Peltoviljelyn järjestäminen tasapainoisesti on luomuviljelyn perusta. Viljelykierrossa vaihdellaan typensitojakasveja ja viljakasveja. Apilan ja muiden palkokasvien viljelytekniikan hallinta on tärkeää koko viljelyn menestymiselle. Eri viljalajien ja palkoviljojen seosviljely voi parantaa viljelyvarmuutta ja lisätä satotasoja. Aluskasvien käyttö on mahdollisuus tehostaa viljelyä monin tavoin. Rikkakasvien hallintaa viljelytekniikan avulla on tarpeen opetella. Luomuviljelijä Marko Väljä kertoi LuomuTIETOverkolle viljelykokemuksiaan luomukarjatilan viljelyn toteuttamisesta tehokkaasti.

  • Marko Väljä: Tilaesittely (3 min)
    Tilan tuotantosuunnat, miksi luomuun, lypsykarja, lihakarja peltoala, työvoima 
  • Marko Väljä: Viljelyn pääpiirteet (3 min)
    Tilussuhteet, maalajit ja niiden huomioonotto viljelyssä, viljelykierrot 
  • Marko Väljä: Maan muokkaus I: Kyntö (30 min)
    Maan kasvukunto ja sen hoito, kyntö maan hoidon lähtökohtana, kevät- ja syyskyntö, miksi ei paluuauraa, rengaspaine, kyntö ja rikkakasvien torjunta, 
  • Marko Väljä: Maan muokkaus II: Kylvömuokkaus (10 min)
    Kylvömuokkauksen lähtökohta, tavoitteellinen muokkaus, esimuokkari ja joustopiikkiäes kylvömuokkauksessa, muokkaussyvyys ja muokkauksen tasaisuus, 
  • Marko Väljä: Omatoiminen salaojitus (6 min)
    Omatoiminen salaojitus, salaoja-aura, ojitustyö, kokemuksia toimvuudesta, soveltuvuus, vuokramaiden salaojitus 
  • Marko Väljä: Apilan viljely (34 min)
    Apilanurmi luomuviljelyn perustana, ymppäys, lajikkeet, peltojen sopivuus, siemenmäärä, esikasvivaikutus, lannoitus, perustaminen, sadonkorjuu, eri korjuumenetelmät, korjuuajankohta, siemenseokset, apilan menestyminen, korjuu ja tallaus, säilöntä 
  • Marko Väljä: Viljan viljely (25 min)
    Viljojen viljely, kiinnostus viljoihin, puhdaskasvustot, lajikeseokset, lajiseokset, siemenmäärät, lajikkeet, muokkaus, kylvöaika, seoksen valintakriteerit, lannoitus eri lannoilla, rikkakasvit, rypsin viljely, kylvökalusto 
  • Marko Väljä: Aluskasvit (28 min)
    Aluskasvit viljakasvustoissa, miksi aluskasveja, aluskasvien kylvö, aluskasvilajit, aluskasvien etuja, siemenmäärät 
  • Marko Väljä: Viljan puinti ja murskesäilöntä (20 min)
    Viljan korjuu, puintiajankohdat, viljan murskaus, myllyt, murskeviljan etuja, herneen murskaus, murskeviljan valkuaispitoisuus, murskauden toteutus, säilöntäaine, murskevilja ruokinnassa, rehuarvojen erot, rypsi ruokinnassa 
  • Marko Väljä kertoi etelä-suomalaisille viljelijöille LuomuTIETOverkon järjestämällä kurssilla maaliskuussa 2011  rikkakasvien hallinnasta Väljän tilalla.
    - Marko Väljä: Rikkakasvien hallinta -Osa 1 (35 min). Menetelmien esittely, muokkaus, lannoitus
    - Marko Väljä: Rikkakasvien hallinta -Osa 2 (25 min). Seosviljely, aluskasvit, keskustelukysymyksiä

Rahikaisen vihannestilalla Mikkelissä viljellään nykyisin sipulia luonnonmukaisin menetelmin. Koko tuotantoketjua on kehitetty vuosien ajan määrätietoisesti. Sipulin viljelytekniikka luomumenetelmin on Rahikaisella nykyisin hyvin hallinnassa monivuotisen viljelytekniikan ja tarvittavien koneiden kehitystyön seurauksena.

Rahikaisille luonteenomaista on vahva yrittäjyys. Asiantuntijoiden elinkelvottomana pitämällä pikkutilalla he ovat kehittäneet tuotantoa ja tuotantomenetelmiä sekä tilaansa siten, että tila työllistää ja elättää isännän ja emännän – jo 30 vuoden ajan. Veli ja Riitta Rahikainen on saanut mm Mikkelin mlk:n yrittäjäpalkinnon sekä vihannesviljelyn Laatutuottajapalkinnon Kotimaiset Kasvikset ry:ltä vuonna 2007. Luomuviljelyn vaatimia erikoiskoneita Veli Rahikainen on rakentanyt itse useita tai parannellut hankkimiaan koneita. Liekityslaite on kokonaan tilalla kehitetty. Poltin on kehitetty varmatoimisemmaksi ja energiatehokkaammaksi. Se on myös maailman parhaana polttimena patentoitu. –Mitä ei saa valmiina – se rakennetaan itse. Tosin ennen rakentamista laite pitää suunnitella.

Veli Rahikainen kertoi viljelykokemuksistaan ja luomuvihannesten viljelyn kehittämisestä Luomutietoverkon järjestämällä luomuvihannesviljelyn kurssilla keväällä 2011 Mikkelissä.

Multimediamuotoinen esitys on jaettu seuraaviin osiin:

Kokemuksia maan kunnostuksesta ja ravinnehuollosta vihannestilalla – Tilaesittely ja johdanto

  • Tilan esittely ja johdanto (9 min)
    Veli ja Riitta Rahikainen palasivat kaupungista maalle ja käynnistivät vihannesviljelyn vuonna 1980. Omaa peltoa tilalla on 4 ha ja vuokrapeltoa on 10 ha. Maalaji on hietamoreenia. Luomuviljelyn he aloittivat vuonna 1982. Tilan päämyyntituote on nykyisin luomusipuli, jota viljellään vuosittain noin 4 hehtaarin alalla. Sipulit varastoidaan tilan omassa sipulivarastossa, jossa ne myös kauppakunnostetaan.
  • Maan kasvukunnon hoito (11 min)
    Rahikaisen tilalla vihannesviljely alkaa maan kasvukunnon hoidosta. Peltojen kuivatus tulee ensin saada hyvään kuntoon. Maataparantavan viljelykierron avulla parannetaan maan rakennetta ja lisätään multavuutta sekä vilkastutetaan pieneliötoimintaa. Samanaikaisesti torjutaan kestorikkakasvit. Maan rakennetta hoidetaan huolella. Käytettävät koneet ovat mahdollisimman kevyitä ja varustettuja isoilla renkailla, jolloin voidaan käyttää alhaisia rengaspaineita.
  • Rikkakasvien hallinta (2 min)
    Rikkakasvien hallinta on tärkeä osa luomuvihannesviljelyä. Kestorikkakasvit hävitetään ennen vihanneskasvin viljelyvuotta viljelykierrolla, reheväkasvuisilla viherlannoituskasveilla ja muokkauksin. Samalla pienennetään siemenrikkakasvien siemenpankkia maassa.
  • Viljelykierto ja lannoitus (13 min)
    Ravinnehuolto on Rahikaisen tilalla nykyisin varsin omavarainen. Pelloilla viljellään sipulin esikasveina mm 2-vuotisia apilanurmia sekä vihantarehuhernettä. Näiden kasvien sadot käytetään viherlannoitukseen. Tarvittava typpi saadaan ilmasta typensitojakasveja viljellen. Viherlannoitus rikastaa ruokamultakerrokseen myös muita ravinteita vaateliaan sipulin käyttöön. Typpeä, fosforia ja kaliumia ei tilan luomupelloille ole hankittu tilan ulkopuolelta enää vuosiin. Myös ylläpitokalkituksen tarvetta ei ole enää esiintynyt.
  • Muokkaukset (7 min)
    Maan muokkauksessa kynnöstä on luovuttu kokonaan. Viherlannoitukset mullataan maan pintakerrokseen järeällä lautasäkeellä, joka myös pätkii viherlannoituskasvustot.  Kultivaattorilla maa kuohkeutetaan syvästä.  Muokkausmenetelmiä on kehitetty tilan olosuhteisiin sopiviksi. Koneita on myös muokattu paremmiksi. Esimerkiksi raskas lautasmuokkain on muutettu omana työnä hinattavaksi. Näin sitä voidaan vetää kevyellä traktorilla.

Kokemuksia sipulin luomuviljelystä

  • Sipulin viljelyn ennakkotoimet (9 min) 
  • Sipulin lajikevalinta (7 min) 
  • Sipulin kylvö (3 min) 
  • Sipulin rikkakasvien torjunta (11 min) 
  • Sipulin sadonkorjuu (5 min) 
  • Sipulin kuivaus ja varastointi (3 min) 
  • Laadukkaan vihannessadon tuottaminen (4 min)

Jankkuri on monipuolinen perusmuokkausväline, jolla voidaan parantaa vesitaloutta, maan rakennetta sekä ravinteiden käyttökelpoisuutta. Suomessa sitä on käytetty vähän ja väärin. Tuomas Mattila Nummi-Pusulasta on selvittänyt jankkuroinnin mahdollisuuksia eri lähteistä ja on myös tehnyt jankkurointikokeita käytännössä.

Jankkuri kuohkeuttaa maata kääntämättä sitä. Se repäisee ruokamultakerrokseen ontelon, mutta jättää maan pintaan vain kapeita jälkiä ja pientä aaltoilua. Jankkurointia on tarpeen täydentää erillisellä sänki- ja kylvömuokkauksella.

Mattila kertoo jankkuroinnin perusteiden esittelyn lisäksi jankkurointikokeiluista viherlannoitusnurmella ja aluskasvilohkolla. Samoin hän kertoo ”pellon pikakorjaus” – kokeilusta, jossa kasvimaalle ajettiin kompostia ja se jankkuroitiin.

  • Tuomas Mattila: Jankkurilla oikotie pellon hyvään rakenteeseen? (30 min)

Katso myös: Tuomas Mattila: Jankkurointi oikotienä pellon hyvään kasvukuntoon (tietokortti)

Mehiläisten levittämä biologinen torjunta-valmiste suojaa mansikan ja vadelman harmaahomeelta yhtä hyvin kuin kemiallinen torjunta, kertoo professori Heikki Hokkanen Helsingin yliopistosta. Marjojen harmaahomeen torjunta biologisesti mehiläisten avulla onkin osoittautunut hyvin kilpailukykyiseksi menetelmäksi nelivuotisissa käytännön kokeissa. Menetelmä sopii sekä tavanomaiseen että luomumarjanviljelyyn.

Nelivuotisen seurantajakson aikana mehiläisten avulla saatiin jopa suurempia mansikkasatoja kuin kemiallisella torjunnalla. Prestop-Mix-nimellä myytävä biologinen mikrobivalmiste on teknisesti helppoa käyttää, vaatii vähän työtä ja selkeästi halvempaa kuin kemiallinen.

Marjanviljelijä Jouko Mönkkönen Leppävirralta vahvistaa tulokset.  Mönkkösen tila on ollut neljä vuotta biologisen torjunnan koetilana. Kemiallista torjuntaa käytettäessä ruiskutuksia tehdään tavallisesti 3-4 kukinnan ja sateiden mukaan. Hintaa ruiskutuksille tulee 300-400 euroa hehtaarille. Prestop-Mixin käyttökustannus on 145 euroa hehtaarille. Mehiläiset levittävät sitä siihen hintaa jokainen lentopäivä, kertoo Mönkkönen kokemuksiaan.

Mehiläispesiä tarvitaan kaksi marjahehtaaria kohti.  Pesien lentolaudoille kiinnitetään levittimet, johon viljelijä levittää päivittäin mikrobijauheen.

Menetelmään on mahdollisuus perehtyä tarkemmin kuuntelemalla ja katsomalla oheiset esitykset, jotka on tuotettu osana Helsingin yliopiston vetämää LuomuTIETOverkko-hanketta.

  • Heikki Hokkanen: Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa (70 min).
  • Jouko Mönkkönen: Harmaahomeen torjunta mehiläisten avulla (50 min).

Monivuotisten rikkakasvien torjunnan pitäisi kuulua jokaisen luomuviljelijän perusosaamiseen. Luomuvihannesten viljelijä toki joutuu torjumaan rikkoja viljoja ja nurmia viljelevää kollegaa perusteellisemmin, ja monivuotisia rikkoja ei pellossa suvaita. Perustana on, ettei niille jätetä viljelykierrossa tilaa. Esimerkiksi jos kierrossa on viljaa, juolavehnälle ei saa antaa mahdollisuuksia edes puinnin jälkeen.

Kuivatuskesannossa juurakot nostetaan kuivamaan esim. nurmen perustamisvuonna tai ennen myöhään kylvettäviä / istutettavia vihanneksia. Näännytyskesannossa rikkakasveja torjutaan monimuotoisemmin. Juurakkoa heikennetään muokkaamalla toistuvasti, ennen kuin verso alkaa tuottaa ravintoa juurakolle. Rikkoja hallitaan myös varjostuksen ja laidunnuksen avulla.

Yksivuotisten rikkakasvien hallinta kuuluu vihannesviljelyn ytimeen. Liekityksessä pyritään tuhoamaan kaikki rikat ennen viljelykasvien taimettumista. Vastaavaan totaalituhoon pyritään myös riviväliharauksella. Kasvustosta torjuttaessa on olennaista, että viljelykasvin pitäisi olla aina rikkakasvia kestävämpi. Ennen kylvöä muokkaamalla kiihdytetään rikkakasvien itämistä, ja niiden ensimmäinen taimettumisaalto tuhotaan kylvön yhteydessä.

Rikkakasvien hallinnan tarkoitus on vähentää käsityö minimiin. Etenkin pienestä siemenestä kylvettävillä kasveilla joudutaan myös kitkemään. Strategiana voi olla esim. tasata kitkennän työhuippua, jotta voidaan tehdä mahdollisimman paljon itse. Päinvastainen strategia on pyrkiä kasaamaan työtä yhteen huippuun, jolloin saadaan runsaasti työtä ulkopuoliselle työvoimalle tietyksi ajaksi.

Koneistuksen kapasiteettistrategiassa pieni kone on usein taloudellisin, kun miettii työajan ja investoinnin suhdetta. Toisaalta lievä ylikapasiteetti tuo varmuutta. Työ voidaan ajoittaa oikein, kun esim. ehtii harata yhtenä poutaisena päivänä tai  iltapäivänä.

  • Rikkakasvien hallinta avomaan luomuvihannesviljelyssä (81 min)

ks. myös Viherlannoitus ja typen hallinta vihannesviljelyssä

Petri Leinosella on tutkija-, kehittäjä- ja viljelijätausta. Nykyisin hän toimii yrittäjänä Elomestari Oy:ssä sekä viljelee vihanneksia ja harjoittaa lammastaloutta Torniossa.

Vihannesviljelyssä on tyypillistä, että intensiivinen muokkaus, viljelykasvien heikohkot juuret ja voimakas lannoitus aiheuttavat ongelmia maan kasvukunnon hoidolle. Petri Leinonen kertoi LuomuTIETOverkolle viherlannoituskasvien viljelyn mahdollisuuksista erityisesti typen hallinnan kannalta.
Välivuosien aikana kannattaa vihannesten vastapainoksi viljellä monivuotisia, syväjuurisia ja varjostavia kasveja. Intensiivisessä viljelyssä välivuosiin panostaminen kannattaa ja maksaa itsensä takaisin paremmin kuin esim. viljatiloilla.

Monivuotinen viherlannoitus parantaa mururakennetta, kaasunvaihtoa pohjamaahan ja tuo eloperäistä ainesta maahan. Yksivuotinen viherlannoitus viimeistelee maan kasvukunnon ennen vihanneskasvia, josta viljelijä saa rahansa. Esim. varhaisvihannesten jälkeiset pyydyskasvit toimivat ja ovat tarpeen myös tavanomaisessa viljelyssä.

  • Viherlannoitus ja typen hallinta vihannesviljelyssä (68 min)
  • Katso myös Rikkakasvien hallinta avomaan luomuvihannesviljelyssä

Petri Leinosella on tutkija-, kehittäjä- ja viljelijätausta. Nykyisin hän toimii yrittäjänä Elomestari Oy:ssä sekä viljelee vihanneksia ja harjoittaa lammastaloutta Torniossa.

Nybyn tilalla tuotetaan kevätvehnää, öljypellavaa, syys- ja kevätrypsiä. Kaksivuotisista alsikeapilapitoisista nurmista sekä suojakaistoilta tehdään hevosheinää lähiseudun hevosten tarpeisiin.

Viljelykierto on 5-vuotinen: Kevätvehnään perustetaan nurmi, jota seuraa kaksi nurmivuotta. Nurmea seuraa syysrypsi, jota seuraa pellava. Alkukesän puolikesanto on ollut myös mukana viljelykierrossa mukana. Kesäkuun loppuun mennessä kesantoon kylvetään viherlannoitusseos.

Peltoja lannoitetaan hevosenlantakompostilla. Selenius saa hevostiloilta hevosen lantaa ja kompostoi lannan rakentamallaan kompostointikentällä.

Tilan maalajit ovat pääasiassa hietasavia. Valtaosa pelloista on varsin tasaisia. Savimaiden kuivatukseen ja salaojien toimivuuteen on tarpeen kiinnittää suurta huomiota. Selenius on tehnyt mm täydennyssalaojituksia sekä muotoillut peltoja siten, että lammikot ovat hävinneet pelloilta.

Pohjois-Espoossa sijaitsevan Nybyn tilan isäntä Magnus Selenius on koulutukseltaan agronomi. Peltoa tilalla on 106 ha, josta vuokrapeltoa on 32 ha. Tila on ollut luomuviljelyssä vuodesta 1992. Tilan työt isäntä tekee pääasiassa yksin, apuna käytetään vain satunnaisesti tilapäistyövoimaa.

Uusimpana kehittämiskohteena on muokkausmenetelmien käyttö pellon vesitalouden hallinnan osana.

  • Magnus Selenius 11.8.2010:  Kokemuksia aurattomasta muokkauksesta (40 min)

Lammastilaneuvoja ja lampuri Sari Heltelä-Auvisen mukaan lampaiden hoidossa kannattaa seurata monia luomuvaatimuksia, vaikka eivät luomuun rekisteröitysikään. Tavanomaisessakin lammastaloudessa eläimiä hoidetaan varsin lajinomaisesti, ja luomuun voi siirtyä melko kivuttomasti. Tällä hetkellä 15 % lammaslihan tuotannosta on Suomessa luomua.

Luomussa lampaille vaaditaan jonkin verran enemmän tilaa kuin tavanomaisessa. Eläimet pyritään kasvattamaan ulkona. Niitä ruokitaan luomurehulla, ja vähintään puolet rehuista pitää tuottaa itse. Lääkintää on jonkin verran rajoitettu, ja esim. loislääkinnän varoajat on kaksinkertaistettu tavanomaisesta. Lampurille luomu tietää hieman tavanomaista tarkempaa kirjanpitoa ja seurantaa.

Tuottoa hakevat lampurit panostavat suoramyyntiin. Luomusta saa silloin kilolta pari euroa tavanomaista enemmän.

Heltelä-Auvinen vastaa esityksensä lomassa yleisön kysymyksiin villantuotannon taloudellisesta merkityksestä, suomenlampaan erityisyydestä, tuotannon viennistä.

  • Sari Heltelä Auvinen 31.3.2011: Lampaiden luomuhoito (59 min)

Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut viime vuosina ripeästi. Miten järjestää luomutuotteiden jakelu eri jakeluketjuissa menestyksekkäästi. Aiheesta kertoi LuomuTIETOverkolle luomumarkkinoinnin asiantuntija Marika Auersalmi.

Markkinatilanne, luomumyynti Suomessa, suoramyynti, torimyynti, messut ja tapahtumat, jakelun monipuolisuus,  päivittäistavarakaupan rakenne,  ammattikeittiöiden kysyntä, kuka tuotteesi ostaa, miten tuotteeseesi vaikuttavat, eri asiakas – eri kanava.

Tarina antaa tuotteelle persoonallisen ilmeen. Miten tarina voidaan liittää tuotteen markkinointiin.

Mikkelin kaupungilla työskentelevä Eija Piispa kutsuu itseään leikillisesti ”ison perheen äidiksi”. Ruokaa laitetaan keskuskeittiöllä yli kuudelletuhannelle joka päivä. Eijan ja kollegoidensa ansiosta Mikkelin kaupunki on tarjonnut lähi- ja luomuruokaa parhaansa mukaan jo paljon ennen valtakunnallista keskustelua aiheesta. Eija Piispa kertoo LuomuTIETOverkon verkkoluennossa, miten suurkeittiö tässä onnistuu ja mitä tuottajan kannattaa tehdä saadakseen ammattikeittiön asiakkaakseen.

Mikkelin kaupunki osti vuonna 2010 lähi- ja luomutuotteita 360 000 eurolla, joka on 18,5 %  elintarvikehankinnoista. Lisäksi hankittiin 50 000 eurolla Etelä-Savon ulkopuolella tuotettua luomua. Mikkelin Isopata on ollut ensimmäinen luomutarkasttetty iso keskuskeittiö. He kuuluvat Portaat luomuun -ohjelmaan ja kehittävät toimintaansa edelleen. Mikkelissä osa keittiöistä on portaalla 2 ja osa portaalla 3.

Päivittäin tarjotaan luomupiimää, joissakin keittiöissä myös maitoa. Viikottain keittiöiden valinnan mukaan mm. kaurahiutaleita, kasvisliemijauhetta, jauhoja, perunaa, keräkaalia ja hunajaa. Välillä tarjotaan mm. paikallista luomuvadelmaa ja Krunexin tekemää kinkkukiusausta ja makaronilaatikkoa. Kesäisin keittiö käyttää luomuna tomaattia, kurkkua, kesäkurpitsaa, salaattia, marjoja ja mausteyrttejä. Erityisinä teemapäivinä ja -viikkoina sekä tilatuissa vierastarjoiluissa tarjotaan luomua.

Kaupunki tarvitsee tuotteet sopivassa pakkauskoossa ja esikäsiteltynä. Tavarantoimittajan pitää noudattaa tarkasti toimitusehtoja. Asiakaalle tulee vaikeuksia, jos aja tai määrät poikkeavat sovitusta. Kaupungille elintarvikkeita toimittavan pitää pystyä takaamaan tasainen saatavuus ja esikäsitellä tuotteensa sovitulla tavalla. Lähiluomua suosivasssa Mikkelissä otetaan valikoimaan marjojen ja vihannesten kaltaisia tuotteita myös sesongeittain. Tilauksissa ja laskutuksissa suurkeittiö tarvitsee sujuvuutta ja säännöllisyyttä. Kuljetuksissa Mikkelissä osa tuottajista tuo tavaran itse, osa useamman tuottajan yhteiskuljetuksilla ja osa käyttää paikallista tukkuliikettä.

Eija Piispa kannustaa viljelijöitä aktiiviseen markkinointiin ja yhteydenpitoon. Yksinkertaista on esim. varata tuote-esittelylle aika kuukausittain pidettävään esimiespalaveriin. Ei kannata olla turhan vaatimaton!

  • Eija Piispa: Luomu- ja lähiruokaa ammattikeittiöille (77 min)

Kuuntele ja katso myös:

  • Marja-Riitta Kottila: Ammattikeittiöt luomutuotteiden ostajina (4 x 20 min)

Maatalousympäristön hyönteisiin ja valokuvaukseen perehtynyt Anne Piirainen Ruralia-instituutista esitteli luomupäivillä pientareitten monimuotoisuutta ja sen edellytyksiä. Esitys runsaine kuvineen on nyt katseltavissa ja kuunneltavissa LuomuTIETOverkossa.

Monimuotoisuuden näkökulmasta pientareita ei kannata niittää ennen kuin 80 % kasveista on kukkinut. Anne Piirainen on tehnyt näin ja pyrkinyt monin muinkin keinoin edistämään kotitilansa monimuotoisuutta kahdeksan vuoden ajan. Kuuntelemalla ja katselemalla Piiraisen esityksen voi pikaisesti tutustua niihin keinoihin, niiden perusteluihin sekä pientareille syntyneeseen kuhinaan.

  • Verkkoluento: Kuhiseeko pientareella? (18 min)
  • Diaesitys (pdf 37 s., muutama sivu ja kuva enemmän kuin verkkoluennossa)

Luomumaidontuottaja Vesa Tikka kertoi luomupäivillä näkemyksensä tehokkaasta luomumaidon tuotannosta. Taivaalta tuleva energia otetaan mahdollisimman hyvin talteen. Omavaraisuus pienentää kuluja. Myös  suuret sadot ovat tärkeitä. Ja navetassa karjan kanssa tulee toimia oikein.

Tilalla on 350 lehmää ja 200 hiehoa ja viljelyssä omalla ja yhteistyötiloilla noin 830 ha. ”Teholuomu” tarkoittaa Tikalle mm. sitä, että peltoa hyödynnetään koko kasvukauden ajan. Kylvöt pyritään tekemään aikaisin. Vielä esim. marraskuussakin ladataan pankkia seuraavaa vuotta varten, kun raiheinä sitoo levitettyä lietettä ja tuottaa kuiva-ainetta. Lanta käytetään tarkkaan hyväksi.

Eläinjalostuksessa karkearehun hyväksikäyttö on tärkeää. Eläimistä ei revitä kaikkea irti ja ne kestävät hyvin. Kolmantena-neljäntenä vuonna lehmä alkaa vasta kunnolla lypsämään. Tuotoksena 8000 kg/le/v luomua voi  tuoda saman taloudellisen tuloksen kuin 10 000 kg/le/v tavanomaisessa. Kustannukset ovat luomussa pienemmät, kun käytetään hyvälaatuista luomusäilörehua. Tavoitteena on nostaa tuotosta, mutta ei lisätä väkirehun syöttämistä. Korsirehulla saadaan isot sadot pelloilta, naudan elimistön hyötysuhde paranee ja lehmä kestää pitkään.

Peltoa on vaikea saada lisää, mutta riittävä karkearehun määrä on pystytty saamaan alueen tilojen kanssa yhteistyössä toimien. Valtakunnallisella tasolla on tehty yhteistyötä ostamalla härkäpapua ja rypsiä eteläsuomalaisilta tiloilta. Rypsi on jauhettu myllyllä tilalla, ja laitettu öljyineen appeeseen.

Tilan johtamisessa on tärkeää löytää heikot osa-alueet, ja keskittää voimat niiden parantamiseen. Pelkkä korkeiden tuotosten tavoittelu ei toimi. Tuotannon eri osa-alueita pyritään kehittämään jatkuvasti.

  • Vesa Tikka: Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? (25 min), pelkät diat (26 s.)

Maitoa voidaan tuottaa omavaraisesti käyttämällä runsaasti valkuaispitoisia nurmirehuja ruokinnassa, kertoi luomumaidontuottaja Vesa Tikka Kurikasta Tehoa omavaraiseen valkuaisruokintaan -kurssilla. Säilörehua tuotetaan Tikan tilalla 350 lehmän karjalle puna-apilavaltaisia nurmista ja vihantarehuherneestä.

Puna-apilanurmia viljellään vain 2 vuotta peräkkäin, jotta apilapitoisuus säilyy riittävän korkeana. Sadon laatu on tällöin hyvä ja satotaso korkea. Usean eri lajikkeen seokset varmistavat osaltaan viljelyvarmuutta. Satovaihtelut ovat kuitenkin tavanomaisia nurmia suurempia.

Vihantarehuherneseoksia viljellään säilörehuksi. Reheväkasvuisia vihantarehuherneitä kylvetään noin 100 kg/ha ja rehuviljoja noin 70 kg/ha. Sopiva sadonkorjuuaika on lyhyt, koska 2-metriseksi kasvava kasvusto lakoutuu helposti. Sato on korjattu ajamalla suoraan ajosilppurin niittopäällä niittäen.

Rehuviljat viljellään monipuolisina hernepitoisina seoksina. Useampaa hernelajiketta kylvetään yhteensä noin 100 kg/ha ja kevätviljoja noin 100 kg/ha. Sato puidaan ja säilötään murskeviljana. Viljelyvarmuus varmistetaan käyttämällä useampia hernelajikkeita ja useita kevätviljalajeja seoksina.

Lisäksi viljojen alle kylvetään aluskasveiksi nurmiseoksia. Puidun herneviljanseoksen olki korjataan hiehojen appeeseen. Aluskasvien satoa hyödynnetään myös rehuna.

Valkuaisruokintaa täydennetään ostamalla rypsiä. Kokonainen rypsi jauhetaan tilalla vasaramyllyllä ja syötetään appeessa lehmille.

Runsaiden palkokasvimäärien käytön ei ole havaittu vähentävän lehmien tiinehtyvyyttä. Kokemusta on nyt 10 vuodelta. Vuorokauden esikuivatus vähentää apiloiden estrogeenipitoisuuksia.

Tilaa on laajennettu voimakkaasti 10 viime vuoden aikana. 350 lehmän vuosituotos on nykyisin 8000 kg maitoa, kun väkirehuprosentti on 35. Väkirehun määrää pyritään tulevaisuudessa laskemaan 4-5 kiloon lehmää kohti päivässä. Tähän pyritään tekemällä palkokasvinurmista entistä valkuaispitoisempia säilörehuja. Härkäpapua aiotaan viljellä myös puhtaana säilörehuksi.

  • Vesa Tikka: Kokemuksia omavaraisesta valkuaishuollosta(10.3.2011 tallennettu esitys, diat ja ääni, 43 min)

Rikkakasviäestystä tarvitaan, kun ennaltaehkäisevät ja epäsuorat menetelmät eivät riitä, kertoo Juuso Joona LuomuTIETOverkon verkkoluennossa. Juuso Joona viljelee luomutilaa Joutsenossa.

Rikkakasviäestys sopii siemenlevinteisten rikkakasvien torjuntaan. Torjuntatarpeen arvioinnissa pellon tiivis tarkkailu on tärkeää. Rikkakasviäestys ajoitetaan joko ennen orastumista  tai kun vilja on ehtinyt  2-3-lehtivaiheeseen.

Rikkakasviäestyksellä voidaan myös parantaa typen vapautumista, rikkoa kuorettumaa ja lisätä viljojen versontaa. Samalla voidaan kylvää aluskasveja ja mullata lannoitteita. Rikkakasviäestä voidaan käyttää myös syysviljojen ja syysöljykasvien siementen multaukseen.

Rikkakasviäestys kannattaa tehdä vain silloin kun sitä todella tarvitaan.

  • Juuso Joona: Rikkakasviäestys (19 min)

Heli Ahonen Juvan Muumaasta kertoi LuomuTIETOverkolle keväällä 2011 Juvan Muumaan karjanhoidosta, ja siinä erityisesti hoitoympäristöstä ja terveydenhoidosta. Muumaa on kolmen tilan yhteisnavetta, jossa vastuualueita on jaettu. Helillä ja miehellään Heikki Teittisellä on vastuullaan karja.

Navetassa on 125 lypsylehmää ja 120 nuorkarjaa. Osakkaiden lisäksi navetalla tekee töitä kolme työntekijää.

Heli ja miehensä olivat ensimmäisiä luomumaidon tuottajia, kun Juvan luomu alkoi toimia vuonna 1993. Vuosien 1999 ja 2000 vaihteessa siirrettiin viiden tilan lehmät saman katon alle, kun lämmin parsipihatto valmistui. Lehmämäärä nousi nykyiseen, kun kylmäpihatto valmistui 2005.

  • Heli Ahonen: Luomulypsykarjan hoitoympäristö ja terveydenhoito Muumaassa (41 min)

Muuruveden koulutilalla 25 vuotta työskennellyt kasvituotannon lehtori Jari Nousiainen kertoi kesällä 2010 LuomuTIETOverkolle kokemuksiaan.

  • 1. Tilaesittely (27 min), Yleistietoa tilasta, maalajit, ravinnetalous, vesitalous, viljelykierrot, lannoitus ym.
  • 2. Luomuviljan viljely koulutilalla (23 min), Muokkaus, karjanlannan levitys, kylvö, lajikkeet, puinti, sadon käsittely, varastointi, satotasot ym. 
  • 3. Luomunurmen viljely koulutilalla (26 min), Nurmen käyttö, perustaminen, kasvilajit, kylvö, korjuu, varastointi, satotasot, laitumet, ym.

Osuuskauppa Coop on johtava luomutuotteiden markkinoija Ruotsissa. Coopin osuus Ruotsin luomumyynnistä on 40 %. Luomumyynnin osuus Coopin kokonaismyynnistä on 7,5 %, kun luomumyynnin osuus Ruotsissa on 3,4 %. Luomutuotteiden myynti kasvoi ketjussa vuoden 2010 aikana 10 prosentilla.

Coopin ympäristövetoisen liiketoiminnan kehittämisestä kokemuksia kertoi yrityksen ympäristö- ja luomujohtaja Mikael Robertsson luomupäivässä 23.3.2011 Helsingissä.

Coop on panostanut määrätietoisesti kestävään kehitykseen ja luomutuotteiden markkinointiin 1990-luvun alusta lähtien. Coopin osuus Ruotsin päivittäistavarakaupan markkinoista on 21,5 % ja liikevaihto on 4,5 miljardia euroa.

Coop on ympäristövetoisen markkinoinnin johtava ketju Ruotsissa. Tänä vuonna yritys arvioitiin Ruotsin parhaaksi kestävän kehityksen edistäjäksi valtakunnallisessa brändien kestävyystutkimuksessa. Kuluttajat ovat ratkaiseva voima Coopin toiminnassa. Coopilla ympäristömyönteinen toiminta painottuu luomuun. Coop on myös ketju, joka yhdistetään positiivisesti luomutuotteisiin. Coopille on tärkeää pitää tämä ympäristömyötäisen liiketoiminnan johtava asema, koska se on kirjattu yrityksen johtamisen perusperiaatteisiin.

Coop myy luomutuotteet omalla ympäristöaiheisella Änglamark-brändillä. Luomutuotteiden valikoima on maan laajin, noin 1700 tuotetta. Luomutuotteiden myynti on kasvanut viime vuosina voimakkaasti – vuonna 2010 luomumyynti kasvoi 10 %. Parhaissa myymälöissä luomumyynnin osuus on 30-35 prosenttia myynnistä. Esimerkiksi Coopin myymistä porkkanoista kaksi kolmesta on luomua. Eläintuotteiden kuten luomukananmunien ja maitotuotteiden markkinaosuudet ovat myös varsin korkeita.

Johtava asema ympäristö- ja luomumarkkinoinnissa

Coopin pääsy johtavaan asemaan ympäristö- ja luomumarkkinoinnissa on edellyttänyt määrätietoista kehittämistyötä. Henkilökuntaa ja liikkeenjohtoa on koulutettu alusta eli vuodesta 1984 lähtien. Henkilökunnan tulee osata vastata asiakkaiden kysymyksiin luomutuotteista. Tiedotus viljelijöille ja kokoukset heidän kanssaan ovat tärkeitä, jotta luomutuotteita saadaan kattamaan kasvavaa kysyntää. Tiedonvälitystä luomutuotteista tehdään jatkuvasti omien tiedotusvälineiden sekä luentojen välityksellä.

Coop on tukenut myös aktiivisesti luomutuotteiden tuotekehitysprosesseja ja luonnollisesti itse tuotteiden markkinointia. Tärkein paikka luomutuotteiden markkinoinnissa on kuitenkin myymälä. Luomutuotteiden markkinoinnissa tarvitaan tavoitteellista ja pitkäjänteistä toimintaa. Ketju on myös saanut kaikille myymälöilleen KRAV-luomuhyväksynnän.

Mainonta ja tiedotus

Viikoittain ilmestyvissä mainoslehtisissä (2,1 milj kpl) on aina ollut mukana luomutuotteita jo 20 vuoden ajan. Luomutuotteita mainoksissa on aina vähintään yksi, usein kuitenkin 10-12 kpl.

Coop pyrkii auttamaan kuluttajia luomutuotteiden ostamisessa monin tavoin. Luomuruuan valmistamisen helpottamiseksi Coop julkaisee luomuruokareseptejä. Luomutuotteiden lisähinnat pidetään kohtuullisina. Luomutuotteiden lisähinnan määrittelyssä Coop ei käytä prosenttilinjaa, vaan ketjun saama kate on euroissa yleensä sama luomu- ja tavanomaisille tuotteille. Asiakkaille jaetaan informaatiota eri tavoin; esimerkiksi kassakuitista asiakas voi heti lukea paljonko ostoksista oli ympäristötuotteita.

Coop julkaisee mm omaa lehteä Mersmak, jonka painos on 1,9 miljoonaa kpl ja se jaetaan jokaisen ruotsalaistalouteen. Siinä kerrotaan kuluttajille havainnollisesti ketjun ympäristötavoitteista ja luomutuotteista.

Mainonta on ollut havainnollista ja puhuttelevaa – konkreettista. Esim ”Olemme lopettaneet häkkikananmunien myynnin. Ota 7 kaveria mukaasi ja mene tuohon häkkiin, niin ymmärrät miksi” –tempaukset myymälöiden edustoilla. Samoin markkinointivideot – vapaiden luomukananmunien puolesta.

Coopilla on myös eläinten hyvinvointiohjelma, joka käynnistettiin tänä vuonna.

Luomutuotteiden puolesta kampanjoidaan jatkuvasti. Kampanjoissa käytetään ytimekkäitä iskulauseita, kuten esimerkiksi:

  • Ole osa ratkaisua – osta luomutuotteita
  • Äänestä lompakollasi – siirrä kätesi hyllyyn
  • Ajattele loogisesti – osta ekologisesti
  • Luomu tekee eron

Osuustoimintaliike haluaa tuottaa jäsenilleen taloudellisia hyötyjä – ja samalla tarjota jäsenilleen mahdollisuus kulutuksessaan edistää kestävää kehitystä ihmisille ja ympäristölle.

  • Mikael Robertsson: An_Environment_driven_Business_development  (22 min) multimediaesitys
  • Robertsson__M_An_Environment_driven_business_110323 laajempi PP-esitys, PDF (1,6 Mb)

Mansikkaa 40 vuotta viljellyt Pentti Hartikainen jakoi kesällä 2010 LuomuTIETOverkolle kokemuksiaan. Haastatteluista on koottu ääniä ja kuvia, jotka tarjotaan tutustuttavaksi kaikille kiinnostuneille.

  • 1. Tilaesittely (18 min)
    Tilan taustaa, vaiheita ja valintoja
  • 2. Kokemuksia (29 min)
    Hartikaisen hyviä käytäntöjä tiiviissä paketissa, mm. tuholaistentorjunta, mansikkalohkon perustaminen, mehiläiset, vetoversien sivuttaissäätö, muunneltu juontokoura, kastelu, poiminta, marjojen kuivaaminen 
  • 3. Komposti (9 min)
    Kompostin teon prosessi ja tärkeät asiat 
  • 4. Rivivälien hoito (8 min)
    Leikkurin kehittäminen ym. 
  • 5. Ötökkäimuri (5 min)
    Hartikaisen kehittämä laite ja sen käyttö lyhyesti