Bottom content

Koulutus

Taloustieteen kandiohjelmassa suoritetaan valtiotieteiden kandidaatin tutkinto (VTK), joka antaa hyvät tiedot kansantalouden toiminnasta mikro- ja makrotasolla sekä valmiudet seurata talouden kehitystä ja analysoida talouspolitiikkaa ja talouden haasteita. Tutkinnon suorittanut ymmärtää taloustiedettä, talouden käyttäytymistä ja kykenee tilastomenetelmien avulla analysoimaan taloudelliseen käyttäytymiseen liittyviä säännönmukaisuuksia. Mikro- ja makroteorian lisäksi perehdytään taloustieteen tutkimusmenetelmiin. Vapaasti valittaviin opintoihin voi sisällyttää taloustieteen erikoisalojen kurssien lisäksi sivuaineopintoja.

Taloustieteellisen tutkinnon suorittaneen ammattinimike on ekonomisti. Kandidaatin tutkinto antaa hyvät valmiudet taloustieteen ja talouden perusteiden tuntemusta vaativiin työtehtäviin. Taloustieteen kandiohjelmassa suoritettua tutkintoa voidaan kuitenkin pitää suurelta osin maisterin tutkintoon valmentavana tutkintona. Tutkinto on työelämässä arvostettu, ja huomattava osa Helsingin yliopiston taloustieteen maisteriohjelmasta valmistuneista sijoittuu varsinaisiin ekonomistintehtäviin, jotka edellyttävät hyviä analyyttisia valmiuksia. Tyypillisesti valtiotieteiden maisterin tutkinnon suorittaneet ekonomistit sijoittuvat vaativiin asiantuntijatehtäviin yrityksissä ja julkishallinnossa.

Sopivin sivuainevalinnoin taloustieteen ohjelmassa suoritettu kandidaatin tutkinto tarjoaa myös väylän moniin analyyttisesti suuntautuneisiin yhteiskuntatieteellisiin maisteriohjelmiin.

Lisätietoja kursseista ja opintojen tavoitteista: www.helsinki.fi/fi/ohjelmat/kandi/taloustieteen-kandiohjelma

Opetuskieli on pääsääntöisesti suomi. Opiskelijoilla on opetuskielestä riippumatta oikeus käyttää opintosuorituksissa suomen tai ruotsin kieltä.

Taloustieteen opiskelu on pitkälti kurssimuotoista. Kurssit koostuvat luennoista ja niitä täydentävistä laskuharjoituksista. Taloustieteen kvantitatiivisesta luonteesta johtuen opiskelijalta edellytetään hyviä menetelmällisiä valmiuksia, joita kehitetään matematiikan ja tilastotieteen sivuaineopinnoissa.

Opiskelun rungon muodostavat mikro- ja makrotalousteorian sekä ekonometrian kurssit. Mikrotalousteoriassa perehdytään kotitalouksien ja yritysten taloudelliseen käyttäytymiseen sekä markkinoiden toimintaan. Makrotalousteoriassa perehdytään kokonaistaloudellisten ilmiöiden ymmärtämiseen ja pyritään ymmärtämään talouskasvua, suhdannevaihteluita, työllisyyden määräytymistä sekä korkojen ja valuuttakurssien vaikutuksia talouteen. Ekonometristen menetelmien avulla taloudellisia ilmiöitä voidaan tutkia empiirisesti. Teoreettisia malleja koskevien tilastollisten johtopäätösten tekemisen lisäksi ekonometrisia malleja käytetään talousennusteiden laadintaan.

Ekonomistin koulutus Helsingin yliopistossa on sisällöltään matemaattisempi ja kvantitatiivisempi kuin muissa Suomen yliopistoissa. Suomen suurimpana alan yksikkönä tarjoamme monipuoliset mahdollisuudet opiskella taloustieteen erikoisaloja. Suomen suurin yliopisto, Helsingin yliopisto, tarjoaa erittäin monipuoliset mahdollisuudet opiskella sivuaineita.

Opintojen suoritusmuotoja ovat:

  • Luentokurssit oheislukemistoineen
  • Harjoitustehtävät
  • Esseetehtävät
  • Oppimispäiväkirjat
  • Seminaarit
  • Osa opinnoista voidaan suorittaa opiskelijavaihdossa ulkomailla.

Kaikki taloustieteen kandiohjelman opiskelijat erikoistuvat taloustieteeseen.

Taloustieteen kandiohjelmassa suoritetaan VTK-tutkinto, jonka laajuus on 180 op. Tutkinto muodostuu seuraavista opinnoista ja opintokokonaisuuksista:

Kandiohjelman perusopinnot 25 op

  • Taloustieteen opintoja (5 op)
  • Tilastotieteen opintoja (20 op)

Menetelmäopinnot 25 op

  • Matematiikan opintoja

Kandiohjelman aineopinnot 50 op

  • Mikrotaloustieteen opintoja (15 op)
  • Makrotaloustieteen opintoja (15 op)
  • Ekonometrian opintoja (10 op)
  • Kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma (10 op)

Muut opinnot 25 op

  • Kieliopinnot (10 op): luku-, kirjoitus- ja suullisen viestinnän taitoja äidinkielellä (3 op), toisella kotimaisella (3 op) ja yhdellä vieraalla kielellä (4 op)
  • Puheviestintä (2 op): tieteellisen viestinnän ja työelämän viestinnän perusvalmiudet
  • Opiskelijan digitaidot (3 op)
  • Todennäköisyyslaskentaa (10 op)

Työelämä ja asiantuntijuus 10 op:

  • Asiantuntijataidot (5 op)
  • Työelämäjakso (5 op)

Vapaavalinnaiset opinnot 45 op

  • Valinnaisina opintoina opiskelijat voivat suorittaa yksittäisiä opintojaksoja taloustieteen kandiohjelmasta.
  • Suuri osa valinnaisista opinnoista voi olla sivuaineopintoja toisesta kandiohjelmasta. Opinnot voivat koostua yksittäisiä opintojaksoista tai opintokokonaisuuksia.
  • Valinnaiset opinnot voivat olla kielikeskuksen vieraiden kielten opintojaksoja.
  • Valinnaiset opinnot voivat olla kansainvälisessä opiskelijavaihdossa tai JOO-opintoina suoritettuja (JOO = joustava opinto-oikeus) opintoja.
  • Opiskelijoiden on tehtävä kuitenkin vähintään yksi opintokokonaisuus.
  • Suorittamalla sopivia valinnaisia opintoja opiskelija voi hakea muihin maisteriohjelmiin (ks. kohta 12).

VTK-tutkinnon tavoitesuoritusaika on 3 vuotta.

VTK-tutkintoa varten opiskelijan on laadittava tutkielma, jossa hän osoittaa sekä kykyä tieteellisen ajattelun soveltamiseen että kykyä käsitellä taloustieteellisiä ongelmia. Kandidaatintutkielma harjaannuttaa opiskelijat kirjalliseen ilmaisuun, tieteelliseen keskusteluun ja esitystapaan sekä tutkimusmenetelmien soveltamiseen. Työ laaditaan itsenäisesti ja esitellään kandidaattiseminaarissa. Tutkielman ohjeellinen pituus on 20–25 sivua ja sen voi tehdä suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

VTK-tutkinnon jälkeen on mahdollista siirtyä työelämään. Tutkinto mahdollistaa työskentelyn taloustieteen ja talouden perusteiden tuntemusta vaativissa työtehtävissä. Työelämästä on mahdollista palata jatkamaan opintoja maisteriohjelmaan.

Taloustieteen kandiohjelmassa suoritettua VTK-tutkintoa voidaan pitää paljolti maisterin tutkintoon valmentavana tutkintona. Maisteriksi valmistuneen ekonomistin valtteina työelämässä ovat talousilmiöiden tuntemus ja kyky tarkastella taloudellisia ilmiöitä analyyttisesti. He ovat perinteisesti sijoittuneet yrityksiin, julkiselle sektorille, tutkimuslaitoksiin ja kansainvälisiin organisaatioihin.

Pankki- ja rahoituslaitokset sekä muut yritykset työllistävät ekonomisteja hyvin erilaisiin työtehtäviin. Järjestöt, kuten työnantaja- ja työntekijäjärjestöt, palkkaavat ekonomisteja talouden analysointiin ja talouspolitiikan arviointiin liittyviin tehtäviin. Tutkimuslaitokset, esimerkiksi Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, palkkaavat ekonomisteja soveltavaan tutkimukseen ja talouspolitiikan arviointiin liittyviin tehtäviin. Julkinen sektori, valtio ja kunnat, palkkaavat ekonomisteja talouden analysointiin ja talouspolitiikan valmisteluun liittyviin töihin, esimerkiksi Valtionvarainministeriöön, Suomen Pankkiin, Tilastokeskukseen ja muihin valtionhallinnon yksiköihin. Osa ekonomisteista lähtee ulkomaille töihin, esimerkiksi rahoitusalalle ja kansainvälisiin järjestöihin (esim. EKP, IMF, OECD). Helsingin yliopistosta valmistuneiden ekonomistien työllisyys on jatkuvasti pysynyt hyvänä.

Uramahdollisuuksiin voi vaikuttaa jo kandiopintojen aikana, esimerkiksi työharjoittelun, opinnäytetöiden aiheenvalinnan ja vapaavalinnaisten opintojen avulla.

Kandiohjelman opiskelijat voivat suorittaa osan tutkintoon kuuluvista opinnoista opiskelijavaihdossa ulkomaisessa yliopistossa. Taloustieteen oppiaine on solminut Erasmus-sopimuksia useiden eurooppalaisten yliopistojen kanssa. Vuosittain taloustiedettä tulee opiskelemaan kymmenkunta ulkomaista vaihto-opiskelijaa ja oppiaineesta lähtee vastaava määrä ulkomaille.

Valtiotieteellinen tiedekunta tarjoaa opiskelijoille hyvät mahdollisuudet kansainvälistymiseen:

  • Yleisin tapa on lähteä vaihto-opiskelijaksi tiedekunnan tai yliopiston vaihtokohteeseen.
  • Kansainvälistyä voi myös esimerkiksi suorittamalla työharjoittelun ulkomailla.
  • Opiskelijat voivat toimia tutorina kansainvälisille opiskelijoille.
  • Opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua ainejärjestöjen tai ylioppilaskunnan kansainvälisiin tehtäviin.
  • Opiskelijoilla on mahdollisuus kehittää kielitaitoa ja kulttuurintuntemusta osallistumalla Helsingin yliopiston kielikeskuksen kielikursseille.
  • Kesällä Helsinkiin saapuu opiskelijoita yli 60 maasta osallistuakseen Helsinki Summer Schoolin korkeatasoisille intensiivikursseille. Helsingin yliopiston opiskelijoille kurssit ovat lähes ilmaisia.

Valtiotieteellisessä tiedekunnassa opiskelijan mahdollisuudet eivät rajoitu pääaineen opintoihin. Tutkinnot mahdollistavat sivuaineopintoja sekä oman että yliopiston muiden tiedekuntien oppiaineissa. Opiskelijoilla on mahdollisuus tehdä sivuaineesta opintoja, joiden avulla he voivat hakea muihin maisteriohjelmiin (ks. kohta 12).

Joustava opinto-oikeus (JOO) liikuttaa opiskelijan tarvittaessa Suomen muihin yliopistoihin opiskelemaan, joten tutkinnon räätälöinti mieleisekseen on helppoa. Esimerkiksi liiketaloustieteen opiskelu JOO-opintoina on ollut suosittua.

Yhteydet työelämään ovat tärkeässä osassa opintojen joka vaiheessa. Työelämäkurssit ja työelämätapahtumat tutustuttavat opiskelijat työnantajiin ja työelämään sijoittuneisiin entisiin opiskelijoihin.

Helsingin yliopistossa keskeisiä taloustieteen tutkimusaloja ovat aikasarjaekonometria, peliteoria ja soveltava mikrotalousteoria sekä makrotaloustiede, kansainvälinen talous ja julkistalous.

Aikasarjaekonometrisen tutkimuksen tavoitteena on kehittää taloudellisten aikasarja-aineistojen mallintamiseen soveltuvia tilastollisia menetelmiä ja soveltaa niitä empiirisessä taloustieteellisessä tutkimuksessa. Helsingin yliopistossa on tutkittu erityisesti makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden välisten yhteyksien tarkasteluun soveltuvia malleja ja menetelmiä, ja niitä on sovellettu niin kansantalouden tilinpidon tuottamiin kokonaistaloutta kuvaaviin aikasarjoihin kuin osaketuottoihin ja korkoihinkin.

Mikrotalousteoria tutkii yksittäisen päätöksentekijän ja yhteisöjen, esimerkiksi markkinoiden vuorovaikutusta. Tyypillisiä tutkimuskohteita ovat kuluttajakäyttäytyminen, hinnoittelu, kilpailu ja markkinavoiman hyväksikäyttö tai yrityksen toiminta.  Keskeinen mikrotaloustieteen menetelmä on päätös- ja peliteoria, joka ottaa huomioon päätöksentekijöiden strategisen käyttäytymisen. Helsingin yliopistossa peliteoriaa on sovellettu mm. neuvottelu-, etsintä- ja sopimusteoreettisiin sekä immateriaalioikeudellisiinkin ongelmiin.

Makrotaloudellinen tutkimus sisältää talouskasvun ja suhdannevaihtelujen tutkimusta. Helsingin yliopistossa kasvututkimuksen keskeisiä tutkimuskohteita ovat olleet globalisaation, ympäristötekijöiden ja työmarkkinainstituutioiden vaikutukset talouskasvuun. Suhdannevaihteluiden tutkimuksessa on viime aikoina keskitytty raha- ja finanssipolitiikkaan sekä rahoitusjärjestelmän rooliin suhdannevaihteluissa. Julkistalouden tutkimus on keskittynyt tulonjaon ja sosioekonomisen liikkuvuuden tarkasteluun.

Tutkinnonsuoritusoikeus taloustieteen kandiohjelmassa mahdollistaa hakeutumisen Helsingin yliopiston taloustieteen maisteriohjelmaan ilman erillistä valintaa.

Kandiohjelmasta valmistuneet voivat hakea Helsingin yliopiston maatalous-, ympäristö- ja luonnonvaraekonomian sekä ympäristömuutoksen ja globaalin kestävyyden maisteriohjelmiin.

Taloustieteen kandiohjelman opiskelijat voivat tehdä vapaavalinnaisina opintoina kursseja ja opintokokonaisuuksia, joita Helsingin yliopiston muut maisteriohjelmat vaativat niihin hakevilta edeltävinä opintoina. Tästä syystä taloustieteen kandiohjelmasta valmistuneet voivat, tehtyään sopivat opinnot, hakea mm. filosofian, matematiikan ja tilastotieteen, politiikan ja viestinnän, sosiaalitieteiden ja yhteiskunnallisen muutoksen maisteriohjelmiin.

Kandiohjelmasta valmistuneet voivat hakea myös muiden suomalaisten tai ulkomaisten yliopistojen maisteriohjelmiin.

Hakeminen
Tiedekunnat

Valtiotieteellinen tiedekunta

Valtiotieteellinen tiedekunta on Suomen laaja-alaisin ja monitieteisin yhteiskuntatieteellinen tutkijayhteisö ja vaikuttaja. Globaalit talouden ja politiikan tapahtumat lisäävät sellaisten osaajien tarvetta, jotka kykenevät asettamaan ne historialliseen ja kansainvälisesti vertailtavaan kehykseen. Sosiaalisten rakenteiden muutokset vaativat uudenlaista ymmärrystä esimerkiksi hyvinvointiyhteiskunnan perustasta. 

Tiedekunta tunnetaan kansainvälisestä huippututkimuksestaan, jossa hyödynnetään monenlaisia tutkimusaineistoja, hallitaan vaativia tutkimusmenetelmiä ja käydään innovatiivista keskustelua. Opetuksessa korostuu kriittinen ajattelu ja monitieteisyys. Tiedekunnan yhteistyöllä ministeriöiden, kuntien, järjestöjen ja median kanssa on pitkät perinteet. 

Valtiotieteellisessä tiedekunnassa opiskelijat viihtyvät ja tuntevat yhteisön omakseen. Oma laitos ja tiedekunta ovat opiskelijan läheisin ja tärkein toimintaympäristö. Vuorovaikutus yli oppiaine- ja tiedekuntarajojen on myös vilkasta.

Tiedekunnassa on noin 4000 perustutkinto-opiskelijaa ja noin 700 aktiivista jatko-opiskelijaa. Tiedekunta sijaitsee keskustakampuksella. Tiedekunnassa on kaksi laitosta, joissa on yhteensä 13 oppiainetta. Tiedekunnan omat sivut http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/ .

Valtiotieteellinen tiedekunta sijaitsee keskeisellä paikalla keskustakampuksella lähellä opiskelijakirjasto Kaisaa ja oppimiskeskus Aleksandriaa, jotka tarjoavat opiskelijoiden käyttöön uudenaikaisia opiskelutiloja. Helsingin yliopiston kirjaston palvelut ovat helposti opiskelijoiden saatavilla (esim. tietokannat, verkkolehdet ja oppikirjat).

Valtiotieteellinen tiedekunta on tutkimuksellisesti korkeatasoinen, kansainvälinen ja monitieteinen oppimisympäristö, jossa koulutetaan laaja-alaisia, tutkimusmenetelmiä hyvin taitavia ja yhteiskuntaa monipuolisesti ymmärtäviä asiantuntijoita työelämän eri sektoreille. Opetuksessa hyödynnetään monin tavoin sulautuvan opetuksen ja oppimisen periaatteita, mikä tuo joustavuutta ja tukee tehokkaasti oppimista.

Helsingin yliopiston tutkinto-opiskelijana sinulla on mahdollisuus lähteä opiskelijavaihtoon tai harjoitteluun ulkomaille. Yliopistolla on noin 500 laadukasta partneriyliopistoa ympäri maailman, ja joka vuosi noin tuhat opiskelijaamme suuntaa joko opiskelijavaihtoon tai harjoitteluun. Jakso ulkomailla antaa

  • kansainvälisen lisän tutkintoosi, ja saat kansainvälistä osaamista omalta alaltasi. Hyvin suunniteltu opiskelijavaihto tuo osaamiseesi monipuolisuutta ja ainutlaatuisuutta!
  • Saat uudenlaisen näkökulman maailmaan, opit myös itsestäsi ja kielitaitosi vahvistuu.
  • Tutustut kohdemaan kulttuuriin uudella tavalla, tapaat uusia ihmisiä ja saat erinomaisen mahdollisuuden verkostoitua alallasi kansainvälisesti.

Lisätietoja opiskelusta ulkomailla guide.student.helsinki.fi/fi/opiskele-ulkomailla

Valtiotieteellinen tiedekunta tarjoaa 8 kansainvälistä maisteriohjelmaa, joissa koko tutkinto suoritetaan englannin kielellä. Tutkinto-ohjelmat tarjoavat sinulle mahdollisuuden opiskella monikulttuurisessa ympäristössä ja kehittää omia kansainvälistymis- ja kielitaitovalmiuksia. Englanninkieliset maisteriohjelmat on suunnattu sekä suomalaisille että kansainvälisille opiskelijoille. Pääsy ohjelmiin edellyttää ko. alan kandidaatintutkintoa hyvillä arvosanoilla.

Englanninkieliset maisteriohjelmat vuodelle 2016 ovat:

  • Master's Degree Programme in Democracy and Global Transformations
  • Ethnic Relations, Cultural Diversity and Integration (ERI)
  • European Studies (MES)
  • Economics
  • Intercultural Encounters
  • International Masters in Economy, State and Society
  • Media and Global Communication
  • Research Master's degree in Social Sciences (REMS).

Osa ohjelmista järjestetään yhteistyössä muiden yliopistojen kanssa.

Tarkempaa tietoa valtiotieteellisen tiedekunnan kansainvälisistä ohjelmista: http://www.helsinki.fi/socialsciences/studying/admissions/index.html

Helsingin yliopistossa pyrimme siihen, että yliopisto olisi kaikin tavoin esteetön oppimisympäristö ja kaikilla olisi mahdollisuus suorittaa haluamiaan opintoja.

Mikäli tarvitset vamman, sairauden tai oppimisvaikeuden takia erityisjärjestelyitä opinnoissasi tai esimerkiksi tenttitilanteessa, sinun on hyvä sopia opetuksen erityisjärjestelyistä heti opintojen alkaessa ja myöhemminkin tilanteen muuttuessa.

Käytännön järjestelyistä sovitaan yleensä opetuksen yhteydessä, keskustele siis rohkeasti opettajiesi kanssa.

Erityisjärjestelyt opiskelussa, toisin sanoen yksilöllinen oppimisen tuki opetuksen yhteydessä, merkitsee yleensä lisäaikaa tehtävien tai tentin tekemisessä, sähköistä ja ennakolta saatavissa olevaa opetusmateriaalia, opetustilojen esteettömyyttä ja vaihtoehtoisia suoritustapoja.

Jos kaipaat lisätietoja erityisjärjestelyistä, laita sähköpostia osoitteeseen specialneeds@helsinki.fi. Voit myös hakea erityisjärjestelyitä valintakokeeseen.

Yliopisto-opiskelijoille on tarjolla palveluja ja etuja liittyen muun muassa asumiseen, ruokailuun, terveydenhuoltoon sekä hyvinvointiin ja liikuntaan. Lisäksi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) reilun 250 opiskelijajärjestön joukosta jokainen voi valita oman juttunsa ja yhteisönsä. Lisätietoa löydät Helsingin yliopiston verkkosivuilta http://www.helsinki.fi/uudet-opiskelijat.