään ja kriittiseen tarkasteluun.

Opinnot antavat sinulle hyvät valmiudet ymmärtää erilaisia uskonnon, yhteiskunnan ja kulttuurin sidonnaisuuksia globaalissa maailmassa ja hahmottaa asioiden ajallinen perspektiivi.

Opintojen aikana opit myös esimerkiksi itsenäisen ja ryhmätyöskentelyn, tiedonkäsittelyn sekä vuorovaikutuksen taitoja. Lisäksi tutkinto antaa informaationlukutaitoja, tieto- ja viestintätekniikan taitoja sekä valmiudet tieteellisen työn tekemiseen.

Voit opiskella osan opinnoistasi englannin kielellä. Myös opiskelu ulkomailla tarjoaa erinomaisen tilaisuuden vahvistaa kielitaitoasi. Tutustut uusiin kulttuureihin, verkostoidut kansainvälisesti, näkökulmasi omaan alaasi sekä elämääsi kohtaan avartuu. Saat myös työelämän kannalta hyödyllistä kansainvälistä kokemusta.

Koulutus perustuu korkeatasoiseen tutkimukseen, jota tehdään teologisen tiedekunnan viidellä oppialalla:

  • eksegetiikassa (raamatuntutkimuksessa)
  • kirkkohistoriassa
  • systemaattisessa teologiassa
  • käytännöllisessä teologiassa
  • uskontotieteessä
Eksegetiikassa tutkitaan Raamattua ja sen ulkopuolelle jääneitä kirjoituksia sekä kulttuureja, joissa kirjoitukset ovat syntyneet. Tutkimukseen perustuvaa opetusta annetaan kahdella oppialalla: Vanhan testamentin eksegetiikassa ja Uuden testamentin eksegetiikassa.
 
Kirkkohistoriassa tarkastellaan kirkkoja ja uskonnollisia liikkeitä niin muuttujina kuin muutosvoiminakin. Tutkimuskohteena on yhteiskunta, jossa kirkot, uskonnolliset yhteisöt sekä niiden vastustajat ovat vaikuttaneet. Tutkimukseen perustuvaa opetusta annetaan kahdella oppialalla: yleisessä kirkkohistoriassa sekä Suomen ja Skandinavian kirkkohistoriassa.
 
Systemaattiseen teologiaan kuuluvat kristillisten tai muiden oppien ja käsitysten sisältöä sekä rakennetta tutkivat teologiset tieteet. Tutkimuskohteina ovat muun muassa reformaation ja keskiajan teologia ja filosofia, patristinen teologia sekä globaaliteologia ja ekumeeniset ja sosiaaliset kysymykset. Tutkimukseen perustuvaa opetusta annetaan neljällä oppialalla: dogmatiikassa, ekumeniikassa, teologisessa etiikassa ja sosiaalietiikassa sekä uskonnonfilosofiassa.
 
Käytännöllinen teologia tutkii yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan uskonnollista toimintaa sekä teologian soveltamista käytäntöön. Tutkimukseen perustuvaa opetusta annetaan kolmella oppialalla: käytännöllisessä teologiassa, kirkkososiologiassa ja uskonnonpedagogiikassa.
 
Uskontotieteessä tutkitaan erilaisia uskonnollisia ilmiöitä ja uskontoperinteitä sekä niihin liittyviä tapoja, uskomuksia, kirjoituksia ja instituutioita. Uskontotiede on osa sekä humanistista että teologista tiedekuntaa. Oppialalla on tutkijoita, opettajia ja opiskelijoita molemmista tiedekunnista.
 
 

Näillä aloilla tutkitaan monipuolisesti ja monitieteisesti mm. eurooppalaisen uskonnollisuuden juuria, uskontojen kohtaamista, teologian ja uskonnon vaikutusta moderniin länsimaiseen ajatteluun, kulttuuriin ja yhteiskuntaan, uskonnon suhdetta yksilöiden ja yhteiskuntien hyvinvointiin sekä uskonnollisuuden muuttumista Suomessa, Euroopassa ja maailmanlaajuisesti. Monet kandi- ja maisteriohjelman opintojaksot ja -kokonaisuudet toteutetaan oppialojen yhteistyönä.

Teologian ja uskonnontutkimuksen koulutusohjelmissa opintosuunta on niillä opiskelijoilla, jotka hakeutuvat opettajan pedagogisiin opintoihin (opetuksen ja kasvatuksen asiantuntijatyön opintosuunta) tai kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen tehtäviin (kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen asiantuntijatyön opintosuunta).  Kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen asiantuntijatyön opintosuunnassa  on mahdollisuus suorittaa teologian maisterin tutkinto, joka yhdessä teologian kandidaatin tutkinnon kanssa tuottaa kelpoisuuden Suomen ev.lut. kirkon papin/lehtorin virkaan. Opetustehtävien opintosuunta valmentaa uskonnon aineenopettajan tehtäviin: TK- ja TM-tutkinto yhdessä antavat kelpoisuuden evankelisluterilaisen uskonnon ja jonkin toisen opetettavan aineen opettajaksi.

Lue lisää pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuuksista.

Teologisessa tiedekunnassa kandidaattivaiheen opetuksen järjestää teologian ja uskonnontutkimuksen kandiohjelma. Se tarjoaa laaja-alaista uskonnon asiantuntijuuteen tähtäävää koulutusta. Opiskelija perehtyy uskonnontutkimukseen teologian eri oppiaineiden kautta ja tarkastelee uskontoa ilmiönä, joka vaikuttaa historiaan, yhteiskuntaan, arvoihin ja globaalin maailman haasteisiin. Ohjelmasta valmistuu teologian kandidaatteja.

Lue lisää kanditutkinnosta ja kandiohjelman sisällöstä.

Teologisessa tiedekunnassa maisterivaiheen opetuksen järjestää teologian ja uskonnontutkimuksen maisteriohjelma. Ohjelman tehtävänä on harjoittaa korkeatasoista akateemista tutkimusta ja opetusta uskontoon ja teologiaan liittyvissä historiallisissa, käsitteellisissä ja kulttuurisissa kysymyksissä. Koulutusohjelmassa tutkitaan uskontojen yksilöllistä, kulttuurista ja sosiaalista merkitystä historiasta nykypäivään. Tutkittu, syvällinen tieto auttaa ymmärtämään merkittäviä Euroopan ja koko maailmanlaajuisia muutoksia, kuten monikulttuurisuutta, uskonnollisia ääri-ilmiöitä, uskontojen välisiä suhteita, moniarvoisuutta ja hyvinvoinnin tulevaisuutta. Ohjelmasta valmistuu teologian maistereita.

Lue lisää maisteritutkinnosta ja maisteriohjelman sisällöstä.

Tulevaisuuden teologi on uskonnon ja kulttuurien tulkki, kohtaamisen asiantuntija ja arvo-osaaja.

Kyky tunnistaa uskonnollisen ajattelun ja traditioiden mekanismeja ja näiden vaikutuksia ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ovat monikulttuurisissa yhteiskunnissa yhä tärkeämpiä taitoja. Kohtaamisen asiantuntijuutta teologit pystyvät puolestaan hyödyntämään hyvin moninaisissa tehtävissä, ja erityisesti tämän osaamisen uskotaan luovan teologeille myös uusia työtehtäviä perinteiseksi miellettyjen ammattien rinnalle.

Teologisesta tiedekunnasta valmistuu uskonnon ja maailmankatsomusten asiantuntijoita. Näitä asiantuntijoita tarvitaan sekä suomalaisen yhteiskunnan, erilaisten järjestöjen, koulujen ja oppilaitosten sekä kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen palvelukseen. Teologeja tarvitaan myös erilaisissa kansainvälisissä tehtävissä.

Uraseurantakyselyn 2018 tulokset

Helsingin yliopiston uusin uraseurantakysely keväältä 2018 osoittaa, että vuonna 2012 valmistuneiden teologian maistereiden työllisyystilanne on hyvä. 5 vuotta valmistumisen jälkeen työttöminä vastanneista oli 5 %. Teologian maistereiden yleisimmät työnantajasektorit olivat seurakunnat tai muu työnantaja (31 % vastanneista), järjestöt, säätiöt tai vastaavat (22 %), kunta tai kuntayhtymä (17 %). Pääasiallinen työn luonne oli kirkollinen työ (40 %), opetus tai kasvatus (24 %) sekä johto- ja esimiestyö (10 %). Yrittäjänä, freelancerina tai ammatinharjoittajana oli toiminut 23 % vastaajista.

Kyselyyn vastanneista teologian maistereista 86 % arvioi työn vastaavan vaativuustasoltaan hyvin yliopistollista koulutusta. Vastaajista 78 % oli tyytyväinen tutkintoonsa työuran kannalta. Uraseurantakyselyyn vastasi 65 teologian maisteria.

Tiedekunnan opettajat ovat oman alansa kansainvälisiä osaajia, joiden antama opetus perustuu uusimpaan ja korkeatasoiseen tutkimukseen. Opetuksen ja koulutuksen kehittämisessä otetaan huomioon monikulttuuristuvan yhteiskunnan haasteet ja pyritään vahvistamaan tutkinnon suorittavien kykyä havainnoida yhteiskunnan ja aatteellisen ilmapiirin muutosta ja etsiä ratkaisuja ajankohtaisiin haasteisiin. Tiedekunnassa opetuksen kehittäminen on aktiivista ja yhtenä keskeisenä tavoitteena on opintojen sujuvoittaminen. Opetuksen kehittämisessä tiedekunnan opiskelijoilla on keskeinen rooli.

Opettajien akatemia on Helsingin yliopiston huippuopettajien verkosto. Akatemian tavoitteena on vahvistaa opetuksen arvostusta ja asemaa yliopistoyhteisössä sekä mahdollistaa opettajien meritoituminen ja palkitseminen myös opetusansioiden perusteella. Panostamalla opettajiin panostetaan myös opiskelijoihin ja oppimisen laatuun. Valinta Opettajien akatemian jäseneksi on tunnustus opettajan opetusansioista ja oppineisuudesta opetuksessa.

Teologian ja uskonnontutkimuksen kandiohjelma on mukana Helsingin yliopiston digiloikkaprojektin ensimmäisessä vaiheessa (2017–18). Tärkeä osa teologisen digiloikkaa on yhteistyö Avoimen yliopiston kanssa. Peruskursseista ja osasta aineopintotason kursseja tehdään verkkokurssit, jotka ovat Avoimen opiskelijoille ainoa ja kandiohjelman tutkinto-opiskelijoille vaihtoehtoinen suoritustapa. Verkko-opetus ja lähiopetus tukevat toinen toisiaan niin, että molemmissa käytetään osin samoja aineistoja. Teologisen tiedekunnan jo olemassa olevia digitaalisia oppimisympäristöjä kehitetään ja ajanmukaistetaan (esim. klassisten kielten sivuja) sekä luodaan uusia oppimisympäristöjä (esim. Tutkivan kirjoittamisen sivusto). Digiloikan tavoitteena on opintojen sujuvoittaminen ja pedagogisen monimuotoisuuden tukeminen.