Promootion historia
Promootio on kolmipäiväinen, akateemisen maailman hienoin juhla, jossa tohtorit pääsevät juhlimaan suorittamiaan tutkintoja. Ainoastaan promootioon osallistumalla he myös saavat tiedekunnalta oikeuden käyttää akateemisen arvonsa merkkejä – tohtorinhattua ja tohtorinmiekkaa.
Promootioiden pitkä perinne

Promootioiden perinne juontaa juurensa 1100-luvulle Bolognan yliopistoon ja Suomeen tämä perinne on rantautunut vuonna 1643. Ensimmäinen oikeustieteellisen tiedekunnan promootio järjestettiin Turussa vuonna 1650. Promoottorina toimi silloinen yliopiston kansleri kreivi Pietari Brahe ja promovendeja oli vain kaksi. Tämän jälkeen oikeustieteellinen tiedekunta on järjestänyt promootioita hyvin harvatahtisesti, joskin viimeisten vuosikymmenten aikana tahti on koventunut huomattavasti. Edellisen kerran oikeustieteellisen tiedekunnan promootio järjestettiin vuonna 2017.

Oikeustieteellisen tiedekunnan promootiot ovat aina olleet yksinomaan tohtoripromootioita. Joistain muista tiedekunnista poiketen maistereita ei siis ole koskaan promovoitu. 

Tohtorinhattu

Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa väitelleiden tohtoreiden hatun väri on tummanpunainen. Hatun etuosaa korista tiedekunnan embleemi, jossa on seppeleen sisällä miekka ja valasauva ristissä.

Uudet promovendit hankkivat ite tohtorinhattunsa promootioon, mutta kunniatohtorit saavat tiedekunnalta hatun lahjaksi. Kaikki muut tohtorinhatun omaavat, mukaan lukien riemutohtorit, seuralaiset ja vieraat, käyttävät omaa tohtorinhattuaan riippumatta väristä ja embleemistä. Ellei tohtorinhattua ole entuudestaan, se kannattaa tilata ajoissa (3kk), koska hatuntekijöillä on ruuhkaa! Yliopistolla ei ole lainahattuja, mutta kollegalta voinee sellaisen lainata (hatun tulee tosin olla oikean kokoinen ja pysyä päässä). Myös Facebook-ryhmästä ”Promootiot kierrättää” voi yrittää löytää hatun.

Sekä tohtorinhattu että -miekka otetaan mukaan torstaina 15.6.2023 järjestettäviin pakollisiin harjoituksiin. Hatut ja miekat jätetään tuolloin yliopistolle seuraavana päivänä tapahtuvaa promootiota varten. Jokaisen pitää itse selvästi nimikoida oma hattunsa ja miekkansa (myös lainamiekat)!

Tohtorivieraat tuovat tohtorinhattunsa juhlasaliin vasemmalla käsivarrella ja asettavat sen päähänsä, kun promoottori asettaa oman tohtorinhattunsa päähänsä.

 

 

Tohtorinmiekka

Suomessa tohtorinmiekkana käytetään Akseli Gallén-Kallelan suunnittelemaa ainoaa virallista siviilimiekkaa. Miekkana ei saa käyttää sotilasmiekkaa, ulkomaista tohtorinmiekkaa eikä muuhun tarkoitukseen tehtyä miekkaa. Miekkaan tulee Helsingin yliopiston embleemi ja kaiverrus (nimi sekä väitös- tai promootiopäivämäärä).

Tohtorinmiekka kiinnitetään housujen/iltapuvun vyötärölle napilla, lenkillä tai erikoisvyöllä. Tohtorinmiekkaa varten voi joko ommella napin tai lenkin housuihin tai iltapukuun (vasemmalle puolelle) tai käyttää erityistä miekkavyötä. Napin tai lenkin on oltava musta; materiaali on vapaavalintainen. Naisten iltapuvussa hyvä vaihtoehto miekan kiinnittämiseksi on olan yli menevä musta silkkinauha tai puvun alle vyötärölle piilotettava vyö. Jos vyötä pidetään puvun alla, on puvun vasempaan sivusaumaan jätettävä aukko vyötä varten.

Aikaisemmin vihityt tohtorit eivät kanna miekkaa. Miekkoja kantavat vain tässä promootiossa vihittävät tohtorit (promovendit, kunniatohtorit ja riemutohtorit) sekä promoottori, juhlamenojen ohjaaja ja yliairut. Miekkaa pidetään promootiokulkueessa ja Tuomiokirkossa/Kansalliskirjastossa, mutta sitä ei oteta mukaan iltajuhlaan (voidaan jättää vaatesäilytykseen).

Yliopistolla on tarjolla lainamiekkoja. Lainamiekka täytyy varata etukäteen, sillä niitä on rajallinen määrä. Hyväksytyille promovendeille lähetetään tästä tarkempi ohje. Mikäli miekan haluaa ostaa, tulee tästä lisätietoa myöhemmin. Kunniatohtorit saavat tiedekunnalta lahjaksi tohtorinmiekan.

 

Promootiosanastoa

Airut

Airuet ovat nuoria ylioppilaita, jotka toimivat juhlamenojen ohjaajan ja yliairuen apulaisina. Airuiden tehtäviin kuuluu esimerkiksi vieraiden opastaminen sekä kunniavartiona toimiminen. Airuen tunnistaa airutnauhasta ja ylioppilaslakista.

Juhlamenojen ohjaaja

Juhlamenojen ohjaaja sananmukaisesti ohjaa juhlamenoja eli huolehtii promootioaktin ja muiden tapahtumien seremoniallisesta sujuvuudesta. Juhlamenojen ohjaajaksi valitaan yleensä uransa keskivaiheilla oleva professori tiedekunnasta.

Kunniatohtori

Promootiossa tiedekunta promovoi myös kunniatohtoreita. Tiedekunta voi myöntää kunniatohtorin arvon kenelle tahansa tarpeeksi ansioituneeksi katsomalleen henkilölle riippumatta tämän koulutustaustasta.

Miekanhioja

Tohtoripromovendin seuralainen. Nimityksestään huolimatta miekanhioja ei joudu hiomatehtäviin.

Officiantti

Tiedekunnan valitsema promootion toimihenkilö. Officiantteja ovat promoottori, juhlamenojen ohjaaja ja yliairut.

Prima-/primustohtori

Parhaan väitöskirjan laatinutta tohtoria kutsutaan primatohtoriksi (nainen) tai primustohtoriksi (mies).

Promootioakti

Promovendit promovoidaan yliopiston juhlasalissa juhlavassa promootioaktissa, joka on promootion päätapahtuma.

Promootiotoimikunta

Promootiotoimikunta on tiedekunnan edustajista koostuva toimielin, joka vastaa promootioiden järjestelyistä.

Promoottori

Promoottori promovoi eli vihkii promootioaktissa promovendit akateemiseen oppiarvoonsa, ja on promootion korkein arvohenkilö. Promoottoriksi valitaan yleensä tiedekunnan virkaiältään vanhin professori.

Promovendi

Promootiossa promovoitava eli oppiarvoonsa vihittävä tohtori.

Riemutohtorit

Promootiossa 50 vuotta sitten promovoidut tohtorit tai tiedekunnasta 50 vuotta aiemmin valmistuneet tohtorit vihitään riemutohtoreiksi.

Ultima-/ultimustohtori

Toiseksi parhaan väitöskirjan laatinutta tohtoria kutsutaan ultimatohtoriksi (nainen) tai ultimustohtoriksi (mies).

Yliairut

Yliairut huolehtii promootiotapahtumien sujuvuudesta yhdessä juhlamenojen ohjaajan kanssa ja toimii promootion airuiden johtajana. Yliairueksi valitaan yleensä tiedekunnan dosenttitasoinen tutkija tai yliopistonlehtori.