Kumpulan kampuksen työpaja

Ohjeita pajan käyttäjille

 

Mikä Kampusverstas on?

Kampusverstas tarjoaa hienomekaanisten rakenneosien valmistuspalveluja Kumpulan kampuksen akateemisen opetuksen, opiskelun ja tutkimuksen tueksi.

Mistä hienomekaaninen paja löytyy?

Paja sijaitsee Kumpulan kampuksella, Physicumin pohjakerroksessa. Vahtimestari voi näyttää tien.

Milloin paja on avoinna?

Arkisin klo 09-15. Pyri välttämään asiointia lounastauon aikana (klo 11:00-11:30). Pajan ovi on aina lukittu, mutta paina summerin nappia, niin joku henkilökuntaan kuuluva päästää sisään.

Voinko käyttää pajan palveluita?

Voit, jos olet Helsingin yliopiston vähintään graduvaiheessa oleva fysiikan tai kemian pääaineopiskelija, taikka fysiikan tai kemian laitoksen tai suoraan niiden alaisten osastojen palveluksessa toimiva opettaja tai tutkija. Pajan palvelut ovat myös muiden kampuksella toimivien yksiköiden käytettävissä Helsingin yliopiston palveluhinnoittelun mukaisesti.

Pajan toiminta on priorisoitu järjestyksessä 1) fysiikan ja kemian opiskelun ja opetuksen tukipalvelut 2) fysiikan ja kemian tutkimuksen tukipalvelut, 3) muiden Kumpulan kampuksen oppiaineiden tukipalvelut, 4) Helsingin yliopiston muiden yksiköiden tukipalvelut sekä 5) tukipalvelut ulkopuolisille.

Tukipalvelut tässä tarkoittavat pajalla tehtävää opetukseen ja tutkimukseen liittyvien laitteiden ja laitteistojen mekaanisten rakenneosien valmistusta ja suunnittelua sekä tarvittaessa myös niiden asentamista.

Tarvitsen laitteen tai osan, miten menettelen?

Ota yhteys töiden vastaanottoon  (mailto:Jukka.A.Ukkonen@helsinki.fi) ja sovi tapaamisesta pajalla. Jos et ole aikaisemmin käynyt, esittele itsesi ja asiasi.

Jokaisesta pajalla teetettävästä osasta tai muusta työstä on täytettävä työtilauskaavake (latauslinkki sivun lopussa), joka on pdf-muotoinen lomake. Täytetyn lomakkeen tallentaminen tiedostoon ei kaikissa järjestelmissä onnistu suoraan, mutta yleensä on ainakin mahdollista tulostaa se tiedostoon pdf-muodossa, omaa arkistointia varten. Tallennus onnistuu esim. ohjelmilla PDF-XChange (Windows) ja Preview (Mac OSX). Täytetty työtilauskaavake on syytä viedä pajalle henkilökohtaisesti, jotta asia tulee selväksi.

Mitä tahansa osia ei ryhdytä valmistamaan tai suunnittelemaan, vaan tarpeen pitää olla hyvin perusteltu. Ensin on syytä selvittää, olisiko markkinoilla jo tarjolla lähes sopiva laite tai osa, joka soveltuu tarkoitukseen pienin muutoksin. Suositeltavaa onkin käyttää lähtökohtana koneenrakennuksessa yleisesti käytettäviä standardiosia.

Jos hallitset 3d-mallinnuksen ammattimaisilla suunnittelutyökaluilla (esim. AutoDesk Inventor, Solidworks, Vectorwoks, Microstation, Catia, Rhino3d) voit toimittaa suunnitelmasi 3d-mallina sähköpostitse. Myös perinteisiä 2d-konepiirustuksia otetaan vastaan sekä sähköisessä muodossa (.dwg tai .pdf) että paperisina (A4 tai A3). Jos toimitat sekä 3d-mallin että 2d-piirustukset, niin osat valmistetaan 3d-mallin mukaan, ellei erikseen ole muuta sovittu.

Jos valmistettavana on useista erillisistä osista koostuva kokonaisuus, niin suunnitelmasta on käytävä tämä selvästi ilmi. Selvyyden vuoksi on suositeltavaa toimittaa jokaisesta osasta oma 3d-mallinsa tai 2d-konepiirustus tärkeimpine mittoineen.

Niiin 3d-mallien kuin 2d-konepiirustustenkin on oltava yksikäsitteisiä niin, että valmistettavan kappaleen geometria, mitoitus ja toleranssit on esitetty riittävän selkeästi.

Ellei muuta ole ilmoitettu, niin mittojen oletetaan aina olevan millimetrejä niin 3d-mallissa kuin 2d-konepiirustuksissakin. Jälkimmäisissä oletetaan käytetyn (eurooppalaista) 1. akselin projektiota. Jos on pienikin sekaantumisen vaara, niin sekä mittayksikkö että projektio on ilmoitettava. Suositeltavaa se on joka tapauksessa.

Koneenrakennuksessa osien valmistamisen yhteisenä kielenä käytetään ns. Geometrista tuotemäärittelyä (GPS = Geometric Product Specification), johon kuuluu oleellisesti Geometrinen mitoitus ja tolerointi (GDT = Geometric Dimensioning and Tolerancing). Tämä takaa sen, että eri valmistajien osat sopivat yhteen toimivaksi kokonaisuudeksi (esim. auto- ja lentokoneteollisuus). On suositeltavaa tutustua ao. käsitteisiin.

Vastuu suunnitelmien säilyttämisestä on osien teettäjällä, ellei muuta ole erikseen sovittu. Osien valmistuttua on syytä varmistaa, että arkistoitavat suunnitelmat (3d-malli tai 2d-konepiirustukset) ja valmistetut osat vastaavat toisiaan riittävällä tarkkuudella. Tämä helpottaa huomattavasti mahdollisten lisäosien suunnittelua.

Konepiirustuksista (2d)

Tähän on tarkoitus koota yleisohjeita, joiden avulla pääsee ainakin alkuun. Alan kirjallisuudesta ei ole puutetta, hankaluutena onkin löytää "oikea" tieto. Lyhyt johdatus löytyy esimerkiksi täältä.

Suunnitelmien hyväksyttävät tiedostoformaatit?

Suunnitelmat (3d-mallit) suositellaan toimitettaviksi standardoiduissa formaateissa, kuten STEP tai IGES, joita kaikki markkinoilla olevat 3d-mallinnusohjelmistot tukevat. Näistä kahdesta suositeltavampi on STEP, jota ylläpidetään ja tuetaan myös tulevaisuudessa. IGES on vanhentunut ja poistumassa oleva standardi.

Pajalla käytetään 3d-suunnitteluun ohjelmistoja Solidworks ja Autodesk Inventor, joten myös niiden natiiveja tiedostoja voidaan ottaa vastaan ja pystytään jatkokäsittelemään suoraan.

Jotta suunnittelemasi 3d-malli siirtyisi mahdollisimman pienin muutoksin järjestelmästä toiseen, on syytä aina ilmoittaa käyttämäsi suunnitteluohjelmisto ja sen versio.

Mitä pajan palveluiden käyttö maksaa?

Fysiikan ja kemian laitokset kustantavat yhdessä oman opetuksen, opiskelun ja tutkimuksen tarvitsemat valmistuspalvelut, eikä niistä veloiteta erikseen. Tämä koskee myös yleisimpiä rakennemateriaaleja (alumiiniseokset, muovit, rakenneteräkset) ja niiden työstämisessä käytettäviä työkaluja ja työstöteriä. Joissain tapauksissa osien valmistuksessa käytettävät rakennemateriaalit ovat niin kalliita, että niistä veloitetaan kilohinnan mukaan. Joskus materiaalien työstämiseen tarvitaan erikoisteriä tai terien kulutus on poikkeuksellisen runsasta, jolloin niistä on tarpeen veloittaa erikseen.

Pääasiassa ulkopuolisen rahoituksen turvin toteutettavien projektien tarvitsemista palveluista ja materiaaleista veloitetaan yliopiston palvelutoiminnan sääntöjen mukaisesti.