Bottom content

Koulutus

Psykologian maisterin koulutusohjelman tavoite on antaa sinulle erinomaiset valmiudet toimia psykologina tai psykologisena asiantuntijana valitsemallasi sovellusalueella. Ohjelma antaa myös valmiuden hakeutua psykologian tai sen lähitieteen jatko-opintoihin. Tutkinto antaa sinulle kelpoisuuden toimia laillistettuna psykologina eli terveydenhuollon ammattihenkilönä. Tutkintoon voidaan liittää myös opettajan pedagogiset opinnot, mikä antaa psykologian aineenopettajan pätevyyden. Psykologian maisteritutkintoon on ainoastaan mahdollista sisällyttää osa opettajan pedagogisista opinnoista eli opettajan pedagogiset aineopinnot.

Maisteriohjelmassa syvennytään psykologian tiedollisiin osa-alueisiin, tehdään pro gradu –tutkielma,  ja harjaannutetaan psykologin kliinisiä taitoja, jotka liittyvä lasten, nuorten ja aikuisten mielenterveyteen ja neuropsykologisiin kysymyksiin.  Maisteritutkintoon sisältyy myös noin viiden kuukauden mittainen kliininen harjoittelujakso.

Tavoitteena on:

  • Tulla ihmismielen ja ihmisen toiminnan asiantuntijaksi. Saat syvällisen ymmärryksen ja ajan tasalla olevan osaamisperustan psykologian keskeisistä teorioista, käsitteistä ja tutkimusmenetelmistä
  • Ymmärtää miten psykologista tietoa voidaan käyttää erilaisilla sovellusalueilla, esimerkiksi mielenterveyteen ja oppimiseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseen ja ennaltaehkäisyyn
  • Saavuttaa syvälliset kriittisen ajattelun, argumentaation ja ongelmanratkaisun taidot
  • Saavuttaa monipuoliset viestintä- ja vuorovaikutustaidot
  • Luoda psykologin ammatti-identiteetti, johon sisältyy ymmärrys terveydenhuollon ammattihenkilön vastuista ja velvollisuuksista sekä eettisesti kestävästä toiminnasta
  • Saavuttaa hyvät valmiudet itsenäiseen työskentelyyn sekä moniammatilliseen yhteistyöhön

Koulutusohjelman opetuskieli on suomi. Kursseja järjestetään myös englanniksi. Opiskeltava materiaali on pääasiassa englanninkielistä. Tenttikysymykset voi saada ja tenttivastaukset ja muut opintosuoritukset voi kirjoittaa suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Psykologian maisterin tutkinnossa syvennät kandidaatin tutkinnossa saavuttamaasi tietämystä ja muokkaat oman opintopolkusi itseäsi kiinnostavien sovellusalueiden suuntaan. Sovellat tutkimusmentelmäopintoja omaan pro gradu -työhösi ja oppimaasi teoreettista tietoa käytännön psykologin työhön.  Maisteriopinnoissa painottuvat psykologin kliinisten taitojen opettelu, johon sisältyy viiden kuukauden mittainen työelämäharjoittelu.   

Opetus- ja opiskelumenetelmät ovat monipuolisia ja hyödyntävät erilaisia digitaalisia oppimisympäristöjä. Kliinisissä opinnoissa painottuvat tapausjäsennykset, ongelmaperustainen opetus ja yhteistyö yliopistosairaalan kanssa.

Suoritusmuotoja ovat esimerkiksi:

  • tapausselostukset
  • harjoituskurssien ja kliinisten työpajojen tehtävät ja lopputyöt
  • kirjallisuuskatsaukset
  • oppimispäiväkirjat ja suulliset esitykset

Koulutusohjelmassa kaikkien opiskelijoiden pääaine on psykologia. Psykologian syventävien opintojen, pro gradu -tutkielman aiheen ja harjoittelupaikan valinnalla voit suuntautua haluamallesi psykologian alalle.

Psykologian maisterin tutkinnon laajuus on 150 op, ja tutkinto on mahdollista suorittaa kahdessa ja puolessa vuodessa. Tutkinnossa on kaikille yhteiset pakolliset opinnot ja niiden lisäksi paljon sellaisia sisältöjä, joita voit valita oman kiinnostuksesi mukaan. Valinnoillasi maisteriopiskelijana luot oman opintopolkusi, jossa voi kiinnostuksesi mukaan painottua esimerkiksi kehitys- ja persoonallisuuspsykologia, neuro-, havainto- ja kognitiivinen psykologia ja näitä koskevat kliiniset sovellukset.

Yhteistä kaikille on:

  • opintoihin orientoituminen eli henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatiminen
  • monimuuttujamenetelmät (10 op) joka viimeistelee tilastomenetelmäosaamisesi
  • psykologin kliiniset taidot (25 op) joiden aikana opit tiedon soveltamista psykologin käytännön työhön lasten, nuorten ja aikuisten parissa, mielenterveyden ja kliinisen neuropsykologian aloilla.

Itse saat valita:

  • miltä psykologian aloilta suoritat syventäviä teoriaopintoja (40-55 op) ja sisällytätkö siihen tutkimusharjoittelua (enintään 10 op)
  • syvennytkö vain psykologiaan vai suoritatko vapaasti valittavissa opinnoissasi (0-15 op) myös muiden aineiden opintoja
  • mistä kirjoitat pro gradu -tutkielmasi (30 op); pyritkö gradun tekoa varten johonkin tutkimusryhmään ja minkä alan ryhmään
  • missä suoritat psykologiharjoittelusi (30 op), jossa harjoitellaan psykologin työtä ammatissa toimivan psykologin ohjauksessa.

Opiskelija voi halutessaan suorittaa psykologian maisterin tutkinnon sijasta filosofian maisterin tutkinnon psykologia pääaineena. Filosofian maisterin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä ja tutkinto on mahdollista suorittaa kahdessa vuodessa. Filosofian maisterin tutkintoon ei sisälly kliinisten taitojen opintoja eikä psykologiharjoittelua, eikä se anna pätevyyttä psykologin ammatin harjoittamiseen. Psykologian maisteriohjelmaan hakevan hakijan ei tarvitse tietää hakuvaiheessa suorittaako hän psykologian maisterin vai filosofian maisterin tutkinnon.

Pro gradu -tutkielman laajuus on 30 opintopistettä. Tutkielma on empiiriseen tutkimukseen pohjautuva raportti. Se perustuu usein työskentelyyn tutkimusryhmässä, mutta kirjoitetaan yksilötyönä. Tutkielman voi kirjoittaa suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Laillistuksen saanut psykologi voi hakea erilaisia psyykologin ammattinimikkeen alla olevien tehtäviä, jotka voivat sijoittua esimerkiksi erikoissairaanhoitoon, kunnalliseen terveydenhuoltoon, työterveysalalle, kouluihin tai lastensuojeluun. Psykologi voi toimia myös yksityisenä ammatinharjoittajana. Psykologian maisteriksi tai filosofian maisteriksi psykologia pääaineena valmistuneet voivat sijoittua syvällistä käyttäytymistieteellistä asiantuntijuutta vaativiin suunnittelu-, kehittämis- ja tutkimustehtäviin yrityksissä ja julkishallinnossa. He voivat myös toimia konsultteina henkilöstön rekrytoinneissa ja opettajan pedagogiset opinnot suoritettuaan psykologian opettajana esimerkiksi toiseen asteen oppilaitoksissa.

Psykologian maisteriksi valmistunut voi hakea Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta (Valvira) lupaa toimia terveydenhuollon ammattihenkilönä (psykologina). Opettajan pedagogiset opinnot suorittaneella psykologian maisterilla on psykologian opettajan kelpoisuus.

  • Koulutuksen piirissä toimii lukuisia korkeatasoisia tutkimusryhmiä, joilla on tiiviit suhteet kansainväliseen huippututkimukseen. Kansainväliset tutkijat osallistuvat myös opetukseen.
  • Sinulla on maisterin tutkinnon aikana mahdollisuus hakea ulkomaiseen yliopistoon opiskelijavaihtoon. Psykologian koulutuksella on vaihtosopimus 16 Euroopan maahan, ja lisäksi voit hakea yliopiston yhteisiin vaihtokohteisiin kaikkiin maanosiin.
  • Vuosittain järjestetään englanninkielisiä kursseja ja pienryhmiä, joihin osallistuu sekä ulkomaalaisia vaihto-opiskelijoita että suomalaisia pääaineopiskelijoita
  • Psykologiharjoittelu on mahdollista suorittaa ulkomailla
  • Mahdollisuus toimia kansainvälisten opiskelijoiden tutorina
  • Psykologian opiskelijajärjestö Kompleksi järjestää tapaamisia ulkomaisten yliopistojen psykologian opiskelijoiden kanssa. Kompleksi kuuluu Suomen psykologian opiskelijoiden liittoon (SPOL), joka on eurooppalaisen psykologian opiskelijajärjestön EFPSA:n jäsen.
  • Psykonet: Kaikkien suomalaisten yliopistojen psykologian koulutusten yhteistyöverkosto, jonka kanssa järjestetään yhteisiä kursseja.
  • Psykologiliitto: Antaa ammattieettistä ja ammattiasioihin liittyvää koulutusta.
  • HYKS ym. sairaalat, Helsingin kaupungin ja muiden kaupunkien mielenterveyspalvelut ja koulut: tarjoavat opiskelijoille harjoittelupaikkoja.

Psykologian oppiaineessa toimii useita tutkimusryhmiä ja hankkeita. Korkeatasoista tutkimusta tehdään kaikilla opetettavilla aloilla, näihin kuuluvat esimerkiksi kehitys-, persoonallisuus- ja terveyspsykologia, sekä kognitiivinen, havainto- ja neuropsykologia, sekä kognitiivinen neurotiede (kokeellinen aivotutkimus).  Tutkimus sijoittuu pääasiassa teemoihin mieli, aivot ja kehitys. Psykologian tutkimusryhmät ovat kansainvälisesti verkottuneita ja julkaisevat tutkimuksiaan kansainvälisissä tiedelehdissä. Tutkimus on usein monitieteistä yhteistyötä. Opiskelijat integroituvat tutkimusryhmiin opintojensa aikana esimerkiksi tehdessään gradutöitään.

Suoritettuasi maisterin tutkinnon voit hakea tohtorikoulutukseen Helsingin yliopistoon tai muuhun suomalaiseen tai ulkomaiseen yliopistoon.  Toimittuasi psykologina jonkin aikaa voit hakeutua koulutukseen, jossa voi erikoistua neuropsykologiaan, kasvatus- ja koulutuspsykologiaan, työ- ja organisaatiopsykologiaan tai psykoterapiaan.

Hakeminen
Alla on lista koulutusohjelman eri hakuvaihtoehdoista.
Tiedekunnat

Lääketieteellinen tiedekunta

Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tehtävä on tehdä korkeatasoista tutkimusta ja antaa tutkimukseen perustuvaa perusopetusta ja jatkokoulutusta lääketieteessä, hammaslääketieteessä, psykologiassa, logopediassa ja translationaalisessa lääketieteessä. Opetus- ja tutkimustoiminnan ohella tiedekunta toimii myös terveydenhuollon alan merkittävänä asiantuntijaorganisaationa ja osallistuu alan eettiseen keskusteluun.

Tiedekunnan päämääränä on yltää tutkimuksessa maailman parhaiden lääketieteellisten tiedekuntien tasolle ja vakiinnuttaa ja vahvistaa asemansa lääketieteellisen opetuksen huippuyksikkönä. Kaikessa toiminnassaan Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta toimii yhdessä tärkeimmän yhteistyökumppaninsa, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) kanssa. Yhteistyö kattaa yliopiston kaikki kolme päätehtävää, tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen. Tiedekunta on Suomen merkittävin erikoislääkärien ja -hammaslääkärien kouluttaja, ja tätä tehtävää tukevat Suomen suurimman yliopistosairaalan infrastruktuurit.

Helsingin yliopiston lääketieteellinen tutkimus on arvioitu viidenneksi parhaaksi eurooppalaisten yliopistojen joukossa, kun arviointikriteerinä ovat 2000-luvun lääketieteellisten julkaisujen saamat viittausluvut. Opiskelija voi aloittaa tutkijanuran jo peruskoulutuksensa aikana esimerkiksi hakeutumalla tutkijalääkäri-/hammaslääkärikoulutusohjelmaan. Ohjelmassa opiskelija tekee tohtorintutkintoon tähtäävää tutkimusta lääketieteen/hammaslääketieteen opintojen ohella ja saa tutkijankoulutusta kansainvälisesti arvostetussa ympäristössä. Ohjelmaan hyväksytään noin 10 opiskelijaa vuosittain. Lue lisää täältä.

Lääke- ja hammaslääketiedettä voi opiskella suomen kielen lisäksi myös osittain ruotsin kielellä, sillä tiedekunta vastaa siitä, että maassa koulutetaan riittävä määrä ruotsinkielentaitoisia lääkäreitä ja hammaslääkäreitä. Lääkäreiden ja hammaslääkäreiden työllistymistilanne on viime vuosina ollut erittäin hyvä. Myös englanninkielisestä maisterikoulutusohjelmasta valmistuneet ovat työllistyneet hyvin.

Lue lisää tiedekunnan laajasta toiminnasta, opetuksesta ja tutkimuksesta täältä.

Lääketieteellinen tiedekunta sijaitsee Meilahden kampuksella ja Ruskeasuolla. Hammaslääketieteen laitoksella, joka vielä toistaiseksi sijaitsee Ruskeasuolla, sekä Meilahden Biomedicumissa ja Haartman Instituutin tiloissa on erilaisia oppimiseen ja tutkimukseen soveltuvia tiloja: luentosaleja, pienryhmätiloja, laboratoriotiloja, taitopajoja, oppimiskeskuksia ja opiskelijoiden omia tiloja. Opetusta annetaan sekä yliopiston että sairaalan ja Helsingin kaupungin tiloissa. Omatoimista ja ohjattua opetusta on myös taitopajoissa. Esimerkiksi lääketieteen koulutusohjelman taitopajoissa voi harjoitella mm. suonikanyylin laittoa, haavan ompelua, sydän- ja keuhkoäänten kuuntelua, ultraäänen tekoa, verenpaineen mittausta, silmien ja korvien tutkimista sekä elvytystä ja siihen liittyviä taitoja. Hammaslääketieteen koulutusohjelmassa vastaavana tilana toimii ns. fantom-sali, jossa simuloiduissa tilanteissa harjoitellaan toimenpiteitä ennen potilastöiden aloittamista. Suunnitelmissa on, että myös Ruskeasuolla annettava opetus siirtyy Meilahteen, arviolta vuonna 2017, jolloin myös hammaslääketieteen opiskelu tapahtuu pääosin Meilahden kampuksella uusissa, remontoiduissa tiloissa.

Meilahdessa sijaitsee myös kansallinen Terveystieteiden keskuskirjasto, Terkko.

Kartta

Oppimismenetelmät
Opintojen alkaessa kaikki opiskelijat perehdytetään ongelmalähtöisen oppimisen ja ryhmässä oppimisen perusteisiin. Opiskelijat perehdytetään tutkinnon kokonaisrakenteeseen, tiedekunnan yleisiin opiskeluperiaatteisiin, opiskelutaitoihin ja -tekniikoihin sekä oppimisen arviointikäytäntöihin.

Tiedekunnan opetus- ja oppimisfilosofiassa korostetaan opiskelijalähtöistä oppimista, teorian ja käytännön yhteensovittamista sekä ammatillisesta käytännöstä nousevien tilanteiden käyttämistä opetuksen lähtökohtana. Suuri osa tiedekunnan opinnoista järjestetään pienryhmissä tuutor- ja mentoristuntoina, joissa sovelletaan ongelmalähtöistä oppimismenetelmää.Vuorovaikutusopinnoissa käytetään kokemuksellisia oppimismenetelmiä. Kliinisessä vaiheessa suurin osa oppimisesta perustuu aitoihin potilastilanteisiin ja niiden reflektointiin pienryhmässä. Myös verkko-opiskelua ja virtuaalisia potilaita käytetään sekä perus- että kliinisen vaiheen opiskelussa.

Helsingin yliopiston tutkinto-opiskelijana sinulla on mahdollisuus lähteä opiskelijavaihtoon tai harjoitteluun ulkomaille. Yliopistolla on noin 500 laadukasta partneriyliopistoa ympäri maailman, ja joka vuosi noin tuhat opiskelijaamme suuntaa joko opiskelijavaihtoon tai harjoitteluun. Jakso ulkomailla antaa

  • kansainvälisen lisän tutkintoosi, ja saat kansainvälistä osaamista omalta alaltasi. Hyvin suunniteltu opiskelijavaihto tuo osaamiseesi monipuolisuutta ja ainutlaatuisuutta!
  • Saat uudenlaisen näkökulman maailmaan, opit myös itsestäsi ja kielitaitosi vahvistuu.
  • Tutustut kohdemaan kulttuuriin uudella tavalla, tapaat uusia ihmisiä ja saat erinomaisen mahdollisuuden verkostoitua alallasi kansainvälisesti.

Lisätietoja opiskelusta ulkomailla guide.student.helsinki.fi/fi/opiskele-ulkomailla

Helsingin yliopistossa pyrimme siihen, että yliopisto olisi kaikin tavoin esteetön oppimisympäristö ja kaikilla olisi mahdollisuus suorittaa haluamiaan opintoja.

Mikäli tarvitset vamman, sairauden tai oppimisvaikeuden takia erityisjärjestelyitä opinnoissasi tai esimerkiksi tenttitilanteessa, sinun on hyvä sopia opetuksen erityisjärjestelyistä heti opintojen alkaessa ja myöhemminkin tilanteen muuttuessa.

Käytännön järjestelyistä sovitaan yleensä opetuksen yhteydessä, keskustele siis rohkeasti opettajiesi kanssa.

Erityisjärjestelyt opiskelussa, toisin sanoen yksilöllinen oppimisen tuki opetuksen yhteydessä, merkitsee yleensä lisäaikaa tehtävien tai tentin tekemisessä, sähköistä ja ennakolta saatavissa olevaa opetusmateriaalia, opetustilojen esteettömyyttä ja vaihtoehtoisia suoritustapoja.

Jos kaipaat lisätietoja erityisjärjestelyistä, laita sähköpostia osoitteeseen specialneeds@helsinki.fi. Voit myös hakea erityisjärjestelyitä valintakokeeseen.

Yliopisto-opiskelijoille on tarjolla palveluja ja etuja liittyen muun muassa asumiseen, ruokailuun, terveydenhuoltoon sekä hyvinvointiin ja liikuntaan. Lisäksi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) reilun 250 opiskelijajärjestön joukosta jokainen voi valita oman juttunsa ja yhteisönsä. Lisätietoa löydät Helsingin yliopiston verkkosivuilta.