Syksyllä 2022 Suomeen takaisin muuttaneen Välimäen kansainvälinen kokemus kattaa valtaosan maapallon mantereista. Hän on työskennellyt muun muassa Ruotsissa, Kiinassa, Australiassa, Etelä-Koreassa, Yhdysvalloissa, Intiassa, Sveitsissä, Etelä-Sudanissa, Arabiemiraateissa, Haitissa ja Sierra Leonessa – pääosin General Motorsin, YK:n Maailman ruokaohjelman (WFP) sekä UNICEFin leivissä.
Viime keväänä Välimäki opetti kansainvälisen liiketoimintajohtamisen kurssia Turun yliopistossa, ennen kuin hänet houkuteltiin ruokaviennin osaamista vahvistavaan, uuteen maisteriohjelmaan Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan.
– Vastuullani on luoda ja toteuttaa vierailuluennoitsijoiden ja yritysedustajien kanssa tiivis ja kaikille avoin pilottikurssi, joka antaa ajankohtaisen yleiskuvan kansainvälisestä ruokaliiketoiminnasta.
Välimäki kertoo, että kurssi toteutetaan Helsingin yliopiston avoimessa yliopistossa 24.–26.11. ja 1.–3.12.2026 kello 16.30–18.30.
– Kurssilla käydään läpi yleiskatsaus nykyiseen haastavaan kansainväliseen ruokamarkkinaan. Lisäksi käsitellään yrityksen kansainvälistymis- ja markkinointistrategioita ruokaviennin näkökulmasta, ruokaliiketoiminnan logistiikkaa sekä toimitusketjujen hallintaa, kestävyyskysymyksiä ja ruokamarkkinan tulevaisuutta.
Toinen Välimäen työtehtävä liittyy Lahden yliopistokeskukseen, jossa hän tutkimushankkeessa kartoittaa ruoka-alan pk-yritysten kansainvälistymistarpeita yhdessä Helsingin yliopiston tutkijakoordinaattori Ulla Hopun kanssa.
Välimäki iloitsee siitä, että Suomessa voi luottaa ruoan laatuun ja puhtauteen sekä elintarvikeviranomaisiin. Hänen mielestään Suomen ruokamaailma onkin vertaansa vailla ja Suomi-ruoalla on valttikortteja kansainvälisestikin.
– Meillä on mieletön ruokatarjonta! Täällä voi helposti syödä vastuullisesti, monipuolisesti ja lähiruokaa – sekä syödä hyvin, joko halvalla tai kalliilla.
Samalla Välimäki toteaa, ettei oikein ymmärrä, miten nykyään voisi välttyä kansainvälisyydeltä, työskentelipä missä roolissa tahansa Suomessa tai ulkomailla.
– Ja jos halajaa ulkomaille töihin, on kyettävä työskentelemään ympäristöissä, jotka eivät välttämättä ole kauniita, harmonisia ja helppoja. Maailma on tänään ns. VUCA-maailma eli kompleksinen toimintaympäristö, missä muutos on nopeaa ja vaikeasti ennakoitavaa.
Välimäki painottaa, että VUCA-maailmassa voi silti pärjätä ja siitä voi nauttia, jos oppii viemään asioita eteenpäin, vaikka yllättäviä tilanteita tulisikin eteen. VUCA tulee sanoista Volatile, Uncertain, Complex ja Ambiguous, ja se on sanana vakiintunut sotilaskäytöstä bisneselämään.
Ihmisten pohjimmainen samanlaisuus eri kulttuureista huolimatta on tärkeää. Kaikilla on halu tulla kuulluksi ja nähdyksi.
– Sillä pääsee jo pitkälle, että on maailmalla avoin, utelias sekä opiskelee kieliä ja kulttuureja. Kansainvälisessä bisneksessä on oltava ulospäin suuntautunut ja osattava rakentaa suhteita. Se energia, minkä tuo tilanteeseen tai jonka riistää siitä, on lopulta itsestä kiinni.