Bottom content

Koulutus

Valtiotieteiden maisteriksi valmistunut hallitsee sosiaalitieteiden tutkimusnäkökulmia ja menetelmiä, osaa analysoida sosiaalisia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä ja niitä koskevia keskusteluita sekä kykenee soveltamaan osaamistaan tietotyö- ja asiantuntijatehtävissä. Valtiotieteen maisteriksi valmistuneelle muodostuu erityisosaamisen ohella vahva sosiaalitieteiden osaaminen.

Sosiaalitieteiden maisteriohjelma antaa välineitä yhteiskunnallisten muutosprosessien, yksilön ja yhteiskunnan välisen vuorovaikutuksen sekä yhteiskunnan rakenteiden ja eri osajärjestelmien muodostaman kokonaisuuden tarkasteluun. Ohjelmaan tullessasi pääset mukaan syventymään Suomen suurimman sosiaalitieteellisen tutkijayhteisön monipuolisen tutkimuksen kautta ajankohtaisiin tutkimussuuntauksiin. Pääset erikoistumaan sosiaalista rakennetta, toimintaa ja muutosta koskeviin tutkimusperinteisiin ja opit analysoimaan ja arvioimaan yhteiskunnallisten muutosten merkityksiä, syitä ja seurauksia.

Maisteriopinnoissa kehität edelleen työelämässä arvostettuja taitoja, kuten tiedon hankintaa ja sen soveltamista, vuorovaikutustaitoja sekä kriittistä ajattelua ja kykyä laajojen asiakokonaisuuksien tarkasteluun. Syvällinen teoreettinen ajattelusi kehittyy ja saavutat taidon hyödyntää sosiaalitieteellisen tutkimuksen menetelmiä itsenäisesti sekä tekemään johtopäätöksiä empiirisen aineiston pohjalta.

Sosiaalitieteiden maisteriohjelma sopii yhteiskunnallisista ja vuorovaikutukseen liittyvistä kysymyksistä kiinnostuneille. Jos haluat työskennellä yhteiskunnallisen suunnittelun ja kehittämisen parissa, kansainvälisissä tai kotimaisissa järjestöissä, sosiaalityöntekijänä, tutkijana, konsulttina tai asiantuntijana eri sektoreilla, tule sosiaalitieteiden maisteriohjelmaan.

Opetuskieli on pääsääntöisesti suomi. Joitakin opintojaksoja tarjotaan myös ruotsiksi ja englanniksi. Opetuskielestä riippumatta sinulla on oikeus käyttää opintosuorituksissasi suomen tai ruotsin kieltä.

Sosiaalitieteiden maisteriohjelma on kansainvälisesti korkeatasoinen, Suomen laajin ja kattavin alan koulutusohjelma. Ohjelma tarjoaa tietämyksen sosiaalitieteellisen tutkimuksen laajasta kentästä ja ajankohtaisista suuntauksista, antaa valmiudet hyödyntää aiempaa tutkimusta teoreettisten ja käytännön ongelmien ratkaisussa sekä opastaa tekemään tutkimusta, jolla on tieteellistä ja käytännön arvoa. Opit myös lukemaan ja arvioimaan kriittisesti suomalaista yhteiskuntaa ja maailmaa koskevaa tieteellistä kirjallisuutta, tarkastelemaan yhteiskunnallisten muutosten merkityksiä, syitä ja seurauksia, sekä punnitsemaan sosiaalisia ilmiöitä koskevaa keskustelua ja ottamaan siihen kantaa.

Sosiaalitieteiden maisteriopinnoissa voit syventyä eri sosiaalitieteiden alle lukeutuviin tieteenaloihin oman valintasi mukaisesti. Maisteriohjelman muodostavat kuusi tieteenalaa: kriminologia,  sosiaalipsykologia, sosiaalityö, sosiologia, väestötiede ja yhteiskuntapolitiikka. Riippuen opintojesi painotuksista tulet perehtymään eri tutkimusperinteisiin sekä tapoihin lähestyä ja ratkaista arki- ja työelämään, terveyteen, syrjäytymiseen, rikollisuuteen, kulttuurien kohtaamiseen, väestönkehitykseen, hyvinvointipalveluihin, organisaatioiden toimintaan sekä muuttoliikkeisiin ja yhteiskunnalliseen monimuotoisuuteen liittyviä haasteita. Maisteriohjelman tieteenaloja yhdistää kiinnostus yhteiskunnan rakennetta, sosiaalista toimintaa ja yhteiskunnallisia muutoksia kohtaan sekä halu ymmärtää ja selittää ihmisten keskinäisiä sekä ihmisten ja instituutioiden välistä suhdetta ja tarjota keinoja edistää ihmisten hyvinvointia ja mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä. Kukin tieteenala tarjoaa myös oman spesifin teoreettisen ja metodologisen erityisosaamisensa ja sosiaalityö myös ammattikäytäntöjen tuntemuksen, joiden varaan voit rakentaa asiantuntijuutesi tarjotaksesi sitä eri alojen yhteistyötä vaativien yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuun. Sosiaalitieteiden maisteriohjelman opiskelijana pääset osaksi Suomen suurinta ja kansainvälisesti tunnustettua sosiaalitieteiden tutkijayhteisöä, joka opastaa valitsemallasi opintopolullasi.

Sosiaalitieteiden maisteriohjelma sisältää kuusi opintosuuntaa, jotka määrittävät ne opinnot, jotka sinun tulee suorittaa.

Opintosuunnat ovat:

  • Kriminologia
  • Sosiaalipsykologia
  • Sosiaalityö
  • Sosiologia
  • Väestötiede
  • Yhteiskuntapolitiikka

Valtiotieteiden maisterin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä, ja tutkinto on mahdollista suorittaa kahdessa vuodessa.

Tutkintoon sisältyy:

  • Syventäviä opintoja
  • Työelämäopintoja
  • Maisterintutkielma
  • Valinnaisia opintoja

Opintojen osana tehdään tutkielma omalta tieteenalalta. Maisterintutkielmaa tehdessäsi perehdyt tutkimusprosessin eri vaiheisiin. Opit arvioimaan kriittisesti aiempia käsityksiä ja aiempaa tutkimusta, kehittelemään kiinnostavan kysymyksenasettelun, kokoamaan ja käsittelemään tutkimusaineistoja tieteenalan menetelmillä, tekemään perusteltuja johtopäätöksiä sekä esittämään väitteesi tieteellisen kirjoittamisen periaatteiden mukaan. Maisterintutkielman laajuus on 30 opintopistettä, ja tutkielmaseminaari tukee sen tekemistä.

Sosiaalitieteiden maisteriohjelman opintosuuntien koulutuksen saaneet ovat sijoittuneet erinomaisesti työelämän monenlaisiin tehtäviin. Heitä toimii esimerkiksi tutkijoina, henkilöstökehittäjinä, kouluttajina sekä itsenäisinä yrittäjinä. Opintosuunnat valmistavat työskentelemään mm. suunnittelu-, kehitys-, hallinto-, tutkimus-, johto- ja esimies-, asiakastyö- sekä konsultointi- ja koulutustehtävissä. Maisterikoulutuksen saaneet työskentelevät valtion, kuntien, järjestöjen ja yksityisen sektorin palveluksessa niin Suomessa kuin ulkomailla.

Sosiaalityön opintosuunnasta valmistuminen antaa mahdollisuuden toimia laillistettuna sosiaalityöntekijänä. Lisätietoa sosiaalihuollon ammattioikeuksista löydät Valviran sivuilta.

Sosiaalitieteitä opetetaan laajasti eri puolilla maailmaa ja kansainväliset opinnot voidaan liittää osaksi kotimaista tutkintoa.

Kööpenhamina, Berliini, Pariisi, Moskova, New Delhi ja Bath ovat valikoima kaupunkeja, joissa opiskelijat ovat opiskelleet yliopiston vaihto-ohjelmien avulla. Perehdy myös valtiotieteellinen tiedekunnan tarjoamiin kansainvälistymismahdollisuuksiin. Näitä tarjoavat erityisesti Erasmus- ja Nordplus-verkostot. Opiskelijavaihto kasvattaa paitsi kielitaitoasi myös kansainvälistä verkostoasi.

Maailma on myös kylässämme! Sosiaalitieteitä tulee vuosittain opiskelemaan Helsinkiin kymmeniä ulkomaalaisia opiskelijoita ja vaihto-opiskelijoita. Myös Helsingin kampuksella voi tavata sosiaalitieteiden opiskelijoita kaikkialta maailmasta. Valtiotieteellisessä tiedekunnassa toimii myös useita englanninkielisiä maisteriohjelmia, kuten Contemporary Societies –ohjelma. Voit halutessasi myös osallistua tiedekunnan ja ohjelman englanninkieliseen opetukseen.

Kansainvälistyä voi myös esimerkiksi suorittamalla työharjoittelun ulkomailla tai toimimalla ainejärjestöjen tai ylioppilaskunnan kansainvälisissä tehtävissä. Lisäksi voit kehittää kielitaitoasi ja kulttuurintuntemusta osallistumalla Helsingin yliopiston kielikeskuksen kielikursseille.

Työelämässä on hyötyä monipuolisesta kielitaidosta ja eri kulttuurien tuntemuksesta. Yhä useampi sijoittuu kansainvälisiin työtehtäviin.

Sosiaalitieteiden maisteriohjelmassa opiskelijan mahdollisuudet eivät rajoitu vain opintosuunnan tai edes ohjelman tarjoamiin opintoihin. Tutkinto mahdollistaa myös vapaavalintaiset opinnot niin oman ohjelman muista opintosuunnista kuin tiedekunnan ja yliopiston muista ohjelmista, kuten englanninkielisestä Contemporary Societies -maisteriohjelmasta, ruotsinkielisestä Magisterprogrammet i Samhällsvetenskaper, tai useista yhteistyössä toteutetuista temaattisista ohjelmista, kuten Kaupunkitutkimuksen ja suunnittelun, Sukupuolentutkimuksen tai Ympäristömuutoksen ja globaalin kestävyyden maisteriohjelmasta. Ohjelma toimii yhteistyössä myös The Doctoral Programme in Social Sciences –tohtoriohjelman kanssa, jonka kursseista osa on avoinna myös maisteriopiskelijoille.

Joustava opinto-oikeus (JOO) liikuttaa opiskelijan tarvittaessa muihin Suomen korkeakouluihin opiskelemaan, joten tutkinnon räätälöinti mieleisekseen on helppoa. Myös yliopiston urapalveluiden työelämäkurssit, työelämätapahtumat ja mentorointiohjelma tutustuttavat opiskelijat valtiotieteilijöiden työnantajiin ja työelämään sijoittuneisiin entisiin opiskelijoihin eli alumneihin. Lisäksi työharjoittelussa pääsee luomaan konkreettisia työelämäyhteyksiä tutustumalla valtiotieteellisen tiedekunnan harjoittelupaikoista valitsemaansa työnantajaan.

Yhteydet työelämään ovat tärkeässä osassa opintojen joka vaiheessa. Työelämärelevanssi ohjaa opetusta siten, että se toisaalta osin määrittää opetussisällöt ja toisaalta edellyttää opiskelijan aktiivista otetta ja valmiutta systemaattiseen työelämäntaitojen kehittämiseen. Moni maisteriopiskelija on opintojensa aikana mukana opetus- ja tutkimushenkilökunnan tutkimushankkeissa eli konkreettisessa tutkimustyössä. Myös maisterintutkielman eli maisterivaiheen lopputyön laatiminen tutkimushankkeissa tai yhteistyössä viranomaisten, yritysten ja eri yhdistysten kanssa on yleistä, ja se on suosittu keino työelämävalmiuksien parantamisessa. Sosiaalityön oppiaine tekee lisäksi sosiaalityön käytännönopetuksessa yhteistyötä pääkaupunkiseudun kuntien, sosiaalialan osaamiskeskusten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

Sosiaalitieteiden maisteriohjelman taustalla on tutkimuksellisesti vahva, maan johtava alan tiedeyhteisö. Tieteenalakohtaisen kansallisen ja kansainvälisen tutkimuksen lisäksi tutkijat tekevät tieteidenvälistä tutkimusta ja osallistuvat monitieteisiin tutkimushankkeisiin ja koulutusohjelmiin.

  • Kriminologia tutkii empiirisesti rikollisuutta ja siihen kohdistuvia reaktioita. Ala tarkastelee laajasti eri rikoslajeja perinteisestä väkivalta- ja nuorisorikollisuudesta nouseviin rikosilmiöihin kuten kyberrikollisuuteen. Tutkimushuomio kohdistuu sekä rikollisuuden syihin että seurauksiin.
  • Sosiaalipsykologian opetuksessa ovat keskeisiä seuraavat tutkimusalueet: ryhmien väliset suhteet ja maahanmuutto, asenteet ja arkiajattelu, johtaminen ja ryhmäprosessit organisaatioissa, toimijuus ja yrittäjyys, käyttäytymisen muutos, terveys ja hyvinvointi sekä oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus.
  • Sosiaalityössä keskeisiä tutkimuskohteita ovat sosiaalialan ammattikäytännöt, lastensuojelu, asiantuntijuus, palvelut, köyhyys ja syrjäytyminen, vanhuuden ja lapsuuden tutkimus sekä erilaiset vähemmistökysymykset ja suku-puolentutkimus.
  • Sosiologian tarkastelukohteet vaihtelevat globalisaatiosta ja kokonaisista yhteiskunnista intiimeihin sosiaalisiin suhteisiin. Tutkittavina ovat yhteiskunnan rakenne ja sen muutos, instituutiot, organisaatiot ja yhteisöt, sosiaalinen toiminta ja sosiaaliset verkostot sekä ihmisten arvot, asenteet ja puhetavat.
  • Väestötieteen tutkimuksessa on painottunut terveys ja hyvinvointi. Alalla hyödynnetään Suomen ainutlaatuisia väestörekistereitä sekä terveyden ja sosiaalihuollon ja muita hallinnollisia rekistereitä. Monissa tutkimuksissa yhdistetään myös lääketieteellisiä mittauksia sosiaalitieteellisiin aineistoihin.
  • Yhteiskuntapolitiikan tutkimuksessa tarkastellaan tieteenalan ydinkysymyksiä: köyhyyttä, syrjäytymistä, hyvinvointia ja eriarvoisuutta. Tärkeitä tutkimuskohteita ovat työmarkkinoille pääsyn esteet, työmarkkinoilta ulos jäämisen seuraukset, sekä vammaisuuteen, vanhenemiseen ja ylivelkaantumiseen liittyvät kysymykset.

Ylemmän korkeakoulututkinnon suoritettuasi voit hakea tohtorikoulutukseen Helsingin yliopistoon tai muihin kansainvälisiin korkeatasoisiin tutkimusyliopistoihin. Helsingin yliopistossa sopivia tohtoriohjelmia ovat esimerkiksi

  • Sosiaalitieteiden tohtoriohjelmaa
  • Poliittisten, yhteiskunnallisten ja alueellisten muutosten tohtoriohjelma
  • Sukupuolen, kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen tohtoriohjelma

Ks. tietoa HY:n tohtorikoulutuksesta.

Hakeminen
Alla on lista koulutusohjelman eri hakuvaihtoehdoista.
Tiedekunnat

Valtiotieteellinen tiedekunta

Valtiotieteellinen tiedekunta on Suomen laaja-alaisin ja monitieteisin yhteiskuntatieteellinen tutkijayhteisö ja vaikuttaja. Globaalit talouden ja politiikan tapahtumat lisäävät sellaisten osaajien tarvetta, jotka kykenevät asettamaan ne historialliseen ja kansainvälisesti vertailtavaan kehykseen. Sosiaalisten rakenteiden muutokset vaativat uudenlaista ymmärrystä esimerkiksi hyvinvointiyhteiskunnan perustasta. 

Tiedekunta tunnetaan kansainvälisestä huippututkimuksestaan, jossa hyödynnetään monenlaisia tutkimusaineistoja, hallitaan vaativia tutkimusmenetelmiä ja käydään innovatiivista keskustelua. Opetuksessa korostuu kriittinen ajattelu ja monitieteisyys. Tiedekunnan yhteistyöllä ministeriöiden, kuntien, järjestöjen ja median kanssa on pitkät perinteet. 

Valtiotieteellisessä tiedekunnassa opiskelijat viihtyvät ja tuntevat yhteisön omakseen. Oma laitos ja tiedekunta ovat opiskelijan läheisin ja tärkein toimintaympäristö. Vuorovaikutus yli oppiaine- ja tiedekuntarajojen on myös vilkasta.

Tiedekunnassa on noin 4000 perustutkinto-opiskelijaa ja noin 700 aktiivista jatko-opiskelijaa. Tiedekunta sijaitsee keskustakampuksella. Tiedekunnassa on kaksi laitosta, joissa on yhteensä 13 oppiainetta. Tiedekunnan omat sivut http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/ .

Valtiotieteellinen tiedekunta sijaitsee keskeisellä paikalla keskustakampuksella lähellä opiskelijakirjasto Kaisaa ja oppimiskeskus Aleksandriaa, jotka tarjoavat opiskelijoiden käyttöön uudenaikaisia opiskelutiloja. Helsingin yliopiston kirjaston palvelut ovat helposti opiskelijoiden saatavilla (esim. tietokannat, verkkolehdet ja oppikirjat).

Valtiotieteellinen tiedekunta on tutkimuksellisesti korkeatasoinen, kansainvälinen ja monitieteinen oppimisympäristö, jossa koulutetaan laaja-alaisia, tutkimusmenetelmiä hyvin taitavia ja yhteiskuntaa monipuolisesti ymmärtäviä asiantuntijoita työelämän eri sektoreille. Opetuksessa hyödynnetään monin tavoin sulautuvan opetuksen ja oppimisen periaatteita, mikä tuo joustavuutta ja tukee tehokkaasti oppimista.

Helsingin yliopiston tutkinto-opiskelijana sinulla on mahdollisuus lähteä opiskelijavaihtoon tai harjoitteluun ulkomaille. Yliopistolla on noin 500 laadukasta partneriyliopistoa ympäri maailman, ja joka vuosi noin tuhat opiskelijaamme suuntaa joko opiskelijavaihtoon tai harjoitteluun. Jakso ulkomailla antaa

  • kansainvälisen lisän tutkintoosi, ja saat kansainvälistä osaamista omalta alaltasi. Hyvin suunniteltu opiskelijavaihto tuo osaamiseesi monipuolisuutta ja ainutlaatuisuutta!
  • Saat uudenlaisen näkökulman maailmaan, opit myös itsestäsi ja kielitaitosi vahvistuu.
  • Tutustut kohdemaan kulttuuriin uudella tavalla, tapaat uusia ihmisiä ja saat erinomaisen mahdollisuuden verkostoitua alallasi kansainvälisesti.

Lisätietoja opiskelusta ulkomailla guide.student.helsinki.fi/fi/opiskele-ulkomailla

Helsingin yliopistossa pyrimme siihen, että yliopisto olisi kaikin tavoin esteetön oppimisympäristö ja kaikilla olisi mahdollisuus suorittaa haluamiaan opintoja.

Mikäli tarvitset vamman, sairauden tai oppimisvaikeuden takia erityisjärjestelyitä opinnoissasi tai esimerkiksi tenttitilanteessa, sinun on hyvä sopia opetuksen erityisjärjestelyistä heti opintojen alkaessa ja myöhemminkin tilanteen muuttuessa.

Käytännön järjestelyistä sovitaan yleensä opetuksen yhteydessä, keskustele siis rohkeasti opettajiesi kanssa.

Erityisjärjestelyt opiskelussa, toisin sanoen yksilöllinen oppimisen tuki opetuksen yhteydessä, merkitsee yleensä lisäaikaa tehtävien tai tentin tekemisessä, sähköistä ja ennakolta saatavissa olevaa opetusmateriaalia, opetustilojen esteettömyyttä ja vaihtoehtoisia suoritustapoja.

Jos kaipaat lisätietoja erityisjärjestelyistä, laita sähköpostia osoitteeseen specialneeds@helsinki.fi. Voit myös hakea erityisjärjestelyitä valintakokeeseen.

Yliopisto-opiskelijoille on tarjolla palveluja ja etuja liittyen muun muassa asumiseen, ruokailuun, terveydenhuoltoon sekä hyvinvointiin ja liikuntaan. Lisäksi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) reilun 250 opiskelijajärjestön joukosta jokainen voi valita oman juttunsa ja yhteisönsä. Lisätietoa löydät Helsingin yliopiston verkkosivuilta http://www.helsinki.fi/uudet-opiskelijat.