Tutkimukseen osallistujien ruokahävikkimäärät vaihtelivat todella paljon. – Joku saattoi heittää ruokaa roskiin jopa 160 kiloa vuodessa, kun toiselle ruokahävikkiä ei syntynyt juuri lainkaan. Kulutustottumuksissa on suuria yksilöllisiä eroja, mutta keskimäärin hävikkiä syntyi 23 kiloa suomalaista kohti.
Eniten pois heitettiin vihanneksia (19 prosenttia kokonaishävikistä), kotiruokaa (18 prosenttia), maitotuotteita (17 prosenttia), leipää ja muita viljatuotteita (13 prosenttia) sekä hedelmiä ja marjoja (13 prosenttia). Lihaa, kalaa ja kananmunia heitettiin pois 7 prosenttia ja valmisruokia 6 prosenttia. Säilykkeitä ja muuta hyvin säilyvää, kuten napostelutuotteita heitettiin pois suhteellisen vähän, vain 2,5 prosenttia.
Suomen talouksissa ruokaa heitetään pois yhteensä 120–160 miljoonaa kiloa. Tämä on ainakin kaksi kertaa enemmän kuin kauppojen pois heittämä ruokamäärä.
Noin 40 prosenttia poisheitetystä ruoasta on syömäkelpoista. Se on haluttu heittää pois siksi, että on valmistettu liian suuria annoksia, ruokaa on jäänyt lautastähteeksi tai sitä ei vain enää huvita syödä. Loput 60 prosenttia roskiin päätyneestä ruoasta oli päässyt pilaantumaan ennekuin sitä ehdittiin syödä. Tutkimuksessa roskiin päätyneeksi ruoaksi laskettiin vain syömäkelpoinen osa kustakin tuotteesta.
Turhan ruoan pois heittämisen vähentäminen ei maksa mitään. Ilmastopäästöinä roskiin päätynyt ruoka vastaa karkeasti arvioiden sadan tuhannen auton vuosittaista kasvihuonekaasujen päästöä.
