Seismologian instituutti seuraa Suomen ja lähialueiden seismistä aktiivisuutta seismisen havaintoasemaverkoston avulla. Lisäksi instituutti ottaa vastaan ihmisten omia maanjäristysilmoituksia tutkimusta ja seurantaa varten. Voit tutustua viimeaikaisiin havaintoihin karttapalvelussamme sekä FENCAT maanjäristyshaun kautta. Kartta esittää maanjäristysten lisäksi muitakin seismisiä tapauksia, pääosin räjäytyksiä.
Oletko havainnut suomalaisen maanjäristyksen tai ollut suomalaisen järistyksen vaikutusalueella? Voit auttaa meitä täyttämällä makroseismisen havaintokaavakkeen. Kaavakkeen voit täyttää myös, vaikka et olisi varma siitä, että kyseessä oli maanjäristys. Seismologian instituutti tarkistaa kaikki havainnot ja ilmoittaa internetsivuillaan Suomessa sattuneista maanjäristyksistä noin kolmen arkipäivän kuluessa.
Instituutti kerää tietoa siitä, kuinka laajalla alueella ja millä tavoin erikokoiset maanjäristykset havaitaan tai aistitaan. Tavoitteena on, että maanjäristyksen tapahduttua mahdollisimman moni täyttää havaintolomakkeen internetissä. Vaikka et olisi havainnut mitään, on sekin hyödyllinen tieto.
Havaintoja kerätään ei-kaupallisiin tarkoituksiin. Havaintoilmoitusten tietoja ei luovuteta eteenpäin.
Maanjäristyksessä vapautuu kallioperään kertynyttä energiaa. Se leviää tapahtumapaikasta eri suuntiin seismisinä aaltoina. Isossa maanjäristyksessä vapautuu paljon energiaa, joten sen tuottamat aallot ennättävät pitkälle ennen kuin vaimenevat lopullisesti. Pieni tapahtuma sysää liikkeelle heikompia aaltoja.
Seismiset aallot rekisteröidään seismometreillä. Niiden etäisyydet järistyskeskukseen vaihtelevat, minkä vuoksi aallot kulkevat eripituisia matkoja mittauspisteille. Aikaerojen avulla järistyskeskus voidaan paikantaa. Myös ihmiset voivat huomata seismiset aallot niiden kulkiessa ohitse. Ulkona oleskeleva saattaa huomata maankamaran tärisevän, ja sisällä voidaan havaita tärinän vaikutuksia irtaimistoon. Havainnot ovat aina kullekin paikalle ominaisia ja täten subjektiivisia. Jos paikkoja kertyy kyllin monta, voidaan kuitenkin muodostaa kokonaiskuva maajäristyksestä ja sen vaikutuksista.
Suomessa rekisteröidään vuosittain kymmeniätuhansia seismisiä tapauksia. Niistä suurin osa on ihmisen toiminnan aiheuttamia, esimerkiksi kaivos-, louhos- ja työmaaräjäytyksiä sekä kaivoksissa tapahtuneita maanjäristyksiä ja romahduksia. Luonnollisia maanjäristyksiä havaitaan keskimäärin 50 vuodessa. Viime vuosina etenkin Kaakkois-Suomen järistysparvet ovat kasvattaneet järistysten lukumäärää.
Helsingin yliopiston Seismologian Instituutilla on eri puolilla Suomea 31 pysyvää seismografiasemaa ja lisäksi väliaikaisia asemia. Seismisiä tapauksia analysoitaessa käytetään myös Oulun yliopiston ja naapurimaiden pysyvien asemien rekisteröintejä. Vuodesta 2016 lähtien Instituutilla on ollut myös viiden aseman väliaikainen tutkimusverkko Helsingin ja Espoon alueella. Vuosina 2019-2020 instituutti asensi Helsingin Lauttasaareen, Vuosaareen ja Kuninkaantammeen kaupungin rahoittamat seismiset asemat. Verkko täydentyi Ruskeasuon asemalla vuonna 2021. Muualla Uudellamaalla on pysyviä seismisiä asemia Kirkkonummella, Nurmijärvellä, Hangossa ja Loviisassa.
Pääkaupunkiseutu on jopa Suomen oloissa seismisesti rauhallinen alue. Räjäytyksiä tehdään kyllä päivittäin muun muassa rakennusten perustusten ja tunneleiden kaivuussa sekä tietöissä, mutta ne ovat seismiseltä voimakkuudeltaan heikkoja. Ne havaitaan räjäytyspaikan lähellä kumisevana äänenä tai pienenä tärinänä. Indusoituja eli ihmistoiminnan aiheuttamia maanjäristyksiä on myös havaittu viime vuosina.
Luonnollinen seismisyys pääkaupunkiseudulla on vähäistä, mutta vuonna 2020 Vantaan Hakunilassa havaittiin kaksi maanjäristystä. Niistä ensimmäinen sattui 22.7. ja oli voimakkuudeltaan 0,8. Toinen tapahtui 12.12. ja oli voimakkuudeltaan 0,7. Vuonna 2013 Espoon Laajalahdessa sattui kaksi järistystä, joista suurempi oli voimakkuudeltaan 1,7 ja tunnettiin laajalti Helsingissä ja Espoossa. Pääkaupunkiseudulla tunnettiin myös Mäntsälässä 19.3.2011 tapahtunut maanjäristys, jonka voimakkuus oli 2,6.
Huom! Seismisten tapausten paikannuksen epätarkkuus on muutamasta sadasta metristä kahteen kilometriin. Seisminen tapaus voi olla joko luonnollinen maanjäristys tai ihmisen toiminnan synnyttämä tapaus, kuten räjäytys ja indusoitunut maanjäristys.