Luomumetsistä moneksi

Tiesitkö, että lähes kaikki Suomen metsät olisi sertifioitavissa luomukeruualueiksi nykyisiä metsänhoitokäytäntöjä muuttamatta?

Jo nyt Suomessa on maailman suurin luomukeruualue, 12,2 miljoonaa hehtaaria. Se on 30 % maailman kaikesta luomukeruualasta ja 40 % Suomen maapinta-alasta. Luomukeruuala voidaan tuplata sertifioimalla jo luomussa olevan pohjoisen Suomen lisäksi myös metsät muualla Suomessa. Luomusertifiointi on keino osoittaa valttimme, puhtaus.

Luomumetsistä moneksi -hankkeessa tiedotetaan metsien luomusertifioinnista ja selvitetään 
sen merkitystä metsien monikäytön, keruutuotteiden jalostuksen ja matkailun kannalta. 
Hankkeen toimialue on Etelä-Savo ja sen toteuttaa Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti 
4.8.2015–31.12.2017 yhteistyössä Suomen Metsäkeskuksen kanssa. 

Hankkeen kohderyhmänä ovat eteläsavolaiset yksityismetsänomistajat, kunnat, seurakunnat 
ja muut metsänomistajat. Toisena kohderyhmänä ovat luonnontuotteiden Jalostajat sekä luonto-, matkailu- ja hyvinvointialan yrittäjät, joilla on mahdollisuus hyödyntää luomusertifiointia.

Hankkeessa järjestetään tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia metsien luomusertifioinnista ja monikäytöstä, selvitetään luomusertifioinnin taloudellista merkitystä, Etelä-Savoon parhaimmin sopivaa toimintamallia sekä eri toimialojen mahdollisuuksia hyödyntää luomumaakunnan imagoa. Hankkeen tuloksena saadaan Etelä-Savoon pysyviä luomukeruualueita ja moninkertaistetaan maakunnan nykyinen luomukeruuala. 

Aiheesta kerrotaan mielihyvin myös muiden järjestämissä tilaisuuksissa ja tiedotusmateriaalissa. Jos siis sinulla, organisaatiollasi, hankkeellasi tai yhdistykselläsi on tilaisuus, jossa luomukeruualueiden sertifiointi kiinnostaa, tai jos haluat asiasta infoa vaikkapa liitettäväksi tiedotuskirjeisiisi tai nettisivuille, ota yhteyttä!

  • Luomu on valvottu sertifiointijärjestelmä, jolla voi osoittaa raaka-aineen puhtauden ja aitouden. Luomukeruutuotteissa se tarkoittaa sitä, että koko ketjun on oltava mukana luomuvalvonnassa, keruualue mukaan lukien.
  • Metsänomistaja voi edelleen hoitaa metsäänsä kuten parhaaksi katsoo.
  • Vuosittain tehtävässä tarkastuksessa rajataan kielletyllä tavalla käsitellyt alueet pois luomusta määräajaksi. Tällaisia käsittelyjä ovat juurikäävän torjunta urealla, kemiallinen heinäntorjunta ja tietyt kemialliset lannoitteet.
  • Luomussa on hyväksytty kantokäsittely harmaaorvakalla sekä luomukasvintuotannossa hyväksyttyjen lannoitteiden käyttö, kuten mm. tuhkalannoitus
  • Luomusertifiointi ei vaikuta jokamiehenoikeuksiin, mutta luomukarttatietojen luovuttamisesta ja luomusertifioinnin hyödyntämisestä voi metsänomistaja sopia esimerkiksi marja- tai matkailuyrittäjän kanssa
  • Erikoiskeruutuotteet, kuten mahla, pakuri, pihka eivät kuulu jokamiehen-oikeuksien piiriin, vaan keruuseen on aina saatava maanomistajan lupa. Jos metsänomistaja ei halua niitä itse hyödyntää, hän voi sopia keruuoikeudesta ja korvauksesta kerääjän kanssa. Monet erikoiskeruutuotteet ovat nykyisin kysyttyjä mm. kosmetiikan raaka-aineina.
  • Luomu ohjeistaa kestävään keruuseen; keruu ei vahingoita luonnollisen elinympäristön vakautta eikä lajien pysyvyyttä keruualueella.
  • Metsistämme 97–99 % alueesta riippuen olisi sertifioitavissa luomuun nykyisillä hoitokäytännöillä ilman rajoituksia. Luomussa kiellettyjä tuotantopanoksia käytetään pinta-alallisesti erittäin vähän.

Luomuvalvontaan hakeudutaan täyttämällä hakemuslomakkeet metsien sijaintikunnan ELY-keskuksessa, sillä keruutuotteet kuuluvat alkutuotantoon. Luomujatkojalostuksen valvonta sen sijaan kuuluu Elintarvikevirasto Eviralle.

Tilalla tehdään luomutarkastus, jonka jälkeen metsät hyväksytään virallisesti luomukeruualueeksi. Mikäli metsissä ei ole käytetty kiellettyjä tuotantopanoksia, voi muuten käytettävän kolmen vuoden siirtymäajan hakea kokonaan pois, jolloin alueen saa luomuun jo samana vuonna.

Luomuvalvontaan voi hakeutua metsänomistaja itse tai selvitysmiehen avulla joukko metsäomistajia. Selvitysmiehenä voi toimia joku metsänomistajista tai ulkopuolinen selvittäjä.

Selvitysmiehen avulla vaikkapa kokonaisen kunnan tai maakunnan metsät voi hakea yhdellä kertaa, mikä merkitsee säästöä kustannuksissa.

Luomumaatiloilla metsät voidaan liittää luomuun kasvintuotannon tarkastuksen yhteydessä ilman erillistä liittymismaksua.

Metsät voi hakea luomukeruualueiksi, vaikka maatila ei olisikaan liittynyt luomuvalvontaan.

Myös vain osa metsistä voidaan sertifioida luomukeruualueiksi.

Valvontaan liittymismaksu on noin 110 € ja vuosittain tehtävän Luonnonmukaisen tuotannon tuotantotarkastuksen perusmaksu on 113,50 € + aikaperusteinen tarkastusmaksu 91 €/h.

HUOM! Mikäli tila on jo mukana luomuvalvonnassa, ei liittymismaksua enää mene ja keruutuotannon tarkastus voidaan hoitaa muun tarkastuksen yhteydessä, jolloin kustannuksia tulee vain tarkastukseen käytetystä ajasta.

Apua saat hankkeen yhteyshenkilöiltä!

Mahlat ym. juomat

www.mahlaforest.com 

  • Puuvesien markkinat ovat vahvassa kasvussa 
  • Suomalaiselle mahlalle on kysyntää markkinoilla 
  • Luomu on itsestäänselvyys viennissä
  • Luonnon Varassa 3/2016. Puuvesissä virtaa raha.

Pakuri ja erikoissienet

LUKE: Sientenviljely biotalouden toimenpiteenä

  • Pakurikäävän koeviljelystä rohkaisevia tuloksia
  • "kantosienituloja" halutaan esimerkiksi lampaankäävästä, koivunkantosienestä, osterivinokkaasta ja lakkakäävästä

Tertin kartano

www.tertinkartano.fi

  • Matkailuyritys sertifioi itse metsänsä luomukeruualueiksi
  • Hyödyntää sekä luomukeruutuotteita tarjoilluissaan että luomun imagoarvoa
  • Merkitystä etenkin kv-matkailijoille

Härkäniemen tuvat

www.harkaniementuvat.fi

  • Matkailuyritys, jota ympäröivät metsät luomukeruualuetta
  • Luomuretkiä kv-asiakkaille, luomusta lisäarvoa
  • Pakurinviljely aloitettu, mahlan, kuusenkerkkien ym. hyödyntäminen pohdinnassa
     

Villikka

www.villikka.fi

  • Villikka kerää ja kuivaa luonnonyrttejä omilta luomukeruualueiltaan
  • Siirtyminen luomuun kysynnän kautta
  • Myös uusia suunnitelmia luomun hyödyntämiseen
     

1. Mistä ihmeestä niitä luomukarttoja sitten saa? 

Luomukarttoja myydään yrityksille, jotka kuuluvat luomuvalvontajärjestelmään. Luomukartat tilataan vuosittain hyvissä ajoin ennen keruukautta. Luomukarttoja ei ole myöskään vielä saatavissa kaikilta alueilta. Laajojen alueiden luomukarttoja on tällä hetkellä saatavissa Lapista, Koillismaalta sekä osasta Kainuuta. Kartat voi hankkia Suomen 4H-liiton omistamalta Youngfour Oy:ltä. Luomukarttoja isoilta alueilta on ollut mahdollista saada kunnittain tai maakunnittain. 

2. Kuka oikein voi toimia luomukeruualueiden selvittäjänä? 

Selvittäjänä voi toimia henkilö, yritys tai yhteisö, jonka ely-keskus hyväksyy valvontajärjestelmään. Ely-keskus arvioi selvittäjän osaamisen ja luotettavuuden. 

3. Jos tiedän oman metsäni kuuluvan laajaan luomukeruualueeseen, voinko myydä luomumarjoja? 

Et voi, ellet ole liittynyt luomuvalvontaan. Koko ketjun tulee olla mukana valvonnassa. 

Mahdollistava tapa: Voit hankkia luomukeruualueen selvittäjältä, esim. Youngfour Oy:ltä maksullisen dokumentin siitä, että metsätilasi kuuluu laajaan sertifioituun luomukeruualueeseen ja liittyä oman alueen ELY-keskuksen luomuvalvontaan. Nyt voit myydä metsäsi tuotteita luomuvalvonnassa mukana olevalle yritykselle.

Jos aiot myydä itse suoraan kuluttajalle omalta metsätilalta keräämiäsi jalostamattomia luomuluonnontuotteita, sinun pitää liittyä oman alueen ely-keskuksen luomuvalvontaan. 

Jos aiot ostaa ja välittää myös muilta luomutiloilta/alueilta tulevia luomuluonnontuotteita, sinun pitää liittyä Eviran luomujalostuksen valvontaan. 

Jos aiot valmistaa ja myydä luomujalosteita, sinun pitää liittyä Eviran luomujalostuksen valvontaan. 

4. Mitä metsänomistajana hyödyn luomusertifioinnista? 

Metsänomistaja voi hankkia dokumentin tilansa kuulumisesta laajaan luomukeruualueeseen. Dokumentin voi ostaa alueen selvittäjältä. Voit tehdä sopimuksen luomukeruutuotteiden, vaikkapa luomukuusenkerkkien, keruusta korvausta vastaan. 

Jos haluat itse myydä syötäviä luomuluonnontuotteita tai vaikkapa luomujoulukuusia, tulee sinun liittyä Elyn luomuvalvontajärjestelmään. (Ks. kohta 3.) 

5.  Saanko lannoittaa metsääni alueella, jonka tiedän kuuluvan laajaan luomukeruualueeseen? 

Kyllä. Luomusertifiointi ei rajoita millään tavoin metsänomistajan oikeutta tehdä metsässään haluamiaan metsänhoitotoimia! 

Kielletyillä aineilla käsitellyt alueet rajataan pois luomukeruualueesta kolmen vuoden siirtymäajaksi, jonka jälkeen alue on mahdollista liittää takaisin luomukeruualueeseen. Lannoituksessa voi halutessaan käyttää myös luomussa hyväksyttyjä lannoitteita, jolloin alue säilyy luomukeruun piirissä lannoituksesta huolimatta. Luomuhyväksytyt lannoitteet löytyvät kohdasta "Hyödyllisiä linkkejä ja lomakkeita".

6. Haluan ostaa luomukoivunlehtiä. Miten varmistun minulle myytävän raaka-aine-erän luomukelpoisuudesta? 

Luomukeruutuotetta myyvällä taholla on velvollisuus antaa ostajalle tuotteesta ns. asiakirjaselvitys, josta selviää, että taho kuuluu valvontajärjestelmään. Muista aina pyytää ko. dokumentti! 

7. Voiko ulkomainen yritys tulla Suomeen poimimaan luomumarjaa? 

Ei voi, paitsi jos yritys on liittynyt suomalaiseen valvontajärjestelmään ja toimii sen periaatteiden mukaisesti.

8.    Voiko ulkomainen yritys tuoda omat poimijansa Suomeen poimimaan luomumarjoja? 

Ulkomaisen yrityksen tulee kuulua suomalaiseen luomuvalvontajärjestelmään. EU-alueelta tulevat poimijat voivat tulla Suomeen ja poimia marjoja jokamiehenoikeuksien perusteella. Jos poimijat tulevat EU:n ulkopuolelta, heillä on oltava voimassaoleva kutsuviisumi, jolla he osoittavat perusteen maassaololleen. Nämäkin poimijat toimivat Suomessa jokamiehenoikeuksien perusteella. EU:n alueelle työluvalla tulleiden kolmansien maiden poimijoiden ei ole luvallista tulla Suomeen poimimaan luonnontuotteita ilman Suomesta saatua kutsuviisumia. 

9. Miksi luomukeruualueiden kartoista pitää maksaa? 

Valvontajärjestelmään kuuluminen maksaa myös alueiden selvittäjälle. 

Luomukeruualueiden selvitystyö vaatii käytännön työtä metsäorganisaatioiden kanssa, mahdollisia tiedonluovutusmaksuja sekä kerätyn tiedon saattamisen karttapohjalle. Karttojen teossa on tehty yhteistyötä mm. maanmittauslaitoksen kanssa ja maanmittauslaitokselle on maksettu tehdystä työstä normaalin tuntiperusteisen asiakashinnoittelun mukaan. Jos jokin taho haluaa ainoana karttatiedon tietylle alueelle, kartta tulee todennäköisesti huomattavasti kalliimmaksi. Karttatieto on päivitettävä vuosittain eli sama työ ja kontaktointi toistuu vuosittain. 

Vuosittain toistuva, alueittainen selvitystyö ja luomukeruualueiden sertifioinnin ylläpito, kehitystoiminta ja sidosryhmätyöskentely kustannetaan tilaajilta perityillä maksuilla. Toiminta ei saa julkista tukea. 

10. Mistä saan lisätietoa luomukeruujärjestelmästä? 

Lisätietoa antavat mm. 

Projektipäällikkö Birgitta Partanen 
Ruralia-instituutti 

Aluejohtaja Antti Heikkilä 
Suomen metsäkeskus, kaakkoinen palvelualue 
Mikonkatu 5, 50100 Mikkeli
p. 0400 153 747 tai 029 432 4602
antti.heikkilä@metsakeskus.fi
www.metsakeskus.fi 

Asiantuntija, luonnonmukainen tuotanto Marja Pulkkinen
Maaseutupalvelut -yksikkö
Etelä-Savon ELY-keskus
Jääkärink., 50100 Mikkeli
p. 029 502 4073
marja.pulkkinen@ely-keskus.fi
www.ely-keskus.fi/etela-savo

Yhteistyössä

Luonnontuotteet monipuolistuvissa arvoverkoissa, LUMOA -hanke:
Eija Vuorela
Suomen 4H-liitto
p. 040 7151 820
eija.vuorela@4h.fi