Nimistöntutkimuksen saralla pohjoismaisella yhteistyöllä on pitkät perinteet. Islannin Reykjavíkissa järjestettiin 19.–21.5.2026 jo historian 51. pohjoismainen nimistöntutkijasymposium. Tällä kertaa yli 60 hengen osallistujajoukossa tosin oli tavallista enemmän nimistöntutkijoita viiden Pohjoismaan ulkopuolelta, etenkin muualta Pohjois-Euroopasta. Suomesta osallistujia oli kymmenen, joista Lenska ja Suomi Hall -hankettamme edustivat Terhi Ainiala, Lasse Hämäläinen ja Sofia Sandström.
Symposiumin teemaksi oli valittu ”Namn och kulturarv”, nimet ja kulttuuriperintö. Teema on viime vuosina saanut huomiota nimistöntutkijoilta – se oli myös yksi Helsingissä vuonna 2024 järjestetyn kansainvälisen nimistökongressin pääteemoista – mikä onkin oikeutettua. Nimet ovat usein tärkeää kulttuuriperintöä, sillä ne voivat säilyä hyvinkin pitkään ja kertoa näin menneiden aikojen elämästä ja ajatuksista. Esimerkiksi paikannimet saattavat säilyä samoina, vaikka kyseisillä paikoilla elävät ihmiset, kielineen ja elämäntapoineen vaihtuisivat moneen kertaan. Myös henkilönnimet ovat usein perintöä esivanhemmiltamme, sukunimet kirjaimellisestikin.
Symposiumissa oli kaksi kutsuttua pääpuhujaa: Frédéric Giraut Geneven yliopistosta sekä Birna Lárusdóttir Islannin yliopistosta. UNESCOn inklusiivisen paikannimistön työryhmää johtava Giraut tarkasteli esitelmässään paikkojen nimeämisen tämänhetkisiä trendejä ja niiden välisiä ristiriitoja eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi pyrkimys eri väestöryhmien monipuolisempaan huomioimiseen paikannimistössä voi olla ajoittain ristiriidassa kulttuuriperinnön vaalimisen eli perinteisen paikannimistön säilyttämisen kanssa. Lárusdóttir puolestaan esitteli aiemmin tänä vuonna valmistunutta väitöstutkimustaan, jonka aiheena on 1960-luvulla vedenalaisen tulivuorenpurkauksen seurauksena Islannin eteläpuolelle syntyneen Surtseyn saaren paikannimistö. Yksinomaan tieteellisen tutkimuksen käyttöön rauhoitetulle saarelle pääsee vain rajattu joukko tutkijoita, mikä tekee sen paikannimistöstä kiinnostavan tapaustutkimuksen.
Kutsupuheenvuorojen ohella tapahtumassa kuultiin runsaasti muitakin kiinnostavia esitelmiä. Přemysl Mácha esitteli tšekkiläisiin rakennuksiin neuvostomiehityksen ajalla tehtyjä seinäkirjoituksia, jotka sisältävät runsaasti paikannimiä Neuvostoliiton eri osista. Monikansallisten sotilasjoukkojen jäsenet ovat oletettavasti ilmaisseet kotipaikkansa nimellä omaa identiteettiään, mahdollisesti myös koti-ikäväänsä. Nyky-Tšekissä kohdataan kulttuuriperinnön näkökulmasta kiinnostava mutta hankala kysymys: tulisiko seinäkirjoitukset säilyttää vai peittää? Tiina Laansalu ja Peeter Päll puolestaan kertoivat, kuinka Viron kaupunkien aiemmat germaanisperäiset nimet (kuten Tallinnan aiempi nimi Reval) ovat viime aikoina tulleet muodikkaiksi etenkin kaupallisessa nimistössä. Tämän trendin voi nähdä hieman samankaltaisena kuin ruotsinkielisten nimien yleistyneen käytön helsinkiläisten ravintoloiden nimissä.
Myös hankkeemme tutkijoiden esitelmät kytkeytyivät kulttuuriperinnön teemaan. Terhi Ainiala kuvasi kahden Helsingin kaavanimen, Lenininpuiston ja Tehtaankadun ympärillä viime vuosina käytyä keskustelua. Monet poliitikot ja kaupunkilaiset ovat vaatineet nimien vaihtamista, sillä Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa on saanut nimien kantaman kulttuuriperinnön näyttäytymään kyseenalaisessa valossa. Lasse Hämäläinen analysoi suomalaisia ja skandinaavisia elementtejä Alan Wake II -videopelin nimistössä. Yksi pelin tapahtumapaikoista on Yhdysvalloissa sijaitseva suomalaissiirtolaisten perustama kuvitteellinen kylä, jonka suomenkieliset nimielementit muistuttavat sen kulttuuriperinnöstä (ks.
Symposiumin ohjelmaan kuului esitelmien lisäksi ekskursio, jonka aikana pääsimme vierailemaan muun muassa Þingvellirin kansallispuistossa sekä Hvalfjörður-vuonon rannalla sijaitsevassa ulkoilmakylpylässä. Symposiumin järjestäjät ja muut paikalliset asiantuntijat tarjoilivat matkan varrella tietoa reitin varrelle osuneista nimistä sekä muusta kulttuurihistoriasta.
Kun kerran matkustaa Islantiin asti, kannattaa aikaa jättää myös omaehtoiselle turismille. Symposiumin päätyttyä viiden suomalaistutkijan seurue lähti kiertämään suosittua Golden Circle -maisemareittiä vieraillen muun muassa geysir-luonnonpuistossa, suurella Gullfoss-vesiputouksella sekä Kerið-kraaterijärvellä. Retken aikana Väinö Syrjälä valokuvasi innokkaasti kohteiden kielimaisemaa, esimerkiksi opastekylttejä ja infotauluja.