Tutkintotaso
Tohtorin tutkinto
Aloituskausi
2019 Kevät
Opintojen laajuus ja kesto
--- opintopistettä, 4 vuotta
Opetuskieli
englanti, suomi, ruotsi
Lukuvuosimaksu EU/ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille
0 €

Bottom content

Koulutus

Koulutusohjelman koulutuksellisena tavoitteena on tuottaa erittäin syvällisiä tieteenalakohtaisia ja tieteidenvälisiä yhteiskunnallisiin muutoksiin liittyviä tutkimus- ja asiantuntijavalmiuksia. Koulutusohjelman tarjoama koulutus pohjaa laadukkaaseen oppimisympäristöön, joka tukee tohtorikoulutettavien omaperäistä tieteellistä ajattelua ja kasvua yhteiskunnallisten muutosten aihealueille liittyvän tietotyön asiantuntijoiksi. Koulutuksen aikana tohtorikoulutettavan kriittinen ajattelu sekä argumentaatio- ja ongelmanratkaisutaidot syvenevät. Samalla tohtorikoulutettavan tutkija- ja asiantuntijaidentiteetti sekä kyky itseohjautuvuuteen vahvistuvat.

Verkostoitumalla tutkimusyhteisöön sekä kotimaassa että kansainvälisesti tohtorikoulutettavan vuorovaikutustaidot, johtamis- ja neuvottelutaidot kehittyvät. Ohjelmassa kannustetaan tohtorikoulutettavia kehittämään erilaisia vertaistuen muotoja koulutettavien keskuudessa sekä osallistumaan yliopistoyhteisöllisiin opetus-, ohjaus-ja muihin asiantuntijatehtäviin.

Tohtorintutkinnon suoritettuaan tohtorikoulutetulla on erittäin syvällinen tietämys yhteiskuntatieteiden luonteesta, oman suuntautumisalaansa liittyvistä keskeisistä teorioista, käsitteistä, tutkimusmenetelmistä ja keskeisistä aihealueista. Hänellä on taito tuottaa uutta sekä teoreettisesti että yhteiskunnallisesti relevanttia tietoa. Hän hahmottaa yhteiskunnallisiin ilmiöihin liittyviä teorian ja käytännön välisiä suhteita ja osaa soveltaa tietojaan käytännössä. Hän ymmärtää syvällisesti yhteiskunnallisia muutoksia, niiden syitä ja seurauksia sekä niihin liittyviä kestävyyshaasteita.

Tohtorintutkinnon suorittaneella on laaja-alaista tiedeviestinnän osaamista. Hänellä on kirjallisen ja suullisen viestinnän taitoja, joita tarvitaan vaativissa, monialaisissa tutkimus- ja asiantuntijatehtävissä kotimaassa ja kansainvälisissä ympäristöissä. Tohtorintutkinnon suorittaneella on erinomaiset valmiudet itsenäiseen työskentelyyn ja moniammatilliseen yhteistyöhön erittäin vaativissa yhteiskuntatieteelliseen osaamiseen perustuvissa tietotyötehtävissä.

Opetusta järjestetään pääsääntöisesti englanniksi ja jonkin verran suomeksi. Väitöskirjan voi kirjoittaa englanniksi, suomeksi tai ruotsiksi.

Ohjelman koulutusympäristö

Poliittisten, yhteiskunnallisten ja alueellisten muutosten tohtoriohjelma (PYAM) on monitieteinen yhteiskuntatieteellinen tohtoriohjelma, jota koordinoi valtiotieteellinen tiedekunta. Tohtoriohjelmaan osallistuu oppiaineita Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä, humanistisesta ja maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta. Valtiotieteellisestä tiedekunnasta PYAMiin kuuluvat kehitysmaatutkimus, poliittinen historia, talous- ja sosiaalihistoria sekä yleinen valtio-oppi.  Humanistisesta tiedekunnasta tohtoriohjelmaan osallistuu alue- ja kulttuuritutkimus. Maa- ja metsätaloustieteellisestä tiedekunnasta mukana on kuluttajaekonomia. Ohjelmaan kuuluvat myös monitieteiset tiedekuntarajat ylittävät tutkimusyksiköt: Pohjoismaiden tutkimuksen keskus, Eurooppa-tutkimuksen verkosto ja Aleksanteri-instituutti.

Tohtoriohjelman kuuluvat oppiaineet tarjoavat PYAMin tohtorikoulutettaville alakohtaista opetusta ja ohjausta. Tohtoriohjelma tarjoaa laajan, monitieteisen toimintaympäristön, joka tukee tohtorikoulutettavia ja heidän ohjaajiaan sekä tarjoaa välineitä oppiaineiden ja tutkimusyhteisöjen väliseen hedelmälliseen yhteistyöhön. Ohjelma järjestää vuosittain kursseja, seminaareja ja muista tilaisuuksia, jotka ovat avoinna kaikille ohjelmaan rekisteröityneille. Tohtoriohjelman tapahtumissa opettaa sekä kansainvälisiä tutkijoita että tohtoriohjelman omia asiantuntijoita.  Vuosittain järjestettävä konferenssi kokoaa yhteen kaikki PYAMin tohtorikoulutettavat ja tarjoaa foorumin esitellä omaa tutkimusta. Konferenssin avainpuhujina esiintyy alan kansainvälisiä asiantuntijoita.

Tieteellinen profiili

Tohtoriohjelma kattaa laaja-alaisesti yhteiskuntatieteellisiä ja humanististen tieteiden lähestymistapoja, teorioita ja tutkimusmenetelmiä hyödyntäviä tutkimusaloja. Sen tieteellisiä vahvuusalueita ovat kansallisten ja kansainvälisten poliittisten järjestelmien, kansalaisyhteiskunnan mobilisaation, organisaatioiden ja hallintajärjestelmien ja päätöksenteon tutkimus, globaalin politiikan, poliittisen talouden ja kehityskysymysten sekä yhteiskunnallisten ympäristökysymysten tutkimus, kestävyystutkimus, pitkän aikavälin taloudellisen kehityksen sekä taloudellisten instituutioiden ja talouspolitiikan tutkimus, pohjoismaisen yhteiskunnan tutkimus, Eurooppa-tutkimus, Venäjän ja Euraasian tutkimus, yhteiskunnan sosiaalisen mikrorakenteen ja kulutuksen tutkimus, monitieteiset aluetutkimuskokonaisuudet sekä monitieteisten, tieteenalarajat ylittävien tutkimusmenetelmien filosofisten ja teoreettisten lähtökohtien tutkimus. Ohjelma yhdistää myös yhteiskunnan ajallista muutosta tarkastelevaa historiantutkimusta muiden yhteiskuntatieteiden kanssa sekä poikkitieteellistä kestävyystutkimusta.

Ohjelma toimii verkostoyhteistyössä muiden vastaavien kansallisten ja kansainvälisten tutkijankoulutusjärjestelmien kanssa. Mukana olevat tutkimusalat tekevät yhteistyötä omien verkostojensa ja yhteistyösuhteidensa kautta. Ohjelmassa on mukana valtakunnallisesti merkittäviä tutkimus- ja koulutusyhteistyötä koordinoivia yksiköitä, kuten maailman kulttuurien laitoksessa toimiva Pohjoismaiden tutkimuksen keskus (CENS), politiikan ja talouden laitoksessa toimiva Eurooppa-tutkimuksen verkosto (NES) sekä Aleksanteri-instituutin FRRESH-jatkokoulutusverkosto.

Ohjelmalla on erittäin keskeinen merkitys sen kattamien alojen valtakunnallisen koulutusvastuun toteuttamisessa. Ohjelma pitää sisällään Helsingin yliopistoon sijoitettuja kansallisesti ainutlaatuisia koulutusaloja ja tutkimusyksiköitä, kuten kehitysmaatutkimus, talous- ja sosiaalihistoria, kuluttajaekonomia ja alue- ja kulttuurintutkimus. Vaikka yleisen valtio-opin ja poliittisen historian tutkijankoulutusta järjestetään myös muualla, ovat Helsingin yliopiston koulutusohjelmat ja tutkimusyksiköt kansallisesti merkittäviä monipuolisuutensa, laajuutensa ja kansainvälisen näkyvyytensä vuoksi.

Ohjelman alojen muodostama koulutuskokonaisuus on kansainvälisessäkin vertailussa selkeästi erottautuva. Profiili on houkutteleva jatko-opiskelijoille, jotka etsivät tutkimusympäristöä, missä ylitetään kaavamaiset tieteenalojen rajat. Yhdistämällä vahvaa tieteenalaosaamista uudenlaiseen poikkitieteelliseen tarkasteluun ohjelman koulutuskokonaisuus tarjoaa mahdollisuudet kokonaisvaltaiseen yhteiskunnan ja kulttuurin ymmärtämiseen sekä laaja-alaiseen oman tutkimuksellisen asiantuntijuuden ja tutkijan ammattitaidon kehittämiseen.

Työskentely-ympäristö

Koulutusohjelman tohtorikoulutettavat tekevät töitä sekä tutkimusryhmissä että itsenäisesti. Osa tutkimuksesta on teoreettista, osa empiiristä.

Tohtorintutkinto on mahdollista suorittaa neljässä vuodessa kokopäivätoimisesti työskennellen. Tohtorintutkinnon voi suorittaa joko kokopäiväisesti tai osa-aikaisesti. Tutkintoon sisältyy:

  • henkilökohtainen opintosuunnitelma
  • tieteenalaopinnot (30 op), joihin sisältyy tutkimusetiikkaa
  • yleiset valmiustaidot (10 op), esim. yliopistopedagogiikka, johtaminen, esimiestaidot, neuvottelu- ja projektitaidot sekä tieteellinen viestintä
  • kansainvälistä tieteellistä toimintaa
  • väitöskirja

Väitöskirja muodostuu vertaisarvioiduista tieteellisistä julkaisuista tai julkaistavaksi hyväksytyistä käsikirjoituksista sekä niistä laaditusta yhteenvedosta (artikkeliväitöskirja), tai väitöskirja on yksin tekijän nimissä oleva yhtenäinen tieteellinen esitys, joka perustuu tutkimustyöhön ja on aikaisemmin julkaisematon (monografia). Väitöskirja voi olla myös muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ, jossa tekijän itsenäinen osuus on osoitettavissa.

Väitöskirjan pitää

  • sisältää uutta tieteellistä tietoa
  • osoittaa väittelijän kriittistä ajattelua
  • osoittaa oman tieteenalan syvällistä tuntemusta
  • osoittaa metodien hallintaa ja soveltamiskykyä
  • olla tieteellisesti vakuuttava
  • sisältää perusteltuja tuloksia
  • olla tieteellisesti rehellinen ja tutkimuseettisten normien mukainen.

Ohjelma tarjoaa monipuolisia uramahdollisuuksia vaativiin akateemisiin tutkimus- ja opetustehtäviin sekä haastaviin asiantuntijatehtäviin julkisella sektorilla, kotimaisissa ja kansainvälisissä organisaatioissa, yrityksissä, ajatushautomoissa ja kansalaisjärjestöissä. Monet tohtorintutkinnon suorittaneet työskentelevät tutkijoina, toimittajina, virkamiehinä tai konsultteina sekä erilaisissa tutkimuksen, opetusalan, viestinnän ja neuvonnan asiantuntijatehtävissä. Työnantajat arvostavat laaja-alaista, poikkitieteellistä osaamista ja syvällisiä analyyttisiä taitoja ja menetelmällisiä valmiuksia ymmärtää yhteiskunnallisia ilmiöitä ja poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia muutoksia eri puolilla maailmaa.

Ohjelmasta valmistuneet tohtorit työskentelevät eri yliopistoissa ja tutkimusinstituuteissa, ministeriöissä ja sektoritutkimuslaitoksissa, kansallisissa ja kansainvälisissä organisaatioissa, ajatushautomoissa ja kansalaisjärjestöissä, median palveluksessa sekä erilaisissa opetus-, neuvonta- ja kehittämistehtävissä.

Tohtoriohjelman opintoihin sisältyy mahdollisuus saada 1-5 opintopistettä esitelmästä kansainvälisessä konferenssissa, osallistumisesta ulkomailla järjestettävään kesäkouluun, konferenssiin tai kongressiin. Myös tutkijavaihdot ulkomaisessa yliopistossa tai opettaminen kansainvälisessä yliopistossa ovat mahdollisia. Tohtoriohjelma myöntää matkatukea tohtorikoulutettavien konferenssimatkoihin sekä muihin kansainväliseen, väitöskirjatyötä edistäviin, ulkomaille suuntautuviin matkoihin. Lisäksi tohtoriohjelmassa vierailevien kansainvälisten tutkijoiden pitämät luennot ja kurssit tutustuttavat tohtorikoulutettavia alan kansainvälisiin virtauksiin ja käytäntöihin. Kaikki kuvaillut aktiviteetit auttavat heitä verkostoitumaan kansainväliseen tiedeyhteisöön.

Ohjelma toimii verkostoyhteistyössä muiden vastaavien kansallisten ja kansainvälisten tutkijankoulutusjärjestelmien kanssa. Mukana olevat tutkimusalat tekevät yhteistyötä omien verkostojensa ja yhteistyösuhteidensa kautta. Ohjelmassa on mukana valtakunnallisesti merkittäviä tutkimus- ja koulutusyhteistyötä koordinoivia yksiköitä, kuten maailman kulttuurien laitoksessa toimiva Pohjoismaiden tutkimuksen keskus (CENS), politiikan ja talouden laitoksessa toimiva Eurooppa-tutkimuksen verkosto (NES) sekä Aleksanteri-instituutin FRRESH-jatkokoulutusverkosto.

Tohtoriohjelma kattaa laaja-alaisesti yhteiskuntatieteellisiä ja humanististen tieteiden lähestymistapoja, teorioita ja tutkimusmenetelmiä hyödyntäviä tutkimusaloja. Sen tieteellisiä vahvuusalueita ovat kansallisten ja kansainvälisten poliittisten järjestelmien, kansalaisyhteiskunnan mobilisaation, organisaatioiden ja hallintajärjestelmien ja päätöksenteon tutkimus, globaalin politiikan, poliittisen talouden ja kehityskysymysten sekä yhteiskunnallisten ympäristökysymysten tutkimus, kestävyystutkimus, pitkän aikavälin taloudellisen kehityksen sekä taloudellisten instituutioiden ja talouspolitiikan tutkimus, pohjoismaisen yhteiskunnan tutkimus, Eurooppa-tutkimus, Venäjän ja Euraasian tutkimus, yhteiskunnan sosiaalisen mikrorakenteen ja kulutuksen tutkimus, monitieteiset aluetutkimuskokonaisuudet sekä monitieteisten, tieteenalarajat ylittävien tutkimusmenetelmien filosofisten ja teoreettisten lähtökohtien tutkimus. Ohjelma yhdistää myös yhteiskunnan ajallista muutosta tarkastelevaa historiantutkimusta muiden yhteiskuntatieteiden kanssa sekä poikkitieteellistä kestävyystutkimusta.

Hakeminen
Alla linkit valintaperusteisiin. Jos ohjelmaan on monta hakuväylää, näet listassa eri väylät. Yhteishaussa voit hakea kandiohjelmiin päähaussa ja maisteriohjelmiin maisterihaussa. Avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojen perusteella voi hakea tutkinto-opiskelijaksi avoimen väylän haussa. Voit hakea siirtoa toisesta korkeakoulusta tai toiseen kandiohjelmaan Helsingin yliopiston sisällä siirtohaussa.
Tiedekunnat

Tohtoriohjelmat

Helsingin yliopiston tohtorikoulutettavat tekevät väitöstutkimustaan huippututkijoiden ohjauksessa osana kansainvälistä tiedeyhteisöä. Helsingin yliopisto kuuluu ainoana suomalaisena yliopistona Euroopan parhaiden tutkimusyliopistojen liittoon LERUun (League of European Research Universities) ja on jäsen eurooppalaisten yliopistojen tohtorikoulutusneuvostossa (EUA Council for Doctoral Education).

Tohtorikoulutus tapahtuu tutkimus- ja tutkijalähtöisesti toimivissa tohtoriohjelmissa. Tohtoriohjelmia on kaikkiaan 32, ja niistä jokainen kuuluu yhteen Helsingin yliopiston neljästä tutkijakoulusta. Tutkijakoulujen tehtävänä on alansa tohtoriohjelmien kokonaisuuden koordinointi ja laadun kehittäminen. Tutkijakoulut myös tarjoavat kaikille tohtorikoulutettaville yhteistä yleisten valmiustaitojen koulutusta.

Suurin osa tohtoriohjelmista on usean tiedekunnan yhteisiä, jolloin tohtoriohjelmassa on tohtorikoulutettavia ja siitä voi valmistua tohtoriksi kaikista näistä tiedekunnista.